Helmikuun höpötykset <3

Heissan. Täällä ollaan torstaille asti vielä saikulla. Virtsatietulehdus ja siitä seuranneet alavatsakivut ja satunnaiset supistukset, tosin ihan kivuttomia semmoisia. Kolottaa kyllä lantiota edelleen, mutta tää varmaan nyt ihan vaan sitä paikkojen löystymistä, sen verran erilainen kipu kuitenkin. Pikkusen huonoon hetkeen sattu tää saikku, kun just töistä lomilla se joka pystyy mua tuurailemaan, niin pomon pitää sitten hoitaa mun hommat.
 Oottelen jo perjantaita et pääsee töihin kun alkaa tää sisällä kököttäminen ärsyttämään. Varsinkin kun ulkona on niin ihana ilma, nollakeli ja aurinkopaistaa. Rauhallisesti oon nyt kuiteskin ottanu kun meinaa pikkusen nuhaa iskee, en todellakaan pysty olemaan enää sen takia sitten pois töistä, niin parasta olis hävitä nopsaa.

Masussaki myllätään jo siihen malliin että viime yönä jäi unet vähän heikolle, hirmunen ralli päällä koko ajan ja kylkiin pitää potkia, eikä oikee mikää asento tahdo enää olla kiva kun tosiaan lantiota vihloo siihen malliin.

Mulla on viides neuvola nyt viikon päästä, lääkärineuvolaa ei kyllä ole ollu. Pitääkin kysellä siitä, kun vaihtu neuvolatäti niin on aika monta semmosta juttua tullu mistä mun olis pitäny kuulla jo ekoilla kerroilla :D

Äitiyslomalle jään toukokuun puolenvälin jälkeen, saas nähdä nyt miten muuttuu tuo laskettuaika niin aikaistuu sitten mammalomakin. Kuiteski tarkoitus oli jäädä se 30 päivää ennen laskettua. Tosin saas nähdä pystyykö edes olemaan sinne asti, seisomatyö ja aika rankkaa tietyiltä osin jo nyt niin voi olla et joutuu jäämään aikaisemminki. Pomo onneksi tosi ymmärtäväinen ja puhuttiinki viime viikolla, että ei sitä koskaan tiiä miten menee ja jaksaa. Toivottavasti kuitenkin jaksaisin olla mahdollisimman pitkään!

Pikaisia paranemisia!
 
Mammalomasta En oo vielä päättäny, koska jään, mutta luulen että sen 30 päivää ennen laskettua. Samahan toi oikeestaan on, kun kuitenkin oon vaan kotona esikoisen kanssa tän välin, mutta mitä myöhemmin alottaa, sen pidempään tietenkin kestää :)

 Esikoisesta mun äitiysloma loppuu reilun viikon päästä ja voi että on onnellinen olo, kun ei tarvitse vielä laittaa noin pientä hoitoon.Kyllä tollanen reilu 9 kuinen on aivan liian nuori päiväkotiin, jos multa kysytään. Ymmärrän kyllä, että joillain voi olla se tilanne, ettei ole muuta vaihtoehtoa ja on pakko mennä töihin. Itse yritän kyllä pysyä kotona niin pitkään, että nuorempikin lapsi alkais olee 3-vuotias.

Onko muilla alkanu rinnat vuotamaan? Mulla on jo muutama viikko tihkunu sellasta kirkasta nestettä. Pitää ihan liivinsuojat pistää, ettei mee ihan likasiksi. Esikoisesta alko suunnilleen samaan aikaan myös tihkumaan ja loppuun asti kesti. Lopussa vaan muuttu sellaseks enemmän maitoimaiseksi. Huh, kiva kun tää meijeri olo alkaa jo nytten :D

Huomenna olis sitten taas neuvola, tuun sitten kertomaan kuulumiset sieltä. Paranemisia kaikille flunssan kanssa painiville! Täällä edelleen vaan nenä vuota, mutta kuumeelta ja kurkkukivuilta on toistaseksi vältytty :)
 
Meillä perjantaina neljäs neuvolakäynti edessä ja neuvolalääkärillä olen jo kerran käynyt joulukuussa toisen neuvolakäynnin yhteydessä. Toinen käyntikin tulee vielä vähän myöhemmin.

Eilen leivoin laskiaispullia ja imuroin vielä ja illalla kävin kaupungissa kahvilla niin kyllä kiristeli sitten kun pääsi vaaka-asentoon. Oliskohan nuo sitten olleet jo niitä supisteluita? Ei mitään hajua.

Ja tänään pääsi tuleva isäkin jo osakseen potkuista :D
 

Mä en ala! Mäkin olen taas kipeenä!

Tässä kolme viikkoa oltukin flunssassa ja pikkuhiljaa alkoi olemaan merkkejä parantumisesta ni eilen sitten nosti taas lämpöä ja olo oli aivan hirveä.

Aamulla oli alavatsa sitten kans kipeenä ja kun mulla on ollu tosiaan ne verenpaineet korkeella ni ensimäisenähän sitä aatteli et nytkö se sitten mulle tuli raskausmyrkytys. Äkkiä vaan verenpainemittari mittaamaan ja tulokset näytti aivan päinvastaista, paineet siis alhaalla mutta pulssi korkeella. Et ennemmin räkätaudille jatkoa kuin et joutuis makaamaan sairaalaan. Onneksi näin. Teetä ja kuumaa mehua siis hörppimään ja tarvittaessa panadolia nassuun et pärjää. Mitä vähemmän tuota lääkepolitiikkaa ni sen parempi uudelle tulokkaalle. Näin mua ohjeistettiin tuolla LKS:ssa

Nyt on tosiaan alkanut kaverit ja tuttavat veikkailemaan vatsasta et kumpi on tulossa ja pääsääntösesti poika-arvailuja tullut. Ukonpuoliskolla kyl eilen lipsahti nukkumaan mennessä et TYTTÄRET sitten varmaan saa tän isomman makuuhuoneen. :D Sen näkee sitten viimeistään sitten ku PikkuKakkonen päättää tulla maailmaan. Toivottavasti hän sallii näyttää "vehkeensä" rakenneultrassa mutta kun mä en jaksais odottaa sitä, sinne kun on niiiiiiin tuhottoman kauan! Tuntuu et päivät vaan matelee eteenpäin.

Nyt viikonloppuna mennäänki tytön kans ukkilaan kun ukki lähtee vk-vaihteeksi rientoihin ni lupauduttiin sitten mennä lämmittämään ja ruokkimaan elukat sinne. Hieman siis vaihtelua välillä.

Supistuksia mulla ei ole tullut kuin kaksi kertaa tai en enempää ole huomannut, ekan kerran ihan omaa tyhmyyttään ku piti siivoilla ja touhuilla kuin kaistapää ja eilen kyl päiväsellä hieman mahaa kiristeli mut ne meni nopeesti ohikkin.

Pikaista paranemista kaikille jotka tästä ärsyttävästä flunssasta kärsii ja lystikästä viikonvaihdetta! :)

 
Räkää riittää myös täällä, mitään kunnon flunssaa ei tule, nyt vaan on muutaman viikon nenä vuotanut eikä loppua näy, poika oli kunnolla loppuviikon kuumeessa ja nyt enää flunssaa, myös tänäaamuna huomasin tytön yskivän kovasti, kunpa tämäkin flunssa-aalto menisi jo.

Painon nouseminen on meinannut jo riistäytyä ihan käsistä, mutta onneks kolmisen viikkoa nyt pysynyt samana, siihen mennessä tullut muistaakseni ainakin 6kg, eli paljon, kun bmi alussa oli 25 paikkeilla. Jospa se nyt tasaantuisi kun ruokahalut ja pahoinvointi on hillittänyt.
Suurin syy ettei paino ole noussut on varmaan että vatsa on toiminut suht normaalisti ja se on erikoista minulle. Olo on muutenkin ollut ihan hyvä, eikä hirveitä turvotuksia ole ollut, jossainvaiheessa edessä on vielä keliakia testit.

Parin viikon päästä edessä olisi muutto, enkä ole alkanut pakkailemaan, tosin muutetaan pienestä kaksiosta isoon, joten tavaraa ei nyt ihan kamalasti ole, mutta tuntuu että leluja on loputtomasti, mihin ne kaikki survon...
Kuinka tilavasti tai ahtaasti muut heinäkuiset asuvat? Meillä siis 5hengelle reilun 60neliön kaksio, lapset on makkarissa ja vanhempien sänky olkkarissa, tuolla järjestelyllä olisi tarkoitus pärjätä 2014 kevääseen asti, jolloin ostamme isomman omakotitalon.

 

basin Mäkin tosiaan olen pelolla seurannut painon nousuani, esikoisen aikana kun paino nousi 30 kiloa! APUA! Synnärille jäi 10 kiloa ja pikkuhiljaa pudottelinkin sitä pois mutta vielä jäi 5 kiloa ylimääräistä (siis siitä mitä esikoista aloin odottamaan) kun huomasin raskautuneeni joten loppukiri sitten jäi... No onneksi tähän mennessä kuitenkaan ole tullut kuin 3 kiloa. Toivottavasti ei tarvitsisi taas alkaa urakkaa uudestaan niin suurilla pudotuksilla. Ja ne jotka sanoo et imetys laihduttaa nii se ei kyl pätenyt muhun.

Tosiaan meitä sitten asustaa 68 neliön asunnossa 2 aikuista, lapsi ja koira ja heinäkuussa sitten tulee toinenkin lapsi että saattaa hieman neliöt tuntua liian pieniltä. Katsotaan nyt miltä alkaa tuntumaan ja saattaa olla että joudutaan muuttamaan töiden perässä taas toiselle paikkakunnalle...mut sen tiedän et ehdottomasti tulevan kodin täytyy olla joko rivitaloasunto tai omakotitalo. Enää en halua muuttaa kerrostaloon. YÄK, ne on mun mielestä nii kauheita betonipunkkereita et... :D

 
Meillä on noin 56 neliön kaksio, kaksi aikuista, tämä tuleva pienoinen
ja kaksi vallatonta kissaa :D

Tilaa on nyt ihan riittävästi mutta saa nähdä kuinka käy kun pieni ilmaantuu
maailmaan.. :) Ollaan tosin päätetty että asutaan tässä joka tapauksessa ensimmäinen
vuosi vauvan kanssa rauhassa ja sitten katsellaan isompaa..

Ainoa miinus tässä on että yläkerrassa on makuuhuone, jotta noide rappusten
nouseminen tuottaa nyt jo hieman vaikeuksia niin pelkään loppu raskautta
ja varsinkin sitä sitten kun vauva on syntynyt.. :/ Mutta aika näyttää.. :)

Pitäis alkaa tosissaa miettimää kaikenmaailman kissakarkotteita pinnasängylle jne,
kun noi kissat niin vallattomia on ja kun tuo meidän makuuhuone on tuollanen
parvi mallinen, ettei ovea ole, joten ei voi laittaa ovea kiinni jne...
Kaikenlaista säätämistä olis mutta kun tuntuu ettei mistään oikein osaa alottaa
ja hahmottaa kun ei entuudestaan kokomusta ole :D


Itse tosiaan ajattelin jäädä Toukokuun puolessa välissä töistä pois,
pidän ensin hurjan 12 pvää kesälomaa mitä on kertyny ja sitten
äippäloma siihen päälle.. :)
 
Painonnousu oli mulla riesa viime raskaudessa. Tappuran kohtalotoverina lihosin myös 30kg... 10kg jäi kans synnärille. 15kg on vieläkin ylimääräistä, olkoot... Pudottelen sitten, kun on pienokainen syntynyt. :-) Tosin, paino ei tässä raskaudessa ole noussut, kuin 200-400g... Hyvä vain, BMI on mulla kuitenkin 30 luokkaa... :-( Sokerirasitus odottaa. (BMI:n takia, ja isona syynä myös toki se, että molemmat vanhemmistani ovat diabeetikoita.) Täytyy toivoa, etten narahda sitten rasituksessa. Esikoista odottaessa oli joku niistä arvoista vähän koholla, ei kuitenkaan diabetekseen asti, onneksi. Toivottavasti käy yhtä hyvä mäihä nyt. (Aika paljon kaikkea makeaa tulee syötyä, vaikka pitäisi välttää...)

Meillä on ihan mukavan tilava luhtitalokolmio, 77m2(minä, puoliso ja esikoinen). Tosin tätä hirveää krääsän määrää pitäisi harventaa ennen pikkuisen syntymistä. En todellakaan tieäd, mihin hoitopöytää tai pinnasänkyä laittaisi... :-D
Haaveissa on toki omakotitalo, mutta ei elämäntilanne näin opiskelijana sitä salli, ja ei miekkonen niin paljoa rahaa kuitenkaan tienaa, että yksin voisi lainaa ottaa kontolleen. (Enkä tietenkään moista halua, yhtälailla talo minunkin maksettavaksi kuuluisi.)
Ja vuokraomakotitalot ovat vähän kiven alla ;-)

Sukupuolesta en osaa itse sanoa yhtään mitään, tytönnimiä tosin olen päässä enemmän veivaillut, kuin poikien. Tiedä sitten. 
 
Mekin asusteltiin vielä esikoisen syntymän aikaan 56 neliöisessä kaksiossa, missä oli sauna, joka vei neliöitä aika tavalla. Muutama kuukausi siinä asuttiin Micon syntymän jälkeen, mutta sitten kyllä palo käämi, kun tila ei yksinkertasesti riittäny ja muutettiin sitten isompaan asuntoon. Kuukausi muuton jälkeen pärähtikin sitten plussa testiin, eli hyvään saumaan sattu muutto. Ei tarvii nyt raskaana alkaa järjestelee muuttoa.  Nyt meillä on 80 neliöinen kolmio ja tila riittää oikein hyvin. Meitä siis minä, mies, Mico ja koira ja kesällä sitten tää uus tulokas :)

Painosta Mullekkin oli tullut nyt kilo viikossa lisää, apua! En ymmärrä miten on voinut tulla noin paljon, liikuntaa harrastam kuitenkin 6krt viikossa, enkä kyllä mässäile herkkujakaan kauheesti. Mulla oli alussa bmi 20 eli sinänsä ei haittaa vaikka vähän ylimäärästä tuliskin. Ja lähtee onneks nopeesti pois, esikoisesta olin 2kk synnytyksestä jo 2 kg kevyempi mitä silloin kuin aloin odottaa. Että ehkä en ala stressaamaan tosta, tulee mikä tulee :)
 
klik, meillä sama homma kun esikoinen syntyi että talossa kaksi erittäin villiä kissaa ja makkarisssa ei ovea. Mietin ja ressasin miten saan kissat pysymään poissa pinniksestä ja vaunuista jne, mutta kaikki pelot osottautuivat turhiksi. meillä kissat eivät ole koskaan menneet pinnasänkyyn eikä vaunuihin eikä mihinkään missä vauva oli. joskus kävivät haistelemassa kun vauva öllötteli lattialla, mutta ei muuta.

Me asuteltiin esikoisen syntymän aikoihin 70neliän kolmiossa mutta se kävi hyvinkin äkkiä pieneksi, kun meillä oli tosiaan kaksi kissaa (enää vaan yksi) ja koira sekä minä ja mies tietty vauvan lisäksi. ostettiin sitten omakotitalo kun satuttiin löytämään unelmakoti. muutto koliikkivauvan kanssa oli KARMIVAA ja HAASTAVAA, mutta selvittiin :) Nyt asustellaan siis 129neliön omakotitalossa, jossa meillä kaikilla on ihan näppärästi tilaa ( vaan voiko sitä koskaan ollakkaan ees liikaa?) ja tilaa löytyy myös uudelle tulokkaalle.
Toivoisin että pystyisin olemaan kotona siihen saakka kun tämä tuleva kakkonen olisi edes likemmäs pari vuotias, mutta se jää nähtäväksi. asunto-auto-ja opintolainat ja sun muut kustannukset eivät itsestään lyhene ja miehenkään palkka ei ihan mahottomiin riitä.. no se jää nähtäväksi.

Mulla on takana kaksi neuvolaa, ens viikolla tais olla sitten kolmas. neuvolalääkärikäyntejä täällä ei erikseen olekkaan, pyynnöstä saa jos kokee tarvitsevansa. ja se yks ultraus. mää niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin innolla oottelen rakennetta ja kateellisena luen teijän käyntejä täältä ;) vielä olis melkeen kolme viikkoa aikaa omaan.. ja se sukupuoli ols niin toiveissa tietää..

Mulla on alkanu ihan kamalat liitoskivut, esikoiselta ei ollu mitään tällästä. jos liikkuu paljon, tai jos istuu tai makaa alkaa kamala kipu, eli missään asennossa ei voi olla hetkeä pidempään. voi kumpa voisin nuille luille kertoa ettei niitten tarvis venyä kun eessä on se sektio, mutta ei.. ja sitten mun toinen riesa eli närästys. esikoiselta päivälleen samaan aikaan alko kuin nyttenkin ja mitkään renniet eikä gaviskolit siihen auta. sainkin jo puhelinreseptin suun kautta otettaviin tabletteihin jotka auttavat todella hyvin, lekurit vaan eivät kamalan mielellään niitä etes kirjottele kun niitä on vähäsen vaan testattu raskaana olevilla. mutta muuta mahtollisuutta mulla ei oo ku syyä niitä.. :/

sitten potkuista. esikoinen potki ihan kamalasti jo näihin viikkoihin nähen ja ihana huomata miten erilaisia raskaudet voivat olla. tämä kakkonen ehkä kerran illassa pikkusen tönäsee vattaa et juuri ja juuri sen tuntee. eka aattelin et istukka eessä et en vaan tunne niitä niin hyvin mut ei se sekään oo kun olikin samas paikas ultral ku katottiin mitä aikasemmassaki raskaudessa. no ehkä tämä seukki oiski vaan rauhallisempi tapaus ku tuo esikoispoika joka on niin villikko :) tai sitte tyttö, iih..

parantumisia kaikille nuhanenille, me ollaan onneksi vielä ainaki vältytty kaikelta sairastamiselta tän kevään aikana!
 
Huh. Enpä oo kerenny kirjottelemaan aikoihin. Perjantaina tulee 18 viikkoa täyteen, en kyllä ymmärrä minne nää viikot on menny! Mahassakin on liikkeitä tuntunu jo parisen viikkoa. Hassua, kun viimeksi tunsin niitä vasta rakenneultran aikoihin.

Meillä on nyt tähän mennessä ollut kaksi neuvolakäyntiä, joista jälkimmäinen oli lääkärineuvola. Ihan kiva ettei niitä näin alkuun ole niin montaa, varsinkin kun toista jo odottaa. Jotenkin muutenkin tuntuu vähän turhilta nää käynnit, tai ihan kiva et tarkastetaan kaikki arvot ja kuunnellaan ne sydänäänet, mut jotenki kyllästyttää jauhaa omasta olosta ja voinneista ja muusta löpönlöpöstä. Varsinki ku ei oo mitään ihmeellistä sanottavaa :D :D

No, enivei. Ennen rakenneultraa kerkee olee sit vielä kolmas neuvola, meillä taitaa nyt olla sitten niitä kuukauden välein suunnilleen.

Painoa mulle on tullu näköjään jo ihan tarpeeks. Kävin just kokeilemassa, niin vaaka näytti seittemän kiloa enemmän kun alussa :o No, menkööt. Oon ihan normaalipainonen, viime raskaudessa tuli noin 12 kiloa, jotka kyllä kaikki lähti sitten imetyksen ja liikkumisen myötä. Mut ennen tätä raskautta oli tullu sit taas kaks kiloo jo lisää, eli lähtöpaino oli kaks kiloo enemmän kun ekalla kerralla. Taitaa kyllä kaiken kaikkiaan tulla enemmän painoa kun viimeks... jaiks. Muutamat uudet housutkin oon jo saanu ostaa, kun on alkanu takapuolesta ahdistaa. Et turha luulo et kaikki olis menny vaan mahaan :D :D

Äitiyslomalle mä aion jäädä sitten kesäkuun lopulla, kun kotona oon joka tapauksessa, niin ei sen väliä. Tai on sillä paljonkin väliä siinä mielessä, et saan sit paaaaaaljon enemmän rahaa kun mitä nyt kotihoidon tuilla. Mut noin niinku käytännössä ei oo väliä et millon jään. Viimeks kerkeisinki olemaan viikon vaan äitiyslomalla, kun meidän neiti jo päätti syntyä. Tuo kun syntyi tasan 36 + 0. Saa nähä miten käy tämän masutyypin kanssa, josko viihtyis vähän pidempään mahassa.

Ja joku kyseli asumisesta... me asutaan omakotitalossa, 100 neliöö tässä on, eli ihan jees tilaa. Kolme makkaria, ettei mikään suurperheen asunto, mut pienelle perheelle (nyt 2 aik + lapsi + koira) ihan kiva koti. Kun meidän neiti synty, asuttiin evakossa, suurin osa kamoista pahvilaatikoissa, tilaa oli noin 40 neliöö, eikä omaa suihkua. Onneks päästiin muuttamaan tänne kaks viikkoo neidin syntymän jälkeen... nyt on kyllä parempi tää tilanne :D Ja siinäkin mielessä, et mulle on alkanu iskee ihan mieletön kodinlaittamisvimma! Johtuu varmaan myös keväästä, mut takuulla myös näistä hormoneista! :D Onks muilla samanlaista hinkua? Viimeks oli niin kamalaa, kun kauheesti himotti laittaa kotia kuntoon, mut kun ei ollu kotia mitä laittaa!! Paljon niitä 40 neliöö ei kannattanu alkaa tuunailemaan, kun sieltä oli tarkotus muuttaakin jo ennen kun neiti synty. Vaan toisin kävi.
 
Oon nyt niin ns.pissed off kun soitin neuvolaan tänään kun kaatusin pihassa ja hiukan vuosi verta ja sattui vatsaan mut nyt on kaikki onneks ok, niin mainitsin et vauva on alkanut liikkumaan niin neuvolatäti tyrmäsi heti että en voi mitenkään tuntea liikkeitä vielä että ne on vaan ne suolet jotka liikkuu.monet kaveritkin ovat samaa sanoneet etten voi mitenkään tuntea liikkeitä (ovat itse raskaana tai saaneet jo lapsen) että hekin vasta vkoilla 22-23 alkoi tuntemaan liikkeet.Mulla on niin ohuet vatsan peitteet ja masua tuskin ollenkaan ja istukka takana niin olen kyllä tuntenut ihan selvät pienet potkut ja pyörinnät tuolla.Kaikki sanoo että se on vaan ilmaa suolissa.Joo niimpä niin.
Jos teillä on samoja kokemuksia niin saa avautua :D
Mua vaan oikeesti alkoi ärsyttämään että hitto vie tää on mun kroppa ja TIEDÄN mitä omassa kroppassani tapahtuu :D Huoh.Sori avautumiseni.
 

Huokaus ja voi helkkari, tässä joutuu itse kukanenkin olemaan varpaillaan ja nyt täytyy seurailla ja ottaa levon kannalta tää loppupäivä...

Hellien makkarihetkien jälkeen huomasinkin että vuodan verta, ei semmoista reilua vuotoa mutta tuhrua kuitenkin tuli paperiin. Kyllä säikäyttää pahan kerran. Ajattelin et seuraan nyt kuitenkin mille tämä alkaa ennen ku alan äitipolille soittelemaan. Kuitenkin saattaa kyseessä olla pelkkä limakalvon naarmu joka hetkisen tuhruttaa mutta jos iltaan mennessä ei ala asettumaan ni kyllähän mä lähden käymään mutkan tarkistuksella.

Kuitenkin kuullostaa PikkuKakkonen liikehtivän eikä supistuksia ole ni... Pidelkäähän kuitenkin peukkuja et kaikki menee parhainpäin.

Hooärrä Sano niille liikkeiden tuntijoiden epäilijöille et vetää kukkasen nenään ja suksii suolle. Miten meistä monikin sanoo jo tuntevansa liikkeet... Esikoisen aikana tunsin liikket tosiaan viikolla 16 ja tän PikkuKakkosen kans viikolla 15. Kukaan ei kuitenkaan voi sun puolesta sanoa et sä et voi tuntea viel liikkeitä kun kyllähän sitä itse tietää millon oma maha mouruaa ja millon ei. Ja kovasti sinnekkin voimia ja jaksuja! :)

 
Kyllä voi liikkeet tuntea! :) Itse oon jo reilu viikon iltaisin tuntenut nyt tuntuu jo päivälläkin joitanin pyllähdyksiä! <3 Tänään oli nvla, kaikki oli hyvin <3 Painoa oli tullut ekasta neuvolasta 1,7 kg. Ihan tyytyväinen olen, jotenki tuo syöminenki alkanu helpottaa,ei oo pakko koko aika mässäillä.

Parin viikon päästä on rakenne ultra sitten, saa nähä joko selviää kumpikas siellä masussa möyrii :) Me asutaan omakotitalossa, rakennettiin pari vuotta sitten.. 140neliöö ja 2 aikuista+ koira+2kissaa :)
Tämä tulokas olis vaan ollut jo paljon aikasemmin tervetullut mutta kaikki ei mee omien ajatustten mukaan. Nyt vaan onnesta soikiana oottelee :) Ihanaa vihdoin saada oma pieni nyytti <3


 
Itse olen tuntenut liikeet jo n. kolmisen viikkoa vaikka ensimmäinen lapsi ja istukka vielä edessä, joten ihan hyvin voi tuntea jo viikolla 18. Tänään just 21vkoa täynnä ja ei voi enää sanoa pieniksi liikkeiksi vaan kunnon potkuiksi.
Eilen oli rakenneultra ja ei tarvinut edes kätilön kysyä haluanko tietää lapsen sukupuolta kun sen verta selvästi näkyi eli poika on tänne tulossa :)
 
Hooärrä: Noista liikkeistä, meinas alkaa jo sun puolesta ärsyttää. Kyllä varmasti ovat vauvan liikkeitä. Mä sanoin jo rv 16 neuvolassa et on tuntunu ja neuvolatäti oli ihan samaa mieltä ;) ja varsinkin kun oot niin hoikka niin varmaan ovat just niitä liikkeitä :D johan sillä masukilla jo pituuttaki alkaa olee. Onneksi ei kaatumisesta tullu mitään vakavempaa :)

Me asustellaan 172 neliön ok-talossa, ostettiin nyt lokakuussa :) Ennen tätä 42 neliön 1h+ tupakeittiö.. Mun kaikki kaverit on sanonu et varmaan oli joku kohtalojuttu kun tulin raskaaksi just häiden ja talon oston jälkeen.. Melkein kolme vuotta kuiteskin yritettiin :D kaipa sitä ei sitte enää ollu mitään mistä stressailla. Ja kodinlaittamisvimmaa täälläki oon jo suunnitellu meille pitkin kevättä vähän jokahuoneeseen jotain laittamista. Laminaatit pitäis ainaki makkareihin saada ja katot maalata :D + vauvanhuone sitten ihan kokonaan uusiksi.


 
No joo kiitos kaikille! :)
Sanoinkin että pieruko siellä sitten pyörii vai mikä? :D Et tuleeks multa sit heinäkuussa vaan iso pieru :D

Asunnoista..me elellään tässä meidän pikkuisessa kaksiossa 48 neliöö mut on vaikea saada kämppää kun nuoruuden hölmöyksissäni oon menettänyt luottotiedot ja nyt kun päästiin 2009 näihin Arennan uusiin kämppiin niin pidetään näistä kiinni kynsin hampain.Ollaan kyllä jonossa tähän samaan taloon jos vapautuu kolmioita.Helppo olis muuttaa ja tykätään asua tässä :)
 
Heippa kaikki,

Täällä edelleen saikutellaan, mutta näillä mennään loppuun saakka. Kivut ja supistukset kun pahenevat rasituksesta. Alkaa tää kotona olo vaan jo 4 viikon jälkeen hieman tökkiä :D

Me asustellaan tällaisessä 74 neliön kolmio luhtitalossa. Meitä asustaa tässä me aikuiset, esikoinen, pari kissaa ja koira. Muutettiin pari vuotta sitten kun olin raskaana ja silloin tuntui että tilaa on paljon. Nyt hirvittää että miten sitä parin vuoden päästä tähän mahtuu. Jotenkin yllättänyt tuo tavaran paljous mitä esikoisen kanssa on tullut. 

Me käytiin tuossa tiistaina rakenneultrassa ja jäi jotenkin aika hämmentynyt olo. Vauva oli piilossa suurimman osan aikaa. Ultraajan oli todella vaikea mitata eri osia kun vauva leikki piilosta jatkuvasti. Hän ihmettelikin miten vauva noin hyvin pääsi piiloon vielä näillä viikoilla. Ei halunnu pieni näyttää sukupuoltaan meille, eli jää nyt sitten yllätykseksi. Harmitti kun saatiin vain pari kuvaa mukaan mistä niistäkään ei oikein saa selvää. Onneksi kuitenkin vauva voi hyvin, ja mitat vastasivat hienosti viikkoja. <3

 
Asutaan miehen kanssa 83 neliön rivarikolmiossa koiran ja miehen poika kerran viikossa viettää yön täällä. Ihan hyvin tilaa meille nyt mutta kun ainakin mulla haaveissa olisi lapsi tai pari vielä jos vaan mahdollista niin olisi aivan taivaallista päästä muuttamaan omakotitaloon jossain vaiheessa. Olen suurimman osan lapsuudestani asunut omakotitalossa ja se vaan nyt on ainakin mulle semmoinen haave :D
Mutta toistaiseksi rakennan pesää täällä. Meinataan repiä makkarista ja olkkarista tapetit pois kun ovat huonokuntoiset ja maalata seinät vaaleaksi. Pienemmässä makkarissa on tosi tumma tapetti mitä en tykkää ollenkaan kun vetää huoneen niin pimeäksi mutta toistaiseksi on lähinnä miehen pojan käytössä, joten saa olla semmoisena vielä vähän aikaa. Tai ainakin siihen asti kun todella kyllästyn tummanruskeaan tapettiin ja mäntyiseen kerrossänkyyn... Argh!!!

Liikkeitä mäkin tunsin jo tosiaan rv 17+3 ja vaikka epävarma asiasta olinkin niin ei ne enää siinä vaiheessa mitään mahanpuruja olleet. Kyllä oman kroppansa tuntee sen verran hyvin että tietää mikä on ilmaa ja mikä ei. Nyt aivan ihanaa kun potkut vaan voimistuvat ja niitä tuntee jo pitkin päivääkin eikä ainoastaan illalla :D

Huomenna taas neuvolaan!! Saa taas kuulla sydänäänet :D Voisin käydä vaikka joka päivä tai vähintään joka viikko kuuntelemassa niitä :D

Veden juominen vaan meinaa tökkiä kun aamulla ei vaan maistu ja illalla jos juo ihan hirveästi saa sitten juosta vessassa vähän väliä :S
 
Tappura Jos yhtään auttaa niin mulla tuli viime raskaudessa lähes joka kerta verituhruttelua makkarissa touhuumisen jälkeisenä päivänä. Sen verran pientä, etten missään koskaan käyny näytillä, kun olin jostain lukenu et se on ihan normaalia. Jotenki siellä on paikat herkemmät .
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top