Helmikuiset 2020 <3

Pääasia, että ne murheet ja huolet ei valtaa koko elämää. Sit kannattaa hakeutua ammattilaiselle puhumaan, jos niin käy :) mä yritän ajatella niin, että käy miten käy, niin en pysty siihen itse vaikuttaa. Melko luottavaisin, mutta realistisin mielin, eteenpäin päivä kerrallaan.
 
Pääasia, että ne murheet ja huolet ei valtaa koko elämää. Sit kannattaa hakeutua ammattilaiselle puhumaan, jos niin käy :) mä yritän ajatella niin, että käy miten käy, niin en pysty siihen itse vaikuttaa. Melko luottavaisin, mutta realistisin mielin, eteenpäin päivä kerrallaan.


Näinpä :) Kyl mää oon jo päättäny pyytää aikaa neuvolapsykologille sitten ekassa neuvollassa jos sinne asti päästään. Eka neuvola ois vajaa viikko myöhemmin varhaisultrasta. Oon päättänyt, että jos en muuten pääse toiseen ultraan ennen nt-ultraa niin menen yksityiselle. Koitan tietysti puhua pelkoultraa, mutta voi olla vaikeaa saada.
 
Pelko on se inhottava kiusankappale takaraivossa. Voin sanoa että ymmärrän jos pelottaa kun joutuu odottamaan. Itsellä 6km takana joten mua tarkkaillaan vähän tarkemmin. Jouduin vuodelepoon nyt kun kontrolliultrassa jossa kuunneltiin sydänäänet huomattiin että olen auennut vähän. Lääkitys ja liikkumaniko pariksi viikoksi tuli.

Puhukaa peloistanne ja yrittäkää saada tukea. Itse ilman tukea käynyt omat surut ja pelot läpi mutta oppinut myös tunnistamaan milloin kaikki ei kunnossa.
 
Hei! Me saadaan ihan just salainen ryhmäki kun on tarpeeks viestejä :D Tosi ristiriitanen olo noista salaisista ryhmistä viel täasä vaiheessa kun riskit on vielä niin isot. Jos vu:n jälkeen vois hengähtää edes hetken :)
 
Täällä kans ristiriitaiset fiilikset. Huomenna ensimmäinen neuvolakäynti. Tuntuu niin tyhmältä mennä nyt terkkarille, kun viikon päästä vasta ensimmäinen uä. :banghead: selailin jo lähellä olevat yksityisetkin, mutta ei ollut ultra-aikoja saatavilla ennen neuvolaan menoa... Saa nähdä kauanko pää tätä kestää.
 
Kärsivällisyyttä koetellaan alkuraskauden aikana aina. Itse en salaisiin ryhmiin jaksa liittyä.

Vihdoin sain lääkkeen jolla pitäisi saada tilannetta paremmaksi, nyt vaan lepoa, huomenna ultra tk:ssä ja pistän lääkärin kyllä kunnolla ultraamaan eikä jotain sinnepäin. Vaadin että katsoo vauvan sykkeen että on 130-160, kertoo minka verran olen auki sisältä (enteilee ennenaikaista synnytystä), mun oireista päätellen on progesteroni liian matalalla joten tuo lääke joka on juurikin tuota hormonia on tervetullut.
 
Vähitellen uskaltaudun kirjoittamaan tänne, kun tänään ultrassa kaikki oli hyvin. Kävimme paniikkiultrassa jo 6+0, kun minulla oli yhtäkkiä veristä vuotoa. Tänään 7+2 otus oli kasvanut oikeaan tahtiin ja sydän edelleen löi hurjasti. Sydänäänetkin saimme kuunnella. Taustalla meillä on rankat lapsettomuushoitovuodet, joiden aikana olemme kokeneet monen epäonnistumisen lisäksi kaksi keskenmenoa ja yhden kohdunulkoisen raskauden. Pelko menettämisestä on siis todella pahasti läsnä, eikä varmasti päästä kokonaan otteestaan, vaikka kaikki menisikin hyvin loppuun asti.
 
En malta olla kirjoittamatta tänne. Meillä on ennestään kaksi tytärtä ja keväällä oli itsestään hiipuva raskaus. Riipi tosi paljon. Kolmas on todella toivottu. Nyt ei auta kuin toivoa parasta et toinen olisi tarpeeksi vahva pysymään mukana.
 
Tänään käyty ultrassa ja laskettu siirtyi tammikuun 29 päivälle eli mun nyt pitäis varmaan hipsasta itteni tonne tammikuun mammoihin :angelic:
 
Moi!
Minulle on 1,8v poika ja neljä kuukautta sitten oli keskenmeno rv4. Nyt toivotaan, että tämä pysyisi mukana ensi helmikuuhun asti. Penni minua kanssa pelotti tuon pojan ollessa pieni, että entä jos heräätkin siihen ettei sitä poikaa olekaan enää.
 
Tsemppiä kaikille. Täällä eilen extra kontrolli kun oli outoa vuotoa. Kaikki hyvin ja paikat sulkeutumassa, oli kielimuuri alunperin niin sattui väärinkäsitys mikä oli auki. Nyt vuodella, lääkettä ja ens kuussa saa alkaa jopa laittaa ruokaa inshaAllah.
 
Moi! Mäkin uskalsin tänne vihdoin liittyä. Oon 24-vuotias ja ilmeisesti olisi esikoinen helmikuun lopulla tulossa, jos vaan kaikki menee hyvin. :angelic:Alkuraskauden ultraa täälläkin pohdittu, kun vatsakivut vaivanneet jo viikon verran ja pelottaa tietenkin kaikki mahdolliset kohdunulkoiset yms..
 
Muokattu viimeksi:
Täällä ollaan kahden vaiheilla, että soitanko neuvolaan. Tiputteluvuotoa on nyt ollut säännöllisen epäsäännöllisesti n. 2 viikkoa, eikä se tunnu mukavalta. Tiedän, että pieni vuoto kuuluu asiaan (limakalvot yms), enkä haluaisi hätääntyä, mutta miettin kuitenkin, että pitäisikö soittaa neuvolaan. Ne ei siellä kuitenkaan ihan helposti ultraa, että saisi tietää onko kaikki hyvin? Koska olette itse soittaneet?
 
Täällä ollaan kahden vaiheilla, että soitanko neuvolaan. Tiputteluvuotoa on nyt ollut säännöllisen epäsäännöllisesti n. 2 viikkoa, eikä se tunnu mukavalta. Tiedän, että pieni vuoto kuuluu asiaan (limakalvot yms), enkä haluaisi hätääntyä, mutta miettin kuitenkin, että pitäisikö soittaa neuvolaan. Ne ei siellä kuitenkaan ihan helposti ultraa, että saisi tietää onko kaikki hyvin? Koska olette itse soittaneet?

Kyl mää tosta jo soittaisin. Liiottelet vaikka, että on kipuja niin niiden on pakko melkee ultrata (varsinki jos sano, että vihloo toispuoleisesti). Joo ei sais valehdella, mutta tuo epätietoisuus on hirveetä. Ja se on ihan syvältä, miten nihkeesti ne suostuu ultraan :sad001 Luulis sen olevan helppo toimenpide asioiden tarkistukseen.
 
moikka! mä vihdoin uskalsin liittyä kanssa mukaan vaikka en uskalla uskoa vieläkään plussaa todeksi. olin pari viikkoa ennen plussaa saanut lähetteen lapsettomuusklinikalle kun ikää jo 39 ja yritystä takana 10kk ja samalla viikolla haamuplussan kanssa sain kutsun klinikalle. onneks plussa tuli kun ukkokulta alkoi panikoimaan että joutuu antamaan siemennestenäytteen :D
huomenna mennään siis varhaisultraan ovumiaan ja sitten tietää ehkä paremmin ja asia alkaa konkretisoitumaan.
 
Täällä yksi helmikuisen odottaja lisää :) Tänään viikkoja 8+2 ja iski pieni paniikki, kun pyyhkiessä tuli yllättäen vaaleanpunaista vuotoa. Ultrassa onneksi (vatsan päältä katsottuna) näkyi viikkoja vastaava alkio ja syke, huh! Vuoto voi hyvinkin tulla limakalvoilta, on nimittäin koko ajan melko epämiellyttävä arkuuden tunne. Silti huoli ja pelko keskenmenosta on suuri, ei tää varmaan tuu tästä mihinkään helpottamaan...
 
Täällä myös yksi odottaja lisää :) viikkoja taitaa nyt olla 6+3. Satunnaiset rusehtavat vuodot vaivanneet 4 päivän ajan, myöskin jonkin verran kuukautiskipujen kaltaisia tuntemuksia enempi ja vähempi. Kyllä voi ihmismieltä ahdistaa epätietoisuus. Toivottavasti tyypillä mahassa kaikki hyvin, ensimmäinen neuvola käynti vasta 17.7..
 
Täällä myös yksi odottaja lisää :) la taitaa olla 14.2.2020. Meillä esikoinen 7kk nyt.. aika väsyneet mutta onnelliset ja hieman pelonsekaisetkin fiilikset
 
Onko teillä ollut mitään raskausoireita vielä? Ja jos ollut useita raskauksia niin ovatko oireiltaan eronneet toisistaan? Mulla esikoisella oli kauhea suklaanhimo mitä menikin levykaupalla, nyt ykskaks mulla ei teekkään enää makeaa mieli, vaikka tavallisestikkin oon ollut aina vähän sokerihiiri..
 
Huomenna ultra. Pelottaa tosi paljon. Tää päivä menny itkiessä aina paljon miehelle pelkoja.
 
Takaisin
Top