Heinäkuun hulinat ja pulinat

itellä pahoinvointia ettei lämmint ruokaa pysty syömään, sain miehen puhuttuu et ostaa viinirypäleit. tuntuu et vain hedelmät ja vihannekset menee alas. lisäks väsy, mielialanvaihtelut, turvotus ja rintojen arkuus. no josko menis ohi paris viikossa inshallah :)
mitäpä muille kuuluu? nii ja ultrassa ei ole päästy edelleenkää käymää, tyhjiä sanoja löytyny.
 
Tänään on rv 9+4, edelleen oireetonta menoa. Tissit vaan vähän arat. Ja me ajateltiin että kerrotaan porukoille ekan ultran jälkeen uutisia, mut eka ultra on vasta 1.8 eli sillon oon rv 13 tasan ni eipä taideta odottaa niin pitkälle... =/ no, eka lääkäri on 17.7 että jos sillon sitten. Täytyy kyllä sillon pyytää et kuuntelevat niitä sydänääniä et mitä tapahtuu kun oireita kerran ei ole. Neuvolassa ei suostuttu kuuntelemaan, sanottiin heti et he ei kuuntele ensimmäisellä käynnillä. Pientä avautumista, sori ;)
 
Olipa mukava lukea kaikkien kuulumisia, tsemppiä pahaan oloon ja väsymykseen kaikille niiden kanssa painiville! Täällä tänään 10+4, olo alkanut vähän helpottaa huonon olon osalta. Viime viikko muutettiin ja oli kyllä jaksamisen rajoilla.. Heti perään sit tää viikko lomalla Tanskassa, esikoisen kaa legolandissa ja loppuaika miehen perhettä tapaamassa. Voipi olla et olo on ollu helpompi kun on saanu olla rauhallisemmalla rytmillä muutaman päivän. Muuton vuoksi netti kotona vielä katkolla, joten en päässyt päivittelemään uusia helmimammoja ennen matkaa, pahoittelut siitä! Tänään illalla takas kotiin ja huomenna töihin :p Onneks ei oo kuin 2 viikkoa ennen varsinaista lomaa. Np-ultraa odotellaan, ei olla oikein uskallettu ajatella pitemmälle, ettei käy kun viimeksi. Mutta perheille on kerrottu, esikoista lukuunottamatta. Toivottavasti sitten reilu viikon päästä saadaan hyviä uutisia *toivoo kovasti* Ihanaa ja aurinkoista (ainakin täällä Tanskassa on) sunnuntaita kaikille :)
 

Elennalle isot pahoittelut ja halaukset! Voimia menetyksen keskelle ja onnea uuteen yritykseen, toivotaan että teillä tärppää pikaisesti uudelleen!

Ihanaa Jesmin, että sun pahaolo on vähän alkanut helpottaa. Oon itsekin miettinyt, että oliskohan lomalla jotain tekemistä tuon kanssa :). Kun ei oo pakko mennä koko ajan 110 lasissa, niin ehkä pahoinvointikin pysyy paremmin aisoissa?

Äitiysvaatteista: mietin, että pitäiskö mennä nyt vielä kurkkaamaan alennusmyynneistä, jos löytyisi jotain kivaa sopuhintaan :). Töihin paluu olisi edessä parin viikon päästä ja täytyy miettiä tarkkaan tuo vaatetus etten ihan heti paljastu. 

Täällä viedään raskauden 7. viikkoa. Liekö väsymys esikoisen eilisistä synttäreistä vai mikä, mutta tänä aamuna ja iltapäivällä oli tosi huono olo, ekaa kertaa tässä raskaudessa kyökin lavuaarin ääressä. Oireet on vähän lisääntyneet, mutta pahoinvointi on edelleen lähinnä pientä kuvotusta ja yökötyksen aaltoja. Väsymystä riittää ja aika usein on menkkamaisia kipuja vatsan alueella. Ja se vatsan turvotus… hohhoijaa! Puntarilla kävin juuri aamulla ja painoa ei ole sinänsä tullut lisää, mutta vartalon malli näyttää muuttuneen J


Oon saanut jostain päähäni, että meille saattaisi olla tulossa kaksoset :D.  Mies totesi tänään aamulla, että ei hän edes olisi järkyttynyt, jos siellä olisi kaksi! Sittenpähän ei kuulemma tarttis miettiä sitä kolmatta lasta, kun sekin ois hoidettu siinä samalla J. No joo, tuskinpa siellä kahta on ;). Jännityksellä odotan yleisesti ultraa, kun raskaus on alkanut sen verran erilailla kun esikoisesta 2,5 vuotta sitten.

Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille helmimammoille :)!

 
mukava että täällä ollaan saatu hyviä uutisia. ite en tiä missä mennää ku ei ultraa pääse sit millään. ainoo merkki raskaudest on lisääntyvä pahoinvointi, tuli pari kertaa aamiainen kurkkuu rannalla. lisäks mieliteot, väsymys, herkkyys et parkuminen alkaa tosi helpost. ja pahoinvointi näyttää jatkuvan. onnistuin polttaa naamanki auringos ihanast, oon ku liikennevalo reuna tosin valkonen mutta keskeltä punanen, no ainakin oon kävelevä varoitus porukalle :) ja meki toivottavast ruvetaa muuttohommiin kohta jos vuokrataan okt pian, ei jaksa enää isännän perhettä hetkeekää ainoa mukava on anoppi.
 
Me kerrottiin tänään minun perheelle ja sit illalla vielä miehen veljelle ja äidille. Meillä tosiaan viikolla oli se eka  ultra niin uskallettiin. Nyt on kyllä hyvä fiilis, ei tarvii salailla: ei mahaa eikä huonoa vointia. Isukkihan tuo sano, et oli jo arvannu samana päivänä ku anoppikin; hirmu turvotus vatsassa paljasti. Nyt on ollu onneks vähä helpompi itsellä ku ei oo ollu niin jalkapallomainen olo! Ihania vastaanottoja saatiin: molemmille porukoille ensimmäinen lapsenlapsi. Anoppi rupesi itkemään ja voivotteli sitä, että kun hän pääsee vauvanvaateosastolle niin rahaa kuluu =)
 
Niin ja se oli hauskaa ku anoppi avasi kirjekuortaan, jossa oli kortti, jossa vauvantarvikkeiden kuvia, niin se vielä siinäkin luuli, et me oltiin annettu sille vahingossa jonkun muun kortti :D Sit vähä ajan päästä sillä sytytti. Tai ku äiti sano mun veljelle, et väkisin tekeevät sinusta enoa, niin veli vaan mulkaisi oudosti ja murahti. Sille piti vähä selventää, et missä mennään ennen ku tajus :D
 
hauskoi tapoi kertoo perheenlisäyksest :) mein porukoille kerrottaes anoppi onnensa kukkuloilla mut kaikki muut toivoo km ainaki miehen siskot ja nyt ilman syytä (ok olen naimisis heidän veljen kans ja meille tulos vauva jos kaikki menee hyvin ja likoist kukaa ei ole viel ees naimisis ja ovat mua vanhempia paitsi yksi) vihaavat mua ihan täysillä. tänään toivottavast mennää kattoo taloa ja jos hyvin käy ni muutetaa pian pois täst kämpäst, mehä nukutaa yläkerran tasanteel ohuil patjoil kuin koirat nytte, tiedän milt eläimist tuntuu etenki eläintarhas häkissä. oma äippäki tekee kaikkesa et kävis huonost ku hän ei haluu et saan lisää lapsia tai et oisin meny ees naimisiin ikinä.
ja pahoinvointi vaan lisääntyy kuten muutki oireet.
 
Ikävä kuulla Gatusa että teidän perheessä kaikki eivät tue teidän odotusta. Toivottavasti teillä käy hyvin sen talon kanssa! :)

Me ei olla vielä uskallettu kertoa kenellekään. Itse haluaisin odottaa että 12 viikkoa on mennyt, mutta katsotaan nyt miten tää peiteoperaatio onnistuu. Ensi viikonloppuna on miehen veljen isot synttärijuhlat johon on tulossa koko miehen suku ja on tietysti tarjolla ruokaa, kuplajuomaa ja boolia. Ollaan kyllä päätetty, että jos joku suoraan kysyy, että olenko raskaana niin ei siinä vaiheessa kyllä aleta valehtelemaankaan. Katsotaan miten käy! :)

Kävin tänään hipailemassa Ikean lastenosastolla kaikkia ihania vauvojen tarvikkeita. Oli vähällä etten ostanut jo yksia lakanoita ja hoitoalustaa... Maltoin kuitenkin mieleni. Ehkä ne kuitenkin ehtii vielä myöhemminkin hankkia.

 
Mä oon jo ostanut parit vauvan jutut Ikeasta. Tai yhden osti sisko. :) Vaikka mitä vaan voi vielä tapahtua, niin ajattelin, että ehkä mä noi voin just ostaa. Oon mä silti muutaman jutun ostanut jo ennen raskautta. Jos sit syksyllä alkais paremmin kattomaan, että mitä kaikkee sitä sit oikeen tarvii.

Olin eilen siskon rippijuhlissa ja oli sit semmonen vitutus päällään, että ei mitään rajaa. Alkoi aamusti siitä, kun laitoin vaatteet päälle. Paita näytti siltä, että olisin pidemmälläkin raskaana eikä muutakaan paitaa löytynyt. Kukaan ei onneks (toistaseks) kysynyt mitään. No, oon mä silti lihonutkin tässä jonkin verran eikä noita sukulaisia niin kauheesti oo just tullu nähtyä.

Tuli eilen sellanen olo, että mahtaako kaikki olla kunnossa, kun meiän koirat on taas ihan kunnolla. Toinen on joutunut olemaan khh:ssa melkeen kuukauden, kun toinen ei päästä sitä sieltä pois. Eilen sit tässä sisällä kuljettiin niin nätisti ja pihalla kans. Sit tää toinen, joka on meillä kauemmin ollu, niin on selkeesti seurannu mua enemmän. Nyt se on enemmän tuolla eteisessä, mut siitäkin tuli eilen sellanen olo, että mahtaako se vartioida siinä, ettei kukaan tuu sisälle. :) Niin tosiaan, myöhemmin sit varmistui, että kai siellä kaikki on ihan kunnossa, kun tissit on välillä ihan hiton kipeet. Tai enemmän toi toinen, kun toista on vähän leikelty muutama kuukausi sitten, niin siitä on jotain hermoja mennyt. :)
 
no talo ei IHAN vastannu odotuksia. pieni yksiö kaks kerroksisessa okt:ssa tilaa n 30m2 joten tuli aikas nopea kieltäytyminen, lisäksi mein kulkupeli yritettii varastaa ja sen alueen piti olla hyvää... ei hyvää päivää tai siis iltaa. kaiken kukkuraks ei edes vessanpönttöä, makkarin ovea, keittiön ovea. tääl oireita löytyy joten suht luottavaisin mielin ollaan vielä.
 
Täällä mennään suht oireettomana (rv 7+6). Viime viikolla oli enemmän pahoinvointia. Kyllä nytkin tulee etova olo heti, jos on liian pitkään syömättä. Ehkä tuo pahoinvoinnin vähentyminen johtuu siitä että syön koko ajan. :) Iltaisin rinnat ovat arat.

Ekassa neuvolassa ollaan käyty ja eka ultra on vasta elokuun alussa. Mutta kaipa sinne asti pitää odotella, että saa tietää missä mennään.

Molempien vanhemmille ja sisaruksille ajattelimme kertoa ensi viikonloppuna. Olemme menossa mökille enkä jaksa siellä enää keksiä syitä miksi en syö tai juo jotain niin helpompi kertoa.
Muutamalle kaverille joudun myös todennäköisesti kertomaan myös lähipäivinä kun lähdemme yhdessä pikku road tripille.
 
Tänään rv9+4 ja eilen sit oksensin eka kerran. Italiansalaatti:ei hyvä! :) Muutoin pahoinvointi tasasen ärsyttävää, vähintään kahen tunnin välein pitää syödä. Ja sehän sitten neuvolassa näky: 2kg tullu lisää paris kuukaudes :) Onko muille miten kiloja kertyny vielä?
Tsemppiä muuten muillekin pahan olon kans kitkuttaville!

Kuulin muuten eilen ihan huippumahtavan uutisen(pakko hehkuttaa vähän)
Mun molemmat siskot on raskaana! Pikkusisko rv 32(joka tosiaan oli jo tiedossa)ja isosisko jotakuinkin rv 8. Ihan mieletöntä! Meillehän tää raskaus oli puhdas"vahinko"(pahoittelen ilmaisua), isosisko on yrittäny jo kauan pikkukakkosta ja nyt sit tärppäs :) Tulee, jos kaikki hyvin menee, hyvin pieni ikäero serkuksille :)

Ite en oo vielä kertonu ku pikkusiskolle(ja toki tulevalle työnantajalle), ekan ultran jälkee aattelin kertoa muille, mut voi olla et en malta pitää naamaani kiinni, koska tää on niin huvittavaa. Äiti eilen kertoi tuosta isosiskon raskaudesta puolisalaa ja oli pokassa pitämistä, kun se tokas että"sehän tästä vielä puuttus et teillekin ois tulossa vauva!".. :D
 
Eikä, mahtava tilanne teillä Helsku! Serkuksistakin tulee varmasti läheiset, kun ovat niin saman ikäisiä.

Mulla oli kanssa paino noussut kuukaudessa kaksi kiloa. Luulen, että sekin selittyy juuri tuolla, että pahoinvointi pysyi poissa vain syömällä. Ärsyttää vaan, kun olen kuitenkin syönyt terveellisesti ja pääasiassa vain kasviksia ja marjoja, kun muuta ei ole tehnyt mieli. Mutta toisaalta, olisin kyllä ollut ihmeissäni, jos paino ei olisi noussut yhtään. Tää turvotus jatkuu nimittäin vieläkin ihan hirveänä. Muuten olen täysin oireeton. Paitsi nojoo, vessassa pitää ravata vieläkin koko ajan. Viimekin yönä kävin viisi kertaa. Siinä ei ihan hirveänä ehdi välissä nukkua.

Ainiin ja mulla oli perjantaina ilmeisesti sappikohtaus. Oli aika kamala kokemus, enkä oo ikinä ennen tuntenut sellaista kipua. Neuvolasta sanoivat, että ensi kerralla pitää lähteä suoraan päivystykseen, kun kohtaus tulee. Pelottaa, että tuo uusii :( 
 
Babette: tuo sappikohtaus on ikävä, itsellä oli kanssa toukokuun lopulla. Saattaa auttaa kun hiilihapolliset pois, samoin sipuli, paprika ja suolakurkku. Itsellä paheni aina makuulleen menon jälkeen joten istuma asennossa nukuttiin muutama yö.

Helsku: ihana tilanne teillä :) Meillä miehen veljen vaimo saa vauvan nyt syyskuussa, joten aika liki toisiaan ovat kummankin esikoiset sitten
 
Tuo Helskun tilanne on kyllä tosi mahtava! Itsekin toivon, että kun oma raskaus tulee julki laajemmin, niin alkaisi kaveripiiristä tai suvusta kuulua samoja uutisia :) 

Miulla alkaa tulla haasteeksi jatkuva nälkä. Olen nyt muutamana peräkkäisenä yönä herännyt n.klo 4 todella heikottavaan oloon ja on ollut pakko hiipiä jääkaapille. En tiedä oikein, kuinka paljon sitä pitäisi illallakin syödä, jotta yö sujuisi ilman heräämistä. Onko teillä muilla vastaavaa? Ja kun tuntuu, että päivisinkään ei kohta enää mitkään välipalat riitä kahden lämpimän ruoan lisänä vaan pitäisi syödä kohta neljä lämmintä ateriaa...huh. Olisiko kellään vinkkejä, mitkä ruoat pitävät nälän kurissa parhaiten vai onko sitä vaan alettava syömään kahden tunnin välein? Sinänsä syöminenhän on ihanaa, mutta ei vaan kohta ehdi muuta tekemäänkään :D
 
Ihana kun muutkin sanotte syövänne koko ajan! :D Itsellä kanssa huonovointisuus jokapäiväistä ja joka hetkistä, jos ei syö tasaisin väliajoin. Tällä hetkellä ei ole vielä ainakaan oma mittari näyttänyt painon nousua. Olen yrittänyt hillitä sitä herkkuja vähentämällä ja että kun pitää jotain syödä olisi jotain kasvista tai hedelmää. Nyt olen ruvennut syömään pilttejä :D Niissä ei ole lisättyä sokeria ja vitamiineja pitäisi löytyä. Jospa ne vauvallekin maistuis, kun tottuu niihin jo vatsassa ollessaan. Eikös ne niin sano, et raskausajan ruoka vaikuttaa lapsen mieltymyksiin?

Nyt tuntuu hyvälle olla lomalla. Töissä en välttämättä jaksaisi olla. Tuntuu, et joka toinen päivä oon tosi väsyny ja joka toinen taas virkeä aamusta iltaan. Tänään oon ollu virkeä, mut aamulla kävin sauvakävelyllä ja tein tarkoituksella lyhyemmän, et jaksaisin nyt illalla tehä lihaskuntoo, niin enpä jaksa silti =)

Helsku: =) Teidän äiti pyörtyy ku saa kuulla :D Olet uskaltanut syödä italiansalaattia. Minä en oo, olenko vältellyt turhaan?

Babette: Minullakin joka yö 1-2 vessareissua. Iltaisin aina yllättää jano, niin pitää muutama kuppi vettä juoda ja yöllä tuntuu, et räjähtää. Mut onneks en ole hereillä sen enempää kuin ne reissut. Hyvä etten nuku vessassakin :D
 
Miisu_helmi2013: Minulla ei ole auttanut muu kuin syöminen. Piltit pitää yllättävästi nälkää ja pieni muroannos. Minulla ei ainakaan tarvii hulluna syyä kerralla, et huono olo lähtis, jos ei anna mennä mahdottomaksi näläksi. Ennemminkin minun mahalaukku on pienentynyt, etten voi syödä isoja annoksia, ku tulee huono olo.
 
Ihanaa Hippu, että löytyi kohtalotoveri :) Itse ajattelin, että jos syön enemmän kerralla, niin ei tarvitsisi niin usein syödä, mutta ei se tunnu toimivan. Eli taidan itsekin siirtyä takaisin pieniin annoksiin ja useasti. Noita pilttejä en olekaan kokeillut, kiitos vinkistä!

Miulla loppuu loma tämän viikon jälkeen ja kyllä hieman jännittää töihin paluu. Kotona on ollut niin hyvä, kun on voinut levätä ja SYÖDÄ aina tarvittaessa, mutta töissä kaikki on hankalampaa. Etenkin, jos en halua heti paljastua... ;)  
 
Takaisin
Top