HEIKUN KEIKUN HELMIKUU

Miten hyviä vinkkejä täältä taas tuleekaan, lepoa että maitoa tulee. Olen jostain itsekin tuon kuullut.

SannaKoo tervetuloa yöherääjien joukkoon! Meillä tuo on ihan tavallista, mutta valo kyllä nukahtaa heti tissiä saatuaan uudelleen. TUli mieleeni, että voiko olla kyse siitä, että Joonakin oppii nyt koko ajan kaikenlaista ja hänen mielensä on levottomampi ja käsittelee yöll paljon juttuja. Siinä sitten heräilee välillä.
Valo on samasta syystä päivällä usein tissillä, hyvä ystävä sanoi osuvasti: tankkaa läheisyyttä siinä missä maitoakin. Mistä näistä tietää, mutta vauvakin on monimutkainen otus. Meillä olen huomannut senkin, että välillä Valo haluaa pois jo sylistä, olla vaikka sitterissä tai lattialla että näkee naamani tai isän naaman. Niin ne kasvaa..

Minä olen huomenna lähdössä ostoksille kaupunkiin ja miehet jäävät keskenään moneksi tunniksi, hui!
 
Kiitos Maarinen tuo tieto oli lohduttavaa, ettei ne hanat voi yht´äkkiä sulkeutua. Toki yöllä ajattelinkin olevani ennemmin kameli kuin lehmä[:D]. Tajusin juoneeni päivän poikkeuksellisesti mehua, kun muuten olen lipittänyt vettä. Alkuyöstä tankkasin sitten vedellä ja yöllä heräsin paidan etumus märkänä maidosta, kun oli vuotanut suojan vierestä. Mun heikkous on hillitön kahvin juominen, joka ei tosiaankaan ole niitä parhainpia nesteitä maidon heruttamiselle. Mutta nyt juodaan taas vettä ja vettä ja vettä ja hypätään kusella.
 
Siirillä alkoi reilu viikko sitten nuha ja aivan kauhea yskä, nyt sitten viimeyönä Jussi on alkanut yskimään ja selvästi vaikuttaa limaiselta. Kuumetta ei ole onneksi. Yöllä muutaman kerran herätti, kun kyökkäili limaa kurkusta. Nenäkään ei ole tukossa, joten onneksi tuo hengittäminen sujuu suhteellisen vaivattomasti. Pitää ainakin yöksi laittaa Para-Suppo, jos antaisi paremmat unet (kaikille).
 
Ähkimisestä päätellen Jussi on herännyt sohvalta, eikä nukkunut kuin n. puoli tuntia. Palataan!
 
Moi! Pikapäivitykset täältä, en jaksa kauaa istua tässä koneella. Sitä vaan, että ihan hyvä, etten eilen päässyt tulemaan teidän miitinkiinne, kun tänään mut yllätti oksennustauti ihan puun takaa. Oisin varmasti onnistunut tartuttamaan teihinkin tämän taudin. Tänään ois myös illalla lento Ouluun, hyvä ajoitus...

Tuun kirjoittelemaan myöhemmin taas, kunhan saan kerättyä voimia hiukkasen...
 
Aamupäivää! Joka näköjään vaihtui jo verkkaisen kirjoitusvauhdin myötä iltapäiväksi...

Pakko päästä eilistä vähän hehkuttamaan, kun oli niin kiva päivä! Puoliltapäivin läksimme Aleksin kanssa liikkeelle suuntana vihdoinkin(!) tuo pk-mammojen tapaaminen. Matkustusmuoto oli "seuramatka", ja ennen juna-asemaa oli kulkue koossa = SannaKoo ja minä, molemmat vankkureineen [:)] Olin niin täpinöissä, kun pääsimme ekaa kertaa matkustamaan vaunujen kanssa junassa. Onneksi SannaKoo oli mun tukena ja turvana, kun oon niin himuisesti jännittänyt tota junamatkailua. Pienen mutkan teimme tuonne Sellon nurkille ja siellä oli kyllä kokeneelle vankkuriajurille ja oppaalle käyttöä. Liikkumiseen kauppakeskuksessa tuli "pehmeä lasku", kun mentiin hissillä alas ja ylös (koska sivuille ei päässyt[:D]). Seuraavalla yksityistunnilla pääsen varmaan jo harjoittelemaan kärryjen kuskaamista liukuportaissa. SannaKoo lupas tehdä mulle sellaisen ajokortin sitten kun olen pro. [:)] Siihen menee kyllä aikaa, koska kärryajelulla on näemmä omat haasteensa ympäristöstä riippuen. Sitten kävimme kaffella keskustassa -jee, jee...huippukivaa oli (lentävistä pukluista huolimatta)!- ja junalla takaisin kotiin. Muistettiin paluumatkalla pyytää konnarilta molemmille pikkumatkalaisille sellaiset alle 6-vuotiaiden matkaliput, joissa komeilee karhuherra Paddington. Konnarisetä oli vielä niin kiltti, että leimasi ystävällisesti liput. Siitä vaan matkamuistoja vauvakirjan väliin.

Tuik: Kiva, kun jaksoit sieltä pitemmänkin matkan takaa tulla kaffelle! Mä ymmärrän täysin sun fiilikset...mä olen kanssa niin helsinkiläinen kuin nyt espoolainen saattaa olla [;)] (Nyt olen jo espoolainen, en helsinkiläinen, joka asuu espoossa...) Ja ihana oli nähdä muutkin paikalle eksyneet!

Tänään mulla onkin ollut oikein loistokas aamupäivä. Taas porskutettiin 7-tuntiset yöunet (tuleeko tästä tapa?) ja aamuimetyksen jälkeen mies kaappasi Aleksin kainaloonsa ja tokaisi, että pitää tänään kotipäivän töistä. Mahtavaa! Mä saan ihan omaa aikaa ilman minkäänlaisia velvotteita! Siinäpä sitten läksin kaikessa rauhassa aamiaisen jälkeen tassuttelemaan koiraherran kanssa pitkää lenkkiä, ja ihan vain kaksistaan. Mukava keli, kun pakkasta ei ole nimeksikään ja tiet on aurattu. Auringonpaiste vain puuttui. Kotosalle kerettyämme puunasin koiran: harjausta, tassukarvojen saksimista, polkuantureiden rasvausta ja tassuhierontaa, rapsutuksia, paaaaaaljon huomiota ja lopuksi vielä koirien herkkuja. Koskaan aiemmin koira ei ole noin levollisesti ollut paikallaan, kun tuolta anturoiden välistä lyhennän tassukarvoja. Nyt se kuitenkin makasi aivan liikkumatta koko kroppa oikosenaan. Tokasin miehelle, että taitaa koira olla huomion puutteessa, kun tuollainen inhottavaksi koettu juttu on muuttunut mukavaksi yhdessä oloksi...tai sitten hauvalla alkaa ikä painaa. Harmittaa vain, että nyt mulla alkoi just nokka vuotaa, sieraimia pistelee, pää on aivan jumissa, kurkkua kivistää ja aivastelen kuin viimeistä päivää. Taisi iskeä flunssa just kun mun piti mennä saunaan fiilistelemään rauhallisiin eukalyptushöyryihin. Tukkoiseen nenään se varmaan auttaisi, mutta tällaiseen jatkuvasti valuvaan putoukseen siitä on tuskin mitään iloa.

Täälläkään ei masullaan viihdytä kuin ihan pieni tovi kerrallaan. Esimerkiksi tuossa "olalla" pystyssä ollessaan Aleksi nostaa päätä todella hienosti pitkäksikin aikaa kerrallaan, mutta lattialla masulla ollessaan ei mene kuin muutamasta sekunnista puoleen minuuttiin, niin huutokuoro on valmis. Tästä on ollut vain yksi poikkeus, mutta sinnikkäästi yritän häntä joka päivä mahallaan pitää, jotta tottuisi. Kyllä mä ymmärrän, että sylissä on vaan niin paljon mukavampaa! Toistaiseksi en ota tästä asiasta sen suurempaa stressiä.

Naapuritarinoista: Toivoa ei pidä siis menettää! Ihania naapureita teille muille on sattunut...suklaakakkua aidanraosta ym. Kyllä mäkin voisin tykätä naapuristani enemmän, jos se tois mulle suklaakakkua! [;)]

Pranalle mukavaa (huomista) ostosreissua! Meinaatko ihan törsäämään lähteä? [;)] Äitille jotain kaunista uutta ja mieltä piristävää...

Tiihulille tsemppiä maidon tuotantoon! Täällä on välillä tissit ihan pinkeänä maidosta ja nyt taas pari päivää ollut sellainen olo, että tissit on tyhjänä roikkuvat nahkapussit. Mä en ole kuitenkaan missään vaiheessa lannistunut, vaan tissittelen enemmän, että maitotilausta saadaan lisättyä. Toistaiseksi pitkät ja rauhalliset aamut ovat auttaneet. Oon myös itselläni huomannut sen, että jos ollaan miehen ja pikkuisen kanssa kovasti menossa (niin kuin viime viikonloppuna), niin se kostautuu pian huonoina maitopäivinä.

Ailimelle pikaista paranemista ja jaksamista reissaamiseen!
 
Ailime toivottavasti ei tartu pikku-Benjaminiin. Itselläni on kauhukuvia silmissä vauvasta mahataudissa.

Tiihuli hyvä hyvä! Eipä ole pahitteeksi muistutus itsellekään, ettei pelkällä mehu ja teelinjalla pärjää,vaikka kuinka rooibosta olisi.

Sitä lampaantaljaa itsekin mietin, että pitäiskö. Ei tuo vaununkoppa tosiaan iso ole. Jospa kokeilis tarvittaessa ensin paksua huovutettua villahuopaa, vaunuissa se käy, mutta pulkassa ei sitten aikanaan enää. Ja on taljassa se hyvä puoli ettei tuuli mene läpi. Juuh, paikallisessa suoramyyntipuljussa olisi myytävänä, ikkunasta kurkkasin.

kiitos muistutuksesta halipossu, äitille jotain kanssa!
 
mä oon täällä, taas!

Ailime, voi hitsi, miten huono tuuri! Oksennustauti on mun mielestä pahin mitä ihminen voi sairastaa. Tämä täällä koputtaa puuta ja toivoo, ettei osu kohdalle. Edellisestä onkin aikaa jo useempi vuosi. Ja sulla vielä lento eessä. Itku! toivotaan, että tää B-poikanen säästyy!

Pranametri. Mulle tuli tuo Valon kasvu mieleen viimeyönä, kun päivystin jäätyviä vesiputkia.... Hassua! Muistatko, kun sä jännäsit että millon poika pääsee yli syntymäpainon!!! Taitaa olla tänään jo kaks kertaa sen kokonen kun syntyessään! Niin, ja tuo sinun kaupunki reissu kuulostaa taas kivalta! Ja kaikkien muidenkin kaupunki reissut.

 Halipossun tarinointi julkisilla liikkumisen "kätevyydestä" nosti mieleen muistoja! Mullahan oli yhteen aikaan kolme holtittomassa iässä olevaa taaperoa. 3v. 1,5v ja se vauva. Tuon revohkan kun sulloi ensi talvi vaatteisiin, pisti vauvan vaunun, nosti puoltoista vuotiaan vaunujen päälle istuimeen ja veti kolmen vanhaa pulkalla perässä. Pulkan naru sidottuna vaunujen aisaan. Eikä kännykkää ollut keksitty!!!. Huh! Kilometrin matkalla bussipysäkille tuli kauhee hiki. Silti vaan piti Hesan keskustaan päästä Foorumiin hampurilaiselle tapaamaan muita mutseja....Nyt on autot ja ajokortit, enkä silti saa mihinkään lähdettyä. ...lepään siis ja tissimaitoa tulee :)

TÄHÄN PÄIVÄÄN:
1.-olen ostanut itselleni shampoota, jossa lukee englannin kielellä, suurilla kirjaimilla SHAINING BLONDE. Arvatkaa olinko shaining, kun pesin tumman, vasta värjätyn tukkani, tällä tuoksuvalla uutuudella! Olin taas kaupassa hätäilly... niin harvoin kun siellä nykyään käyn, että meen sekasin, kun jotain pitää itelle ostaa. Ja mieskin huiteli vavan kanssa ties missä lihatiskillä, Ja mulla oli tuttu huoli, että "joku sieppaa vauvan", kun mies KUITENKIN jättää kärryt vartioimatta.... (vaikkei varmasti jätä) Kotona ukkoni sitten nauraa että luonnolinen valinta tuo blonde-shampoo!

2.- panin tänään silmälasit päähäni pitkästä aikaa. Näkisin paremmin leikata tytön kynnet. Kauniit kädet sieltä paljastui, niinkuin Amppukin hehkutti. No, toine ihme tapahtui, kun käänsin tytön itseeni päin. Mulla oli siis ne rillit päässä, ja mä NÄIN meidän vauvan!!!! Sen, millanen tyyppi siitä tulee! Tyttö katsoo minua, hiukset piirtyyn sen kasvojen ympärille ikkunan vastavalossa. Hämmästynyt ilme vaihtuu hurmokseen ja äänekkääseen nauruun! Ja ihan kuin joku uusi ajatus olis syttyny sen päässä!!! Huikeeta! Johtuisko rilleistä, vai valosta, mutta huomasin tuolla myös SILMÄRIPSET ja KULMAKARVAT, eritavalla kun ennen.

3.- menin silloin "kiireisenä" päivänä suihkuun. Mies oli jossakin ja otin tytön kylppäriin sitterissä... että on turvassa, eikä tunne olevansa yksin. No, väänsin hanat isolle ja ponkaisin veden alle laulamaan. Selkä tyttöön päin. Ehkä oli ilmassa pikkusen ylireippautta ja laulussakin kova poljento... Eikä ole tuo äitiään siitä kulmasta alastomana nähny tai sitten olin niin karmaiseva näky, että lapsi raukka puhkeaa lohduttomaan itkuun! Äiti seisoo selin, ilman naamaa ja paljon mustaa märkää tukkaa oudosti pitkin selkää. Yrtiä siinä sitten, vaahtoa päässä ja kädet saippuaisina leperrellä lasta tyytyväiseksi.

Semmosta.

Tarinoiden opetus: lapsi kasvaa ja tajunta laajenee, toisin kuin äidillään.

JA SITTEN SYÖMÄÄN!
 
[:D]maarinen suihkussa[:D] En sinulle naura vaan tuolle tapahtumalle. Valo katsoi tänään pitkään kun tulin suihkusta tukka märkänä ja pitkin päätä, ei ollut ihan se tuttu kuontalo edessä.
On sinulla ollut sakki kaitsettavana! Ja noin pienillä ikäeroilla vielä. Olet ihan mahtimutsi, peukkuja täällä pidän pystyssä ja hattua korkealla* Aloin mielessäni kuvittelemaan miten ensinnäkin pääsitte ovesta ulos, kenet olet pukenut ensimmäisenä, kelle tuli hiki (itsesi lisäksi) jne. Mutta siitäkin selvisit ja kuljit porukan kanssa, kuten olet kertoillut.

Aion varata rintapumpun mukaan, ihan varmuuden vuoksi, huomenna. Jos tulee ihan kauhea paine, niin voin helpottaa. Kestää kuitenkin kuusi tuntia kaikkineen tuo käynti. Ikävähän siinä tulee!
 
Bhuahaa! Lapsi kasvaa ja tajunta laajenee! [:D] Se on muuten totta se! Kaapo on nyt älynnyt peilien jännyyden ja tuijottelee silmät ymmyrkäisinä itseään peilistä ja silloin tällöin naamakin menee ihan hymyyn. Älyyköhän se jo, että hän itse siellä peilissä kattelee?
Ja maarinen: Nauraako Venla jo? Täällä tulee vaan sellaista sisäistä kihinää ja käh käh ääntä. Toiveita elättelen, että kohta jo heleä vauvan pieni kikatus kaikuisi. Tosin Kaapelin tuntien sitä saa odotella, kun tyyppi on hieman hitaampi ollut noissa muissakin kehitysjutuissa.

Vinde kuinka reipas ja aktiivinen oon ollut tänään! Kävin koiran kanssa reenimässä (Kaapo veteli sikeitä vaunuissa vieressä 2,5 h taas. Taitaa olla aikamoinen kasvukausi menossa tosiaan.), imuroin, laitoin linssimuhennosta ja illalla oon menossa vielä reenimään itseäni! Iskä jää tänne pojun kanssa viettämään miesten iltaa. Oon lypsänyt maitoa illan varalle ja jos se ei riitä niin pakkasessakin on pari pussia. Huomenna viimeistään tulee niille käyttöä kun oon menossa kuuntelemaan luentoa harrastuskoiran fysiikasta ja lihashuollosta ja se kestää sen verran pitkään, että miehen pitää yks syöttö hoitaa.
Mäkin mietin Pranametrin lailla, että pitänee ottaa joku rasia mukaan mihin vois lypsää tisuja vähän tyhjemmäksi, kun ei viittis hyviä maitoa suoraan viemäriin vedellä.

Ailime: Voi hitsi kuinka huono tuuri. Juuri nyt lentopäivänä oksutaudissa. Toivottavasti ei tarttu Benjamiin.

Jaahas, ja taas Kaapo herää, juuri kun on jutut kesken. No palataan asiaan myöhemmin!
 
tuik:
joo, se nauru tuli silleen, lapselle ittelleenkin varmaan, yllätyksenä. Mmmmmiten sitä kuvailis? Semmosesti .. kipakka, huudahduksen omainen äänekäs heg heg. Maha vaan hytkyi! Eilisestä asti tuo on nauttinu oman äänesä uusista ulottuvuuksista. Aamukin alkoi kuuluvasti riemunkiljahduksella eeh-hee-ee! Me oltiin, iskä ja äiskä ihan hölmönä, että mitämitä??? Taitaa tulla kova ääninen kohukaunotar! (vvooi eeei)

Niin ja ne äippäpakkauksen aurinko-sukat on mahtavat! Ei muuten, rumatkin ne on, mutta tyttö hoksasi jalkansa ekan kerran, kun aurinko vilahti sitterin jalkopäässä. Siihen loppui sen kertainen komentelu-kohtaus! Nyt minä olen aamuisin "esitellyt" hänelle paljaita varpaita, kun ollaan vielä sängyssä loikomassa, ennen ylösnousua. Lapsenvarpaita  (huom) olen esitellyt, omani aiheuttaisivat varmaan taas kauhukohtauksen!

pranametri:
ottaa vaan pumpun mukaan. Siellä reissussa väsyy kuitenkin vähän. Ite yksin liikkeellä ollessa ei välistä hoksaa suojella tissejä ja sitten ei ole kiva jos kuume nousee heti kun kotiin pääsee. Siis, väsy, hiki ja täydet tissit on RISKI! Taas, nim.kok.on.
Saako teidän pummpuihin kiini valmiiksi tuttipulloja? Yks semmonen mukaan tiukalla korkilla. Riittää varmaankin. Tain minigrippejä erilliseen rasiaan.... Harjottele kotona hyvissä ajoin ennen lähtöä, vaikka kraanavedellä, säilytys keksinnön tiiviyttä.
 
Kiitti maarinen vinkistä, ei tullut mieleeni kokeilla etukäteen tiiviyttä. Tuohon Ainun pumppuun saa pullon kiinni ja mukana olikin kaksi pikkupulloa. Pitää kokeilla se korkin pitävyys vielä... Meinasinkin ottaa talteen, olisi ihan hirveää heittää viemäriin!! Kalliita pisaroita.

Meillä hekotellaan kanssa ja etenkin hiukan väsyneenä tai jos pääsee jollain uudella asennolla tai muulla yllättämään. Ekan kerran kun pusuttelin maiskutellen ääneen poskesta korvaan päin tuli hellyyttäviä hörötyksiä. Kiljahduksia ja uusia ääniä Valo ihmettelee itsekin. Kuuntelee, kokeilee uudestaan ja hymyilee kuin olisi lamppu syttynyt. Ja juttelee tekemälleni mobilelle huokaillen ja ölisten. Kovin on suloista. Äsken just katseltiin sohvalla nukkuvaa poikaa: me tehtiin toi, oho! Hui! OOOoooo. Siinä se on.
 
Nopea hehkutus:

JOONA KIKATTI TÄNÄÄN ENSIMMÄISEN KERRAN!! Mä lennätin sitä ilmassa pääni yläpuolella kainaloiden alta kiinni pitäen ja hymyilin sille ite, siitä se aina alkaa äänettömästi nauramaan, mutta tänään sitten mummolassa (eli isomummolassa, huh) sieltä tuli ensimmäinen "ahihi" äännähdys! Ihan sen pienen hetken, mutta mä siitä sitten sylittelemään ihanaa pientä hihittäjääni kyynelsilmin. Se oli ehdottomasti maailman ihanin ääni! Varmistelin mummoltani ja siskoltani, että kuulihan nekin, ja enhän mä vaan nyt kuvitellut! Vaan ihan totta, pieni kikatus sieltä tuli! Loppupäivän yritin kalastella sitä uudestaan, mutta en oo vielä onnistunut. Nyt on poika unilla, pohtikoon siellä, et miten homma meni, ja huomenna sit uudestaan!!! Voi äidin ihana pieni kultamussukka!
 
Tämä mamma istuu koneella vieressä kaljapullo ja sipsejä, lapset nukkuu ja isäntä sarvisaunoissa (ilmeisesti kasvattaa sarvia[:-] tai jotain). Kalja on sitä pilsneriä, mutta mun mielestä ihan yhtä hyvää kuin kolmonenkin. Niin ja jääkiekkoa sivusilmällä. Koiravanhus kiehnaa jaloissa, englanninseteri joka täyttää huhtikuussa 14 vuotta. Timmissä kunnossa oleva muori.
 
Hain päivällä mammateetä ja myyjä suositteli myös eteeristä öljyä Patsulia. Kertoi itse käyttäneensä sitä imetyksen aikana. Tippa hieronta- tai esim vauvaöljyyn ja sitten vaan sivellen tisseihin. Mitähän kaikkia hienoja vaikutuksia Patsulilla oli, mm rauhoittava ja parantaa seksuaalista halukkuutta. Mihinkähän sitä sitten pitää hieroa [;)].
 
Jääkiekko menee metsään ja onhan tämä palsta kuitenkin mielenkiintoisempi, tapahtuu "molemmissa päissä" kun pelissä vaan Suomen päässä...
 
Ihanaa, kun nämä vauvelit kasvaa ja joka päivä on ihmeellinen. Ihania nuo oman äänen löytymiset ja kikatukset. Täälä ei nauruun vielä ääntä ole löytynyt. Nyt ei naurata äippääkään, Suomi jo tappiolla 6-0, eikä edes ekaa erää ole pelattu.
 
Kaljat juotu ja sipsit alkaa maistumaan yökiltä. Mun tulee muutenkin mässäiltyä aivan liikaa ja varsinkin kaikkia herkkuja. Paino on toki samoissa, kuin ennen raskautta, mutta paljon tekemistä vielä riittää. Huomenna mennään 50 vuotis syntymäpäiväjuhlille eräälle kylätalolle. Ohjelmassa hiihtoa, pulkkamäkeä, pihasaunaa, syömistä ja hyvää seuraa.
 
Hyvää yötä!
 
Höh! Oispa nyt ollu sitä pilsneriä etes...Miehen piti tuoda mulle vähän portviiniä, mutta se UNOHTI! Ei käyny kuulema mielessäkään...

Siellä ne näyttää telkkarissa miten polvisukka-miehet pelaa jääkiekkoa. Leivoin pullaa ja noita praniksen suklaakeksejä peli-iltaan. oon tässä samalla sitten saunonu, imetelly ja pupeltanu leivonnaisia ja hieronut tuon ammattikoululais-lapseni hartioita. Samahan tuo on miten sitä peliä seuraa... pakko sivusilmällä kuikkia ja olla kiinnostunut, kun mies kuitenkin töistä tullessaa posmottaa siitä.Tiedän sitte jotain  Esim. katsomossa kuvattiin useesti sitä nättiä jenkki-blondia tanssimassa beesissä asussa.. ja suomalais yleisöllä ne 95-pelipaidat ja rumia peruukkeja...

ahaa, mulle kerrotaan, että peli loppui, joten voin mennä nukkumaan. hyvää yötä!
 
Hei OIKEESTI!!!! ei ton tarttis ainavaan syödä kahden tunnin välein... [:@] oli sitten päivä tai yö niin on melkein minuutin tarkkuudella kun herää tissille. raivostuttavaa!! haluais nukkua!!!
Sit kun se vielä syö niin vähän varsinkin öisin, niin on TOSI turhauttavaa aina alkaa imettämään muutaman imun tähden. ja sitten taas itse hakea unta ja pian jo herätä uudelleen. Viime yönä yritin vaan änkeä tuttia suuhun jos tyytyis siihen, mut ei! semmonen huuto alkoi että pakkohan se oli taas nostaa rinnalle.
SYÖDÄÄNKÖ MISSÄÄN MUUALLA OIKEASTI NOIN USEIN KUIN MEILLÄ???
Eikä auta iltatankkaukset eikä mitkään muutkaan... grrr.... pitäiskö sit vaan antaa sen huutaa? en mä pysty!

Ja toi puklailukin on ihan järkyttävää aina kun ei röyhtäse. lakanoita ja harsoja saa pestä hulluun tahtiin kun puklut virtaa pitkin sänkyjä.

valivalivalivali........

ahmin äsken pussillisen (400g) suklaapisarakeksejä. kevyt pikku aamupala. ja nyt ei ole puklut kaukana multakaan [;)]
tosi fiksua. noh, päätin että tän viikonlopun saa vielä mässäillä ja maaliskuun alusta alkaa sitten se kesäkuntoon valmistautuminen. Mies vaan tokas että joo, toi on kuultu ennenkin. hitto! vähän vois paremmin kannustaa! nyt mä ajattelin ihan tosissani alkaa skarppaamaan. [:)]

Täälläkin muuten naureskellaan isoon ääneen [:)] ja varsinkin aamuisin on niin paljon neidillä asiaa. Kiljuu ja jokeltelee ihan hulluna. hassua! [:D]

nyt tonne sumuun kahvimaidon ostoon...
 
Mun kirjottelut tänne on jääneet, luen kyllä aktiivisesti [:)] poju siis syntyi 8.12. ja samanlaista on elämä täälläkin kuin muissa perheissä eli hymyjä, jokellusta, pukluja,nyrkkiä suussa..Ja sitä imetystä eli sintulle lohduksi että poika on syönyt koko 2,5 kk ajan n. 1,5-2 h välein ympäri vuorokauden. Syntyi pienipainoisena ja vkolla 37, ottaa kai edelleen painoa kiinni syömällä. Nyt n. 4500 g ja 56 cm. Syntymämitat oli 2980 ja 46. Käynnistyksellä tuli kun mulla oli se maksahepatoosi. Kyllä mäkin kateellisena luen kun toiset herää kahdesti yössä imettään mutta yksilöitä nää vauvatkin on ja joskus ne pidemmät yöunet meillekkin saapuu [:)]
 
Huomenta!

Ai täälläkin on itketty tota lätkämatsia? Olihan se vähän paskaa peliä, ei voi mitään... Mutta jenkit on kyllä sen verran kovassa vedossa nuorine kolleineen, että rökäletappiota sieltä oli odotettavissakin (tosin ei ihan tollasta löylytystä :D).

Voi sinttu, inhottavasti se neitonen nyt sua siellä hiostaa! Ootko kokeillut, että jos se nukahtaa tissille, niin herättäisit, että söis enempi? Jos se sitä kautta sitten ois massu täynnä, eikä tartteis ottaa sitä muutamaa imasua, ja saisitte ees yhden vähän pidemmän nukkumapätkän vuorokauteen. Tohon "antaa huutaa" meininkiin en ehkä vielä noin pienen kanssa itse ainakaan lähtis, eikä se kyllä takais sullekaan parempia unia. Voivoi, inhottava tilanne! En osaa auttaa, kun tulee vaan mieleen keinoja, millä lapsen saa kokonaan vierotettua rinnasta, eikä se nyt oo tässä se ratkaisu vielä :(

Ailimelle tsemppiä vatsataudin kanssa, toivottavasti meni jo ohi, eikä Benjamin saanut tartuntaa! Sitä on nyt ainakin täällä Uudellamaalla liikkeellä, ja on ilmeisen sitkeää mallia... Isäni, joka ei juuri koskaan sairastu mihinkään ja jos sairastuukin, niin on jo seuraavana päivänä ihan entisellään, oli kolme päivää tuon vatsataudin kourissa! Tosin tautiepidemioista huomaa, että kevät on tulossa ja ihmiset alkaneet taas käydä muuallakin kuin töissä.

Paranemisia myös Tiihulin perheeseen! Selvisikö teidän juniori vai tarttuiko siskosta pahemmin tauti?

Kuinkas se Pranametrin shoppailureissu, tänäänhän kai olit menossa? Löytyikö kivoja juttuja?

Tuik, kyllä se Kaapolainenkin kohta naurunsa heläyttää! Joona on tähän mennessä "nauranut" vaan äänettömästi tai sit päästänyt sellasia "tikahtumisen" ääniä, kun ei oo enää ilmaa mahtunut sisään päin, kuulostaa kuulemma ihan samalta kuin minäkin hysteerisen naurun mainingeissa. Niin, eilen Joona sitten päästi ensimmäisen kikatuksensa ja tänä aamuna kun kutittelin aamupesun yhteydessä kyljistään, niin sieltä pääsi ihan sellanen "hehehehe" naurahduskin! Ja se oli niiiiiiiin ihanan kuuloista, että sitä kannattaa odottaakin! :)) Mä oon ihan myyty ainaskin <3
Ja wau, sulla on ollut todellinen aktiivipäivä eilen!  Ja kello oli tossa vaiheessa vasta neljä! :O

Ampun pikkukaveri on löytänyt kädet! Jee!! Täällä niitä ei vielä olla tuijotettu, mutta koordinaatiokyvyssä ois toivomisen varaa.... toi yrittää välillä saada ne suuhunsa, mut jos on esim. sylissä sellasessa asennossa, että kyynärän alla on jotain, niin eihän se meekään siitä vaan taittamalla. Ja hölmö lapsi ei tajua, että sen pitää ite sit yrittää siirtää sitä nyrkkiään, jos sen suuhun haluaa :D

Täällä olisi mamma suihkua vailla, mutta Joona on eri mieltä. Nukahti tohon viereen vihdoin, mutta herää jos siirrän jalkani pois hänen kämmenensä päältä. Kokeilin jo :D Aamupalaksi sitten napsin tässä naputellessa miehen kisakatsomon jämät, ehtii sitä kunnolla käynnistämään tämän lauantai-aamun myöhemminkin. Etenkin jos anoppi tulee hakemaan tuon pikkuapinan kävelyseurakseen, niin mulla on ruhtinaallisesti aikaa tehdä yhtä ja toista :)
(ja sitten heräsi pikkumies kuitenkin... sillä on nykyään hassu tapa herätä aamupäiväpäikkäreiltä vääntämään kakkaa :D) Kohta taas mennään Joonan lempparipaikkaan hoitopöydälle kylppäriin kokeilemaan, että saanko tuolta huijattua lisää nauruja!
 
Kokeiltu on herättämiset ja pullosyötöt. ei auta. jos sitä vaan huvittaa ottaa ne muutamat imut ja mennä takas unille.
persiistä.... [:@]
 
SINTTU:
Venlalla oli eilinen meni kanssa kahden tunnin sykleissä kello yhteen saakka yöllä. Onhan se typerää... Vaan minä olen ajatellut, että se noilla kausilla tarvii äitiä. Enempi turvaa kuin ruokaa! Mikä se on parempi turva kun äitin läheisyys ja tissi. Tämä maailma tässä ympärillä on niin kovin vaikeasti ymmärrettävissä, että välillä on pakko takertua. Olen yrittänyt pitää iteni ylpeänä sillä ajatuksella, että TUO LAPSI TARVITSEE MINUA, ÄITIÄ! Ja sitten, kun en enää kestä läheisyttä, niin tuo lopulta sammuukin!

Kysymys minulla onkin lähinnä itselleni, että miten MINÄ pysyn tuolloin kasassa ja jaksan tsempata tätä maailman parasta äitiä. Lapsihan minuun jo luottaakin, mutta luotanko itse?

..siinäpä taas pohdittavaa..ja rinnanpäät kipeenä eileniltasesta LäHEISYYDESTÄ!!!!
 
Heip!

Amppu, täällä noita samoja meininkejä kyllä muussa, että neuvolan terkka ja lekuri ihmettelivät, että mikä ihmeen vastasyntynyt tällainen on, kun ittensä niin upeasti kannattelee sylissä istuessaan ja kyynärnojassa samoin. Että kuulemma on ihan ok, jos vasta kolmekuisena tuollaiset temput tekee, ja tää jätkä on jo ihan pari viikkoisesta asti oikeesti viihtynyt kyynärnojassa! Nyt viime päivinä se on alkanut vetämään siitä kädet sivuille ilmaan ja jalat ilmaan myös, kuin mikäkin lentäjä-ässä. Ilmeisesti luulee, että jahas, ei ihmisenpennun kuulukaan ryömiä vaan lentää (kun ei oo eteenpäin tietysti osannut ryömiä) ja nyt sitten leikkii lentokonetta (kun äiti ja isikin sitä aina lennättää). Jos teillä on myös tollainen jäntevä pikkumies, niin koitapa itse istuessasi/selälläsi maaten ottaa kyljistä kainaloiden alta kiinni ja nostaa se poika ilmaan suorille käsivarsillesi. Miten teillä käyttäytyy siinä? Kun ilmeisesti näiden ikäisten ei pitäisi pitää käsiä ja jalkoja niin lentoasennossa, eikä jaksaa kannatella päätäkään, vaan pitäisi olla enempi sellasia myttyjä (joille tätä leikkiä en kyllä sitten lähtis tekemäänkään, kun ei oo niskalla muuten tukea). Joona ainakin rakastaa tota ihan ylikaiken, ja sillä mä sen ensimmäisen kikatuksenkin sain aikaan! Vaikka ois kuin huonolla tuulella, niin tolla saa yleensä hymyn aikaseks!

maarinen kirjottaa kyllä aina niin upeasti noita vauvojen tunteita ilmi, itse en todellakaan tulis ajatelleeks, että läheisyyttähän se lapsi kinuaa ravintoa enemmän, jos on näitä itkuja.

Meillä tosin tuo tissin anto loppu nyt sit vissiin kokonaan, kun Joona on pari päivää ollut ihan raivona mulle, jos oon tissiä koittanut antaa... ei sieltä taida enää herua muutamaa milliä enempää, ja nälkäinen poika ärsyyntyy siitä ja vaatii sitten pullon. Tosin nythän sit ei oo enää esteitä sen ehkäsyrenkaankaan suhteen... Hölmöä, että enää en tiedä, että oonko tyytyväinen vai surullinen, vaikka alusta asti aattelin, että tuskin kovin montaa kuukautta rintaa edes annan, kun en itse vaan mitenkään päin pidä siitä... Silti sitä sitten takaraivossa kaikuu, että se olisi niin hyväksi lapselle! Ja järjenääni sanoo vastaan, että ei voi minkään, jos ei vaan maitoa oo missään vaiheessa riittänyt tarpeeksi ja koko toimitus on sattunutkin niin älyttömästi.

(heeei, meidän telkussa juoksee Brad Pitt ja Leo DiCaprio nuorina! :OOOO)
 
Sinttu kyllä meilläkin syödään vielä usein, päivällä saattaa jo olla 3h väli mut yöllä järjestäen se 2h, joskus jopa 1,5h. Onneks kyllä nukahtaa heti syönnin jälkeen ettei tarvii muuten pitää silmiä auki kun ohjata tissi suuhun. Ja ikää huomenna 12 vkoa. Ootko muuten kokeillu kapaloa? Jos kerran ei oo nälkä ni ehkä kaipaa turvaa? Meillä se auttoi hyvin nukkumiseen (kun sätkii niin kovasti nukahtaessa ja välillä unissaankin että herää siihen) mutta edelleen syödään usein kun on oikea nälkä. Toi pullohomma vois täällä toimia, pitääpä kokeilla. Ja ollaan täällä miehen kanssa kikateltu sun niksipirkkamuovipussille, toimii varmasti sitten lentomatkoillakin jos sattuu kakkapäivänä matkustamaan!

Tällä viikolla meidänkin poika oppi nauramaan ääneen. Maailman ihanin ääni! Meillä se saadaan aikaan riisumalla vaatteet pois... Ja tänään vierähti ensimmäinen ihan oikea iso kyynel poskea pitkin kun vatsallaan ollessa väsynyt pää kopsahti lattiaan.

Täällä tänään 15 astetta ja aurinkoa. Lumikellot ja krookukset kukkivat ja denat kerääntyväät puistoon. KEVÄT!!! Viikon päästä takaisin talveen eli täytyy nyt kerätä jokainen lämmönhiven talteen sisuksia lämmittämään.
 
Takaisin
Top