Pranametri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Morjes
Sainpas luettua kaikki jutut, ainakin päällisin puoli.
Maarinen mikä neuvola! Ihan kuin yksityisellä kävisit, hieno homma.
Sinttu niin paljon voimia täältä kuin mahdollista. Kuulostaa tosi hurjalta ja varmasti väsyttää, voi pientäkin kun noin huudattaa. Käytätkös jotain tippoja? Varmaan olet kokeillut kaikkea mahdollista. Kertaan vielä mitä meille neuvolasta ehdotettiin: Eli kylpy niin usein kuin vauvan iho kestää. Se rentouttaa ja auttaa nukahtamaan sitten kun itku on lakannut. Valokin nukkui levottomasti itkujen jälkeen, kai oli hermostunut. Ja lämpötila voi olla lämpimämpää kuin se 37 astetta, voi olla sitten pidempään, ei ehdi jäähtyä parissa minuutissa. Jos taaskaan yhtään lohduttaa, niin joskus se huuto loppuu! Voiko olla jostain allergiasta kyse? Kannattaa kysyä neuvolasta. Ystävän poika huusi korvikkeen takia, koska hänellä oli laktoosi-intoleranssi jo vauvana.
Me yritimme Valon kanssa käydä perhekerhossa, mutta onneksi törmäsin matkalla toiseen äitiin, joka tiesi liikkeellä olevan rajau vatsatautia. Käännyimme takaisin.
Pizzalla oli tosi kiva käydä[:)] Käsi kädessä ja rauhassa kävelimme ensin pienen lenkin. Valo aloitti jo ennen lähtöä lohduttoman itkun, tajusi jotain olevan tekeillä ja kun oli vieraassa sylissäkin. Äitini ei ole nähnyt pikkupoikaa kuin vastasyntyneenä. (ja haisi hajuvedellekin pahasti...en minäkään tykkäisi) Hyvin pärjäsivät kuitenkin. Huomasin että kaikki mahdolliset viihdytykset oli yritetty tehdä[:D] Vaunut oli olkkarissa ja lelut levällään. Takaisin tullessa mies kysyi minulta että onko jo ikävä Valoa. Oltiin siinä vaiheessa oltu reissussa jo tunti ja 40 min (kuka nyt minuutteja laskee[8|]). Valo itki kun pääsi syliin ihan sitä että mitäs hylkäsitte, tuli ikävä!! Hymyili lopun iltaa isille ja äitille onnellisena ja suostui olemaan vain sylissä. Mutta selvisimme kaikki ehjinä tästä suuresta tapahtumasta.
Mobile on valmis ja laitan jossain vaiheessa kuvan galleriaan. Valokin tykkää siitä, jess[;)] Meillä on huomattu että poika tarvitsee nyt jo seuraa. Juttelee paljon ja kommentoi olotilojaan. Yksin ei kauaa viitsi touhuta, toisin kuin parin viikon aikana. ja syö usein ja ahnaasti. Semmoista.
Jos en vielä Ampun kirjoitusta kompannut niin nyt sen teen: JUURI NÄIN[:)]
Ja, kyllä kiireessä tuntuu aina kirjoitettua. Ei voi mitään. Kiva kun olette täällä<3
Sainpas luettua kaikki jutut, ainakin päällisin puoli.
Maarinen mikä neuvola! Ihan kuin yksityisellä kävisit, hieno homma.
Sinttu niin paljon voimia täältä kuin mahdollista. Kuulostaa tosi hurjalta ja varmasti väsyttää, voi pientäkin kun noin huudattaa. Käytätkös jotain tippoja? Varmaan olet kokeillut kaikkea mahdollista. Kertaan vielä mitä meille neuvolasta ehdotettiin: Eli kylpy niin usein kuin vauvan iho kestää. Se rentouttaa ja auttaa nukahtamaan sitten kun itku on lakannut. Valokin nukkui levottomasti itkujen jälkeen, kai oli hermostunut. Ja lämpötila voi olla lämpimämpää kuin se 37 astetta, voi olla sitten pidempään, ei ehdi jäähtyä parissa minuutissa. Jos taaskaan yhtään lohduttaa, niin joskus se huuto loppuu! Voiko olla jostain allergiasta kyse? Kannattaa kysyä neuvolasta. Ystävän poika huusi korvikkeen takia, koska hänellä oli laktoosi-intoleranssi jo vauvana.
Me yritimme Valon kanssa käydä perhekerhossa, mutta onneksi törmäsin matkalla toiseen äitiin, joka tiesi liikkeellä olevan rajau vatsatautia. Käännyimme takaisin.
Pizzalla oli tosi kiva käydä[:)] Käsi kädessä ja rauhassa kävelimme ensin pienen lenkin. Valo aloitti jo ennen lähtöä lohduttoman itkun, tajusi jotain olevan tekeillä ja kun oli vieraassa sylissäkin. Äitini ei ole nähnyt pikkupoikaa kuin vastasyntyneenä. (ja haisi hajuvedellekin pahasti...en minäkään tykkäisi) Hyvin pärjäsivät kuitenkin. Huomasin että kaikki mahdolliset viihdytykset oli yritetty tehdä[:D] Vaunut oli olkkarissa ja lelut levällään. Takaisin tullessa mies kysyi minulta että onko jo ikävä Valoa. Oltiin siinä vaiheessa oltu reissussa jo tunti ja 40 min (kuka nyt minuutteja laskee[8|]). Valo itki kun pääsi syliin ihan sitä että mitäs hylkäsitte, tuli ikävä!! Hymyili lopun iltaa isille ja äitille onnellisena ja suostui olemaan vain sylissä. Mutta selvisimme kaikki ehjinä tästä suuresta tapahtumasta.
Mobile on valmis ja laitan jossain vaiheessa kuvan galleriaan. Valokin tykkää siitä, jess[;)] Meillä on huomattu että poika tarvitsee nyt jo seuraa. Juttelee paljon ja kommentoi olotilojaan. Yksin ei kauaa viitsi touhuta, toisin kuin parin viikon aikana. ja syö usein ja ahnaasti. Semmoista.
Jos en vielä Ampun kirjoitusta kompannut niin nyt sen teen: JUURI NÄIN[:)]
Ja, kyllä kiireessä tuntuu aina kirjoitettua. Ei voi mitään. Kiva kun olette täällä<3