Haaveena esikoinen

@Pikkuviikuna
Siis mua ärsyttää toi ihan hitosti, että pitäisi jonain katumusharjoituksena ensin luopua toivosta saada lapsi ja sitten simsalabim, olet yhtäkkiä raskaana. Haistakoot ihan itse.

Ja sitten mua ärsyttää että mahakrampit alkoivat ja aloitan jokakuukautisen "en ole raskaana kuitenkaan mutta mitä jos olen sittenkin?!?" -vatvomisen. Meni niin hyvin asiaa ajattelematta tähän asti. 😫
 
Tohon muiden kommentteihin, mulla onneksi ei kukaan muu kuin isoäiti kommentoinut vähän huonosti ainakin itse mietin vähän miksi nyt noin piti sanoa hänen.. Oli siis muistaakseni toinen keskenmennyt ja hänen loistava kommentti oli että kun ei nyt onnistu niin adoptoikaa. Ja mullahan ei mitään adoptiota vastaan ole. Voisin siis kyllä sitä harkita jos tässä menee pitkään tai tulee joku muu juttu vastaan ettei onnistu. Tuntui vaan tyhmältä kuin tuolloin ja vieläkin lyhyt yrittäminen takana että luovuttaako tässä pitäisi jo. Ja eihän se adoptiokaan ole itsestään selvyys. 🤔

Täällä itse kaikkia tuntemuksia tarkkailen ns. mikroskoopin avulla suunnilleen. 😆 Olen jo saanut itseni melkein 100% uskomaan että ovulaatio ainakin pari päivää aikaisemmin oli. Nyt sitten aamusta asti olevien rintojen ja nännien normaalia herkemmät kun ovat omasta mielestä niin sen lisäksi kuulostelen jospa olisi jotain alavatsassa tuntemuksia ja olin jo varma että jotain nippailuja tunsin tuossa äsken.

Myös päätin ottaa positiivisemman näkökulman tähän yritys kertaan. Että saan sen positiivisen testin nyt. Kunhan vain jaksan odottaa. Yritän siis manifestoida sen että niin tapahtuu... 🤣 Sormet ja varpaat ristissä että tuottaa tulosta!! 🤞
 
Joo se vissiin oli sen verran pieni että ei koon puolesta sopinut kystan määritelmään, vaikka näytti ultrakuvassa massiiviselta! Kiitos tsempeistä, toivotaan parasta 🤞

Joo olettaisin myös että hyvää tarkoitetaan! Vähän vaan tuntuu keljulta kun vertaillaan että tutulla tärppäsi 2 kuukaudessa ja mulla oli siinä kohtaa mennyt 3kk ilman ovulaatiota, jolloin oli ihan vaan mahdotonta tärpätä, kuten sitten yritin hänelle selittää. Mutta ehkä sitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti! 😊
Siis minä en kestä, kun tunsin oikein tuskaa kun luin tämän. Meillä oli varmaan 10kk mennyt siitä, kun päätettiin jättää ehkäisy pois, ei yhtään ovulaatiota, avauduin ystävälle surusta ja huolesta ja ystävä tokaisi, että pitäiskö lopettaa yrittäminen, kun hänen ystävä tuli heti raskaaksi, kun vaan lakkasivat yrittämästä.

Mietin, että mikä yrittäminen? Seksin harrastaminen..? Juuri koska ei mitään mahdollisuuksia mielekkään oikealle yrittämiselle edes ollut ollut. Vitsi, että voi tuntua perseelle 🥴
 
Heipsi! Kiva, että luet vanhoja kirjoituksiani. Siivosin välissä digijalanjälkiäni ja alkuperäinen viesti ei siksi enää ole täällä suoraan luettavissa 🥰 Höpöttelemisiin! 🌈
 
Muokattu viimeksi:
@Elliania Onpa ihana että on ollut noin positiivisia kokemuksia muiden samaa kokeneiden kanssa! :red-heart: Voin kuvitella että monella niitä kokemuksia on! Harmi kun mulla on kavereissa pelkästään vapaaehtoisesti lapsettomia niin on välillä vähän hankalaa saada vertaistukea, kun kukaan kaveri ei yritä tai edes halua yrittää. :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Toivovat toki meille onnea mutta en viitsi jatkuvasti asiasta puhua. Työpaikalla on työkavereina pelkästään miehiä, toki kahdella on jo vanhempia lapsia niin voihan olla että heillä olisi kokemuksia lapsettomuudesta yritysajalta vuosien takaa, mutta en ole töissä vielä asiasta puhunut, ei tunnu työpaikalla vielä sopivalta kun ei vielä vaikuta työjärjestelyihinkään. Sen takia tämä on kiva yhteisö :Hugging Face: Oon kyllä miettinyt että sitten kun tärppää ja on pari kk takana, pitää varmaan jonnekin laittaa ilmoitus että etsitään äitikavereita!
Ihana kuulla että se rakkauden tunne on jo siinä lyhyessäkin ajassa ollut suuri! :smiling face with heart-eyes: Toivon mukaan pääsen sen pian itsekin kokemaan! Ja kivasti sanottu tuo nimiäisissä ollut lause!
 
Siis minä en kestä, kun tunsin oikein tuskaa kun luin tämän. Meillä oli varmaan 10kk mennyt siitä, kun päätettiin jättää ehkäisy pois, ei yhtään ovulaatiota, avauduin ystävälle surusta ja huolesta ja ystävä tokaisi, että pitäiskö lopettaa yrittäminen, kun hänen ystävä tuli heti raskaaksi, kun vaan lakkasivat yrittämästä.

Mietin, että mikä yrittäminen? Seksin harrastaminen..? Juuri koska ei mitään mahdollisuuksia mielekkään oikealle yrittämiselle edes ollut ollut. Vitsi, että voi tuntua perseelle 🥴
Voi ei, kauheaa että on ollut samaa ongelmaa, ja karmeaa kyllä tuo kommentti siinä kohtaa! Sympatiat sinne suuntaan! :red-heart: Kyllä mä ymmärrän että varmaan itsekin rauhoittelisin esim. 22-vuotiasta ekaa yritystä aloittelevaa jos pariskunnasta molemmilla on terveys kohdallaan ja ovulaatio tapahtuu normaalisti joka kierrossa ja vasta muutama kuukausi yritystä takana, mutta juurikin tuo että jos mulla on jo tiedossa että en ovuloi ja huolettaa että miten tästä nyt päästään eteenpäin, niin se "kyllä muilla tärppää" tai "varmaan teilläkin onnistuisi jos et stressaisi" ei siihen hetkeen auta yhtään. :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Onneksi lääkärit ovat olleet mukavia ja kaikki sanoneet että PCOS ja ovuloimattomuus on "kätevimpiä" hoitaa kun vaste hoitoihin on hyvä, siitä on saanut vähän toivoa vaikka aina menkkojen saapuessa tuleekin menkka-alhossa sellainen olo että keho on ihan rikki eikä koskaan onnistu. Mitä lääkitystä sulla on ollut käytössä jos saa kysyä? :smiling-eyes:
 
Mekko saapui 😍 Pituutta liikaa useita kymmeniä senttejä ja nyörien takana oleva sluibare vähän repeytyi kun pitihän sitä sovittaa.
 

Liitteet

  • Screenshot_20250802-111404.png
    Screenshot_20250802-111404.png
    1.6 MB · Katsottu: 109
@pyöriäinen Mitenkä siellä menee?🥰😍 Onko plussa vahvistunut? 🤗

Kiitos kysymästä! Täällä ehti jo huoli herätä kun testit eivät tuntuneet kolmeen päivään vahvistuvan ja oli tipputeluvuotoa. Kuitenkin sitten neljäntenä päivänä (dpo 15) oli tullut iso pomppu testin vahvuuteen ja vuotokin on toistaiseksi loppunut. Päätin siis lopettaa testailun siihen. Vaikka vieläkään ei ole mitään takuita raskauden jatkumisesta, niin elän nyt siinä ajatuksessa että jotain siellä on. Enkä pysty itse vaikuttamaan siihen jatkuuko raskaus vai ei, täytyy vain katsoa mitä elämä tuo nyt tullessaan. Varovaisen toiveikas olo siis. En varmaan kirjoittele mihinkään kuukausiryhmiin, kun helposti alkaa vertailla omia oireita/oireettomuutta. Ja esim. täällä sivustolla tuntuu, että melkein kaikki ovat menossa varhaisultraan tässä ihan ensimmäisten viikkojen aikana, mutta meillä ei ole sitä suunnitelmissa. Ehkä joskus viikolla 10 aikaisintaan jos ollenkaan, jos sinne asti nyt edes päästään. Jotenkin on tuntunut helpommalta päästä irti kontrollin tavoittelusta tämän raskauden suhteen, ja kellua vaan elämän vietävänä. 😅

Noista läheisten kanssa käydyistä keskusteluista, niin taas pätee se vanha sääntö, että ei sen toisen tarvitsisi tuoda mitään ratkaisua, vinkkiä tai positiivista kulmaa siihen keskusteluun, että riittäisi vaan, että kuuntelisi. Mutta se on niin kovin vaikeaa, ainakin itselleni 😅 ja tuohon vähän liittyen, vaikka meillä yritystä ei ole ehtinyt olla edes kauan takana, niin itse koin kaikista pahimmaksi sen, jos joku joka oli tyyliin ensiyrittämällä tullut raskaaksi alkoi jakamaan neuvoja raskaaksitulemiseen tai jotenkin antoi ymmärtää, että kyseessä oli oma ansio. Tuuriahan se vain on, että kenellä onnistuu nopeasti ja kenellä ei. Ja jos on onnistunut parin ekan kuukauden aikana, helppoahan se on olla ollut stressaamatta asiasta. Mutta nämä anonyymit palstat ovat kyllä hienoja alustoja, kun saa vertaistukea.

Ja aivan ihana mekko @Sinertävää 😍😍

Seurailen täällä taustalla teidän matkaa ja toivon että mahdollisimman monella olisi se plussa aivan nurkan takana! Toivotaan, että tämä on nyt meidän kaikkien syksy 💛
 
Muokattu viimeksi:
Hei olipa ihana lukea näitä teidän viestejä. 🤗 Vertaistuki parasta! Itellä tuntuu et melkein puolet vaikeista oloista tulee siitä että ihmiset ympärillä ei ymmärrä yhtään mistä tässä on kyse, vähättelee ymmärtämättömyyttään, menee sitten ja onnistuu ite ekalla yrityksellä ja on sitten neuvomassa niitä jotain vitamiinipillereitä tai kukkaseppeleitä tai mitä lie soopaa joka nyt sitten on just Se Juttu minkä takia me ei olla vielä onnistuttu. Toi katumusharjoitus oli kyllä hyvin sanottu @Sinertävää 😆. Mut hyvä kyllä tosiaan rajata kenelle kertoo ja sit kiva kuulla että faktat pöytään -linja on auttanut kans.👍 tähän aiheeseen liittyy kyllä kummallisen paljon kaikenlaisia uskomuksia, joihin tarrataan kun ei osata selittää (siis näin kahvipöytäkeskusteluissa). Mut hyviä puolia tässä se että ainakin lapsi on tosiaan kovasti odotettu sitten tullessaan, ja ehkä tässä ehtii muutamat ajatusprosessit käydä läpi jo etukäteen.
 
Voi ei, kauheaa että on ollut samaa ongelmaa, ja karmeaa kyllä tuo kommentti siinä kohtaa! Sympatiat sinne suuntaan! :red-heart: Kyllä mä ymmärrän että varmaan itsekin rauhoittelisin esim. 22-vuotiasta ekaa yritystä aloittelevaa jos pariskunnasta molemmilla on terveys kohdallaan ja ovulaatio tapahtuu normaalisti joka kierrossa ja vasta muutama kuukausi yritystä takana, mutta juurikin tuo että jos mulla on jo tiedossa että en ovuloi ja huolettaa että miten tästä nyt päästään eteenpäin, niin se "kyllä muilla tärppää" tai "varmaan teilläkin onnistuisi jos et stressaisi" ei siihen hetkeen auta yhtään. :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Onneksi lääkärit ovat olleet mukavia ja kaikki sanoneet että PCOS ja ovuloimattomuus on "kätevimpiä" hoitaa kun vaste hoitoihin on hyvä, siitä on saanut vähän toivoa vaikka aina menkkojen saapuessa tuleekin menkka-alhossa sellainen olo että keho on ihan rikki eikä koskaan onnistu. Mitä lääkitystä sulla on ollut käytössä jos saa kysyä? :smiling-eyes:
Kyllä, itsekin kun tästä alkoi enemmän ymmärtää niin huoli on huomattavasti pienempi 🫡

Mullahan on ollut vain terolutit, koska meidän matkassa on ollut sen verran käänteitä. Me oltiin jo pidempään mietitty, missä kohtaa lasta aletaan yrittää. Syksyllä 23 mulla alkoi olla alavatsa- ja alaselkäkipuja. Yleislääkäri totesi, että hormonikierukka (oli siis käytössä) altistaa kystille. Päätin, että nyt se vempele lähtee ja että samassa aloitetaan yritys. Gynellä poistettiin, ei huomattu mitään kummallista ultrassa.

Kuukaudet kului, kivut paheni, ei kuukautisia. Tutkittiin kaikkialla, olin varma, että mulla pcos, koska kuukautishäiriöitä ollut aina, lisäksi aknea, hiustenlähtöä ja lisääntynyttä karvankasvua esim. mahassa. Lopulta uusi gyneaika, löytyi massiivinen toiminnallinen kysta. Terolutit kierron käynnistämiseen. Oli muuten hirveä kokemus tuo, varmaan koska menkkoja ei ollut ollut sataan vuoteen ja en tiedä vuosiko kystakin pois, mutta verta tuli kuin saavista 🤣

No, ensimmäinen kierto kuurin jälkeen jäi 35 päivää ja luulen, että siinä ovuloin, oli kivut ja 2 viikon kuluttua niistä kuukautiset. Sen jälkeen taas lässähti, jotain 70 päivän kiertoa, ei ovulointia, ja kesällä 24 taas gynelle. Sitten löytyikin monirakkulaiset munasarjat ja todettiin pcos. 3kk terolut-kuuri. Näiden jälkeen eka kierto ilmeisesti taas sen 35pv, bongasin ovulaation kp21 ja plussasin viikon ennen lapsettomuuspolin ensikäyntiä, saatiin perua se. No tää päättyi tosiaan karmivasti, niinkuin biossa näkyy.

Tässä kohtaa selvitin lapsettomuuden pelossa kaiken tuosta pcosista, vaadin labroja ym., mulla siis myös normaalipaino. Ravintoremontti, takaisin salille ja dosetti täyteen vitamiineja. Heti ekojen menkkojen jälkeen uusi raskaus, joka kylläkin taas päättyi. Ilmeisesti pcosissa voi hormonit "nollaantua" raskaudessa ja sen takia keskenmenon/raskauden jälkeen tilanne olla parempi? Nyt taas ovulaatio (ennen ekoja menkkoja km jälkeen, jos siis oikeasti tapahtui, kaikki merkit ja testit viittaa).

Meillähän nää päättyneet raskaudet tietysti vaikuttaa niin, että yrittäminen "alkaa alusta" ja julkiselta apuja saa 6kk kuluttua, jos ei raskaudu. Jos nyt ei raskaus ala ja kierto alkaa jätättää, niin taidan mennä taas yksityiselle.

Tuli nyt pitkä tarina, on varmaan joku avautumisen tarve, oon niin väsynyt tähän vuoristorataan ja siihen, ettei mikään suju 😂 Mikä sun tilanne? Sulla nyt letrot käytössä?
 
Hei olipa ihana lukea näitä teidän viestejä. 🤗 Vertaistuki parasta! Itellä tuntuu et melkein puolet vaikeista oloista tulee siitä että ihmiset ympärillä ei ymmärrä yhtään mistä tässä on kyse, vähättelee ymmärtämättömyyttään, menee sitten ja onnistuu ite ekalla yrityksellä ja on sitten neuvomassa niitä jotain vitamiinipillereitä tai kukkaseppeleitä tai mitä lie soopaa joka nyt sitten on just Se Juttu minkä takia me ei olla vielä onnistuttu. Toi katumusharjoitus oli kyllä hyvin sanottu @Sinertävää 😆. Mut hyvä kyllä tosiaan rajata kenelle kertoo ja sit kiva kuulla että faktat pöytään -linja on auttanut kans.👍 tähän aiheeseen liittyy kyllä kummallisen paljon kaikenlaisia uskomuksia, joihin tarrataan kun ei osata selittää (siis näin kahvipöytäkeskusteluissa). Mut hyviä puolia tässä se että ainakin lapsi on tosiaan kovasti odotettu sitten tullessaan, ja ehkä tässä ehtii muutamat ajatusprosessit käydä läpi jo etukäteen.
TÄMÄ!

Mulle henkilökohtaisesti on ollut ihan hirveää, että yhtäkkiä viisaat ja rakkaat ihmiset on alkanut käyttäytyä ja puhua kuin sketsihahmot 🫣 Mun läheisillä tosiaan raskaudet alkaneet joko vahingossa tai 1. kierrosta, ja oon saanut kommentteja kuten esimerkiksi:

- "pitäiskö teidän hankkia koira?"
- "kai ymmärrät, ettei vauvalle ole tilaa tulla, kun stressaat niin paljon?"
- "ehkä niin ei ole tarkoitettu"
- tää legendaarinen "pitäiskö teidän lopettaa yrittäminen" ihmiseltä, joka tuli raskaaksi vahingossa

Siis kun haluisit vaan tukea, et joku kuuntelee, ja sit saat kuulla tämmösiä 😭
 
TÄMÄ!

Mulle henkilökohtaisesti on ollut ihan hirveää, että yhtäkkiä viisaat ja rakkaat ihmiset on alkanut käyttäytyä ja puhua kuin sketsihahmot 🫣 Mun läheisillä tosiaan raskaudet alkaneet joko vahingossa tai 1. kierrosta, ja oon saanut kommentteja kuten esimerkiksi:

- "pitäiskö teidän hankkia koira?"
- "kai ymmärrät, ettei vauvalle ole tilaa tulla, kun stressaat niin paljon?"
- "ehkä niin ei ole tarkoitettu"
- tää legendaarinen "pitäiskö teidän lopettaa yrittäminen" ihmiseltä, joka tuli raskaaksi vahingossa

Siis kun haluisit vaan tukea, et joku kuuntelee, ja sit saat kuulla tämmösiä 😭
Äh ei näin! 😖 ymmärrän niin hyvin ton olon, ite kans yllättynyt miten tän vaikean olon kanssa ei voikaan mennä niille läheisille. Tai ei saa kunnolla validaatiota sille ololle. "Onpa erikoista että sä tunnet noin vahvasti tän asian" - no voi helevette ootko ite kokeillut? Ei tarvii tulla sanoo mitään jos ei ite tiedä mistä on kyse tai ymmärrä olla tukena toisen kokemuksen rinnalla. Onneks on löytynyt myös yks läheinen ystävä joka on saanut jutusta kiinni ja tajuaa myös nää muiden kommenttien aiheuttamat kivut. Hänellä onkin sit vastaavaa kokemusta toisen teeman ääreltä, ehkä just siks ymmärtää!
 
Ostin tänään paketin pregcheckin liuskatestejä. Kaksi kappaletta nyt sit pc:n testejä odottamassa. Ajattelin vaikka eihän ne herkkiä kai ole mutta menen sen unen mukaan jossa tein pc:n testin ja sain positiivisen. Luottaen siihen että käy toteen. 🤣 Jos ei niin on mulla myös varmasti herkempiä testejäkin ostettu jo. Ajattelin ensi viikonloppuun ainakin perjantaihin odottaa testailujen kanssa noilla testeillä...
 
Onpa ikäviä kommentteja osa saanut kuulla. Jos osa onkin tarkoitettu hyväntahtoisiksi, mutta pyytämättömiksi neuvoiksi, osa kommentoijista voisi kyllä mennä itseensä ja miettiä pitääkö tosiaan sanoa yhtään mitään jos vaihtoehtona on tuollaiset sanat... Tökeröä.

Me ei olla puhuttu raskauden yrittämisestä kuin yhdelle ystävälle, yhtenä syynä juurikin siksi, kun tiedän, että ikäviä kommentteja varmasti tulisi. Aloitettiin niin myöhään ja onko järkevää kun olet niin sairas yms.

@Sinertävää Tosi kaunis mekko, hyvä löytö! 😍 Onneksi lyhentää voi aina.

Ja täällä kp1, luteaali jäi taas vaan 10-11 päivään. Takana nyt kolme 26 päivän kiertoa (ja yksi 36 heti hormonien poisjätöstä, tällöin käytössä myös geleet). Ainakin tässä viimeisimmässä tuli ovistestiin plussa ja luteaali tosiaan 10-11 päivää. Onko teillä ajatusta pitäisikö nyt jo hakea yksityiseltä gyneltä helppiä luteaalin pituuteen vai odottaa se 2 kk ennen kuin sit hakeutuu tutkimuksiin (endo löytyy ja ikää 39)? Aloitin nyt geleet pari päivää sitten juurikin ajatuksella jos ne pidentäis luteaalia.
 
@Zebra Uskoisin, että endon kanssa kannattaa pyrkiä edistämään asioita mahdollisimman pian, ettei se pääse pahemaan liikaa. Hoitojakin voi ilmeisesti yrittää kysellä jo aiemmin sen vuoksi.

@Forumo Ihan karmeita kommentteja. 😬 Se on kumma miten monelta katoaa tunneäly kokonaan näissä asioissa.

@Feronia Näitä pistelyitä on lyhyessä kaavassa ainakin reilu viikko tähän alkuun, ja sitten on lääkärin ultra-aika, jossa varmaankin päätetään punktion ajoitus ja montako pistosta vielä tulee. Tässä tulee kohta jarrupiikki mukaan myös, eli joitakin päiviä pitää pistää kahta eri lääkettä. Mutta toistaiseksi olo on ollut ihan hyvä, ei suurempia tuntemuksia vielä. 😊
 
Takaisin
Top