Esikoisten odottajat

[KevätTähti]

Riippuu varmaan myös siitä, miten esim. yöt vauvan kanssa sujuu ja millaiset nukkumisjärjestelyt? Meillä varmaan vieressä, ja voin kuvitella oman turhautumiseni jos kävisi niin että joudun nousemaan ylös valmistamaan korviketta jos vauva herää nälkäisenä, sen sijaan että se maito on siinä itsellä mukana koko ajan. Sen ymmärrän, että hieman vanhemman tapauksen kanssa voi korvikkeet jo helpottaa elämää, ja se plussahan siinä tosiaan on että isä voi paremmin auttaa. Joten siltä osin voisin ehkä jotain painostamista ymmärtääkin, jos tuntuu että ihmiset pelkästään mukavuussyistä lopettavat imetyksen liian aikaisin.

Oli miten oli, osa niistä syyllistävistä mielipidekirjoituksista joita olen lukenut on kyllä aika järkyttäviä. Että ihmiset jaksavatkin olla ilkeitä ja tuomitsevia.

 

[......]

Niinpä, se on kuitenkin lopulta jokaisen perheen oma asia miten lapsensa ruokkii, kunhan ruokkii! Meillä kans perhepeti :) Purkki korviketta patterin päälle ja siitä sit kippaa pulloon kun tarve tulee, loput pois :D On se silti helpompi työntää tissi suuhun ja jatkaa unia

 

[jnnajsmine]

Meilläkin elämä muuttui helpommaksi pullon avulla. Ei ollut enää ilmavaivoja ja vauva sai aina tarpeeksi syötävää ja syötöt sujui nopeemmin, kun vauvaa ei tarvinnut koko ajan herätellä, kun nukahti rinnalle. Poika tietysti oli siitä helppo, että pienestä pitäen söi max. 2 kertaa yössä, niin ei tarvinnut koko ajan heräillään lämmittämään maitoa.
Poika ei tosin vieläkään reilun 6kk iässä suostu pullottelemaan kunnolla miehen kanssa, joten "imettäminen" on edelleen mun juttu :) Soseet ja muut kyllä kelpaa isinkin tarjoilemana.

Mutta ei kannata välittää kaikista kukkahattutädeistä tai imetysvouhotuksesta tai syyllistämisestä, jos se ei onnistu. Tärkeintä, että pikkuinen saa ruokaa ja kasvaa kuten pitää :) Itsekin olen melkein korvikkeella aikanaan kasvanut, enkä silti pidä äitiäni huonona :D

 

[Jasmin]

Joo tottakai oma maito on vauvalle se paras. Mutta jos ei onnistu imetys, niin ei siitä pidä itteensä syyttää. Meillä pullolle opettelukaan ei ollu helppoo ja veetutti joka hemmetin yö herätä lämmittää maitoo. Meillä tosin mentiin pitkään niin, että pumppasin maitoo tissistä ja laitoin jääkaappiin. Lämmitin siis omaa maitoo. Pitkään päästiin omalla maidolla noinki. Mut sitten kun ei oma maito enää riittäny ja joutu osittain korvikkeelle niin alko tulee kaikenmaailman ongelmia.. No loppujen lopuks pojalla todettiin lehmänmaitoallergia ja ei voinu normi korvikkeita syödä.. Muaki syyllistettiin siitä, etten imetä mut empä voinu tietää että ei toinen voi olla tissillä... Kyllä oli pahamieli pitkään!

 

[Auppa]

Täällä ilmoittautuu myös esikoisen odottaja! Olis pitänyt löytää näihin keskusteluihin jo aiemmin, niin ei olisi niin paljoa luettavaa

 

[Shh]

Minä odotan myös ensimmäistä, vaikka onkin jo neljäs raskaus. Ensimmäinen toki, joka on jatkunut näin pitkälle.

 

[riinuli3]

Heipsan, täällä myös esikoisen odottaja! Jännittävää aikaa ja pikku hiljaa totuttelen ajatukseen☺ aika helpolla tosin vielä olen päässyt!

 

[smiley]

Täällä ilmoittautuu myös esikoisen odottaja! Olis pitänyt löytää näihin keskusteluihin jo aiemmin, niin ei olisi niin paljoa luettavaa

Samaa mieltä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Itselleni tämä on ensimmäinen raskaus ja lapsi, miehelläni ennestän yksi lapsi. Jännittävää aikaa kyllä molemmille. Vielä ei olla kovasti asiasta puhuttu muille, tuleville isovanhemmille ja sisaruksille pääasiassa. Pari läheistä ystävää tietää myös.

Millainen odotus teillä on tähän saakka ollut, onko ollut millaisia oireita? Itselläni päällimmäisenä kamala väsymys sekä huono olo. Inhottavaa on ollut pesuhuoneen lattialla viettää aikaa wc-pönttöä halaillen. Nyt on oksentelu helpottanut, mutta huonoa oloa ja kyökkimistäkin on edelleen.

 

[Elle]

Mä en mitenkään erityisesti oo nauttinut tästä raskausajasta vaikka vointi onkin ollut ihan ok (varsinkin kun vertaa joihinkin teihin muihin, jotka ootte täällä kertonut jatkuvasta oksentelusta). Ei oo vaan tuntenut oloaan omaksi ittekseen.

Mulla oli noin viikot 6-11 huonoa oloa (ei onneksi oksentaa tarvinnut) ja ei oikein mitään ruokia tehnyt mieli tai mielihalut vähintäänkin vaihtui tunnissa. Hirveä nälkä oli silti koko ajan!

Nyt (13+1) on pari päivää ollut ihan jäätävä väsymys. Onneks oon ollut lomalla niin oon käytännössä maannut sängyssä viimeiset 4 päivää. Lisäksi nyt viimeisen viikon ollut kaikenlaisia mahakipuja/tuntemuksia.

Niin ja vessassa saa rampata jatkuvasti. Öisin erityisen rasittavaa
ja itkuherkkyys, sekä iloisesta että surullisesta :D

 

[KevätTähti]

Ehkä osittain näiden keskenmenojen takia, mutta mä kyllä aikalailla olen vihannut jokaista raskautta. Ehkäpä sitä lyhyttä ensimmäistä lukuunottamatta, jolloin olin niin onneni kukkuloilla. Raskaudet ovat tarkoittaneet huonoa oloa ja stressiä. Saisipa siitä edes tällä kertaa sen vauvan syliin asti. Olen jo viettänyt noin 7kk raskaana - eikö tässä olisi jo aikakin saada vauva syliin saakka?

 

[Ina]

Voi KevätTähti, onpa sulla ollut vastoinkäymisiä Toivottavasti tämä kerta toden sanoo ja saat pienokaisen syliisi :)

 

[Sannukka86]

Täällö kanssa esikoisen odottajan mulla ollu issiasvaivoja jo heti plussaamisesta lähtien ja nyt epäillään välilevyn pullistumaa... Eli ei mitään herkkua pahoinvointien ja väsymysten kanssa.. Joutunut syömään särkylääkkeitä vaikka jokaisen särkylääkkeen kohdalla olen sitä todella tarvinnut eli olen kärsinyt kovista alaraajaan säteilevistä säryistä kauan ennen kun olen luovuttanut ja uskonut neuvolaa ja lääkäreitä että sen Panadol on turvallista ottaa... Silti harmittaa.. Nyt onneksi 14+2 pahoinvointi jo väistynyt, enää tää välilevy aiheuttaa huolta ja murhetta. Sairauslomalla kun on niin pääkoppakaan ei meinaa pysyä järjissään kun liikaa aikaa miettiä kaikkee. Tsemppiä kaikille ja nauttikaa raskaudesta joilla ei vaivoja pahemmin ole, minäkin vielä elättelen toiveita josko loppuraskaus alkaisi sujumaan paremmin

 

[Nauriska]

Täällä myös ensimmäisen odottaja, nyt 13+0 ja alkaa jo etominen helpottaa. Eilen ultrassa liikuskeli yksi hyvinvoiva tulokas, toinen oli kooltaan n. 7 vkon ikäinen, muttei enää elossa. Lääkärin mukaan se kuivuu sieltä itsestään ja tulee toisen syntyessä "pikkukivenä" pois. Helpottunut olo hyvinvoivan sikiön puolesta, vaikka pieni huoli siitä toiseta tuli lääkärin ja kätilön rauhoitteluista huolimatta.

 

[roosis]

Täällä kanssa esikois(t)en odottaja, oli se yllätys, kun neuvolatäti sanoi "näitä on kaksi". Perjantaina oli nt-ultra ja molemmilla kaikki oli kunnossa. Nyt on menossa 13+1. Mitään en oo uskaltaunu vielä hommaamaan, mutta kaikki aikanaan. Rakenneultraankin saatiin aika marraskuun alkuun. Jännittää kun loppuvuodesta olisi vielä edessä muutto, eikä mitään hajua vielä miten siitä selviää. Onneksi on hyvät tukiverkot.

 

[Cee]

Täällä ilmoittautuu myös esikoisen odottaja, nyt ollaan viikolla 12+3. La olisi 25.3 :)

 

[Liv]

Onnea Roosis tuplista! Ja tervetuloa mukaan Cee.

Itselläni on huomenna ensimmäinen ultra, ja se jännittää jo hieman. Viikkoja on 11+5.
Meilläkin on muutto alkuvuodesta edessä. Onneksi siihen on kuitenkin vielä aikaa ja saadaan myös apua läheisiltä.

 

[Libra]

Olen kyllakin kakkosen odottaja, mutta halusin vain huikata onnittelut kaikille ensiodottajille! :) Kun luen teidan juttuja, tulee muistot mieleen parin vuoden takaa. :) Sita oli niin miljoona kysymysta eika yhtaan vastausta. Nyt jalkeenpain olen hoksannut, etta se oli osa matkaa aitiyteen, elamaa lapi koko sen tunteiden kirjon ja itsensa ja lapsensa kuuntelemista. Vauvan, ja myohemmin lapsen, kanssa siita on hyotya, koska ei varmaan mikaan muu aihe kuin lasten kasvatus jaa mielipiteita yhta paljon. :)

 

[Larppa17]

Moikka,

Esikoista odotellaan, rv 13+3 Ensimmäiset kuukaudet oli raskaat henkisesti että fyysisesti. Mieleen muistui alkuvuoden keskenmeno, mutta nyt ollaan todella kiitollisia & onnellisia, että ollaan tässä Nyt pystyy jo urheileenkin. Toki välillä miettii, että voiko oireet "kadota" ja olla näin hyvä olo. Vaikka on lukenut, että 2.kolmannes on ihaninta aikaa

 

[Jasmin]

2. Kolmannes alkaa vasta 14+0. :)

 

[Jasmin]