Itse olen vasta etsinyt vauvalle kotiintulovaatteet valmiiksi. Muuten en ole ehtinyt edes ajatella koko asiaa. Eilinen lääkärineuvola jäänyt nyt mieleen ja viime yön olen sitten unissani synnyttänyt micheliinivauvaa. Eilen rv 36+4 ja vauvan kokoarvio 3200g, la:na painoarvio olisi ainakin sen 3800g. Lääkäri mittaili lantiota ja sanoi että pitäisi mahtua kyllä tulemaan. Nyt alkasi kovasti jännittää, vaikka olenkin yrittänyt lohduttautua ajatuksella että on ainakin helpompi käsitellä kun on vähän kookkaampi. Olen 170cm pitkä, mutta todella hoikka, eikä lantioni kyllä ainakaan leveä ole. Pelkona on suuret repeämät sekä pahimpana se, että vauva ei mahdukaan tulemaan vaan jää jumiin. Aivan järkyttävä pelko on tullut että jostain syystä menetän tämän meidän aarteen.. Ahdistaa tuleva..
Tsemppiä! 
), kun pelkäsin, että rikon hänet. :) Meidän tyttö hiljeni, kun kapaloin hänet. Ja hän eli siinä kapalossa 24/7 elämänsä ekat viikot.
Lopulta huusi selkä kaarella ihan hysteerisenä ja sit kelpaisi tissi ja nyt kelpaa normaalisti. Pientä vauvaa voi olla alkuun vaikea lukea, että mikä on, mut yleensä joko nälkä, märkä vaippa tai ilmaa mahassa. Meillä rauhoittui kun nostettiin sängyn päätyä reilusti, ei pääse maidot nousemaan niin ylös päin. Joskus riittää kun röyhtäyttää tai jumppaa kakkajumppaa. Tissillä viihtyy paljon ja sitä nyt ekana kannattaa melkeen joka kiukkuun yrittää ja heti jos näläm merkkejä ilmaantuu. En tiedä onko tästä hyötyä, mut tuo riittämättömyyden tunne on siis aivan normaalia ja pitää vain itse yrittää rauhoittua :)