Erityisherkät vanhemmat

[Vargynja]

Voi että, toivottavasti meillä menee sitten toisin päin että uhmaikä olisi helpompi voi kyllä se syksy vaan taitaa väsyttää, mutta tosiaan kaamosvalot piristää kummasti! Iloa ja valoa syksyyn!

Toivotaan helpompaa uhmaikää! Mutulla voisi sanoa monilla vauva-ajan olevan se raskain. Tai ainakin sen raskaudesta puhutaan paljon. Niin ehkä teilläkin menee niin päin.

 

[Nepeta Cataria]

Tuo lasten pienestä ikäerosta, siitä on tosiaan apua, eteenkin sitten kun lapset ovat vähän isompia. Lapset viihdyttävät toisiaan ja saa itselle sitä omaa hiljaista aikaa helpommin. Vaikka nyt voi tuntua vähän vaikealta ajatus kahdesta lapsesta, niin se palkitsee kyllä myöhemmin jos siihen jaksaa lähteä.

 

[Lavendel]

Tuo lasten pienestä ikäerosta, siitä on tosiaan apua, eteenkin sitten kun lapset ovat vähän isompia. Lapset viihdyttävät toisiaan ja saa itselle sitä omaa hiljaista aikaa helpommin. Vaikka nyt voi tuntua vähän vaikealta ajatus kahdesta lapsesta, niin se palkitsee kyllä myöhemmin jos siihen jaksaa lähteä.

Tämä on varmasti ihan totta. Mikähän on sellainen maksimi ikäero, että olisivat vielä suht samalla aaltopituudella leikeissä yms? Onko 3 tai 4 vuotta jo liian paljon, vai vasta 5 tai 6 vuotta?

 

[MinnaM]

Tämä on varmasti ihan totta. Mikähän on sellainen maksimi ikäero, että olisivat vielä suht samalla aaltopituudella leikeissä yms? Onko 3 tai 4 vuotta jo liian paljon, vai vasta 5 tai 6 vuotta?

Meillä esikoisen ja keskimmäisen ikäero 3,5v. ja oli tosi sopiva ikäero. Esikoinen oli keskimmäisen vauva-aikaan jo niin iso, että jaksoi odottaa, jos mulla oli vaikka imetys tai vaipanvaihto kesken. Ja myöhemmin kuitenkin leikkivät todella kivasti yhdessä ja olivat leikki-iässä parhaita ystävyksiä. Kouluiässä toki jo on sitten omatkin kaveripiirit, mutta tulevat edelleen hyvin toimeen ja jaksavat viettää aikaa myös toistensa kanssa aina välillä.

 

[Nepeta Cataria]

Tämä on varmasti ihan totta. Mikähän on sellainen maksimi ikäero, että olisivat vielä suht samalla aaltopituudella leikeissä yms? Onko 3 tai 4 vuotta jo liian paljon, vai vasta 5 tai 6 vuotta?

Tämä on niin lapsesta kiinni. Mun 5-vee tulee kaikkien kanssa toimeen. Yleisesti ottaen tuo 2-3v ikäero taitaa olla hyvä.

 

[Lavendel]

Oliko täällä kukaan muuten lukenut Elaine Aronin kirjaa Erityisherkkä vanhempi?

 

[VäriSointu]

Oliko täällä kukaan muuten lukenut Elaine Aronin kirjaa Erityisherkkä vanhempi?

Minä ostin sen, mutta en vielä ole aloittanut. Olen lukenut erityisherkkä ihminen -kirjaa samalta kirjoittajalta.

 

[Lavendel]

Minä ostin sen, mutta en vielä ole aloittanut. Olen lukenut erityisherkkä ihminen -kirjaa samalta kirjoittajalta.

Mullakin on se itseasiassa jemmassa, en vain ole vielä päässyt aloittamaan. Nyt luvussa samaa sarjaa oleva kirja Erityisherkkä ja parisuhde. Kiinnostaisi kuulla, jos tuosta Erityisherkkä vanhempi -kirjasta olisi joku saanut hyviä oivalluksia Mitä tykkäät tuosta nyt luvussa olevasta kirjasta?

 

[summerlemon]

Oliko täällä kukaan muuten lukenut Elaine Aronin kirjaa Erityisherkkä vanhempi?

Ostin mutta jäi kesken kun en ole löytänyt aikaa lukea

 

[VäriSointu]

Mullakin on se itseasiassa jemmassa, en vain ole vielä päässyt aloittamaan. Nyt luvussa samaa sarjaa oleva kirja Erityisherkkä ja parisuhde. Kiinnostaisi kuulla, jos tuosta Erityisherkkä vanhempi -kirjasta olisi joku saanut hyviä oivalluksia Mitä tykkäät tuosta nyt luvussa olevasta kirjasta?

Olen kyllä tykännyt. Nyt ollut lukeminen tauolla, se kun vaatii omanlaisen tilan lukemiseen. Itse koen huojentavana kun löydän itseni sieltä, jotenkin osaan olla itseäni kohtaan armollisempi.

 

[Lavendel]

Ostin mutta jäi kesken kun en ole löytänyt aikaa lukea

Se ajanpuute on kyllä harmi, niin paljon olisi maailmassa kiinnostavaa luettavaa mut niin vähän aikaa

 

[summerlemon]

Se ajanpuute on kyllä harmi, niin paljon olisi maailmassa kiinnostavaa luettavaa mut niin vähän aikaa

No nyt huomasin että sama kirja löytyy äänikirjana! Pitää kuunnella se läpi, se sentään onnistuu. Kirja jäi mulla ihan alkuteille, mutta siinä oli alussa jo hyviä neuvoja.

 

[Lavendel]

No nyt huomasin että sama kirja löytyy äänikirjana! Pitää kuunnella se läpi, se sentään onnistuu. Kirja jäi mulla ihan alkuteille, mutta siinä oli alussa jo hyviä neuvoja.

Oi hyvä idea! Kerro sit jos tulee jotain oikein hyviä oivalluksia

 

[Lavendel]

Onkohan täällä foorumilla vielä muita erityisherkkiä tai onko uusia saapunut mukaan? Olen nyt vihdoin saanut aloitettua tuon ylempänä mainitsemani kirjan Erityisherkkä vanhempi. Ai että, jos vain olisi tullut luettua kirja ennen esikoisen syntymää niin moni asia saattaisi olla toisin. Noh, ehkä neuvoista on hyötyä myös jatkossa.

 

[Aakkoset]

Havahduin viikko sitten katsottuani aiheesta videon. Taidan todellakin olla erityisherkkä, ylivirittäydyn todella helposti, innostun nopeasti asioista ja koen tunteita aika syvällisesti. Mutta kuormitun helposti, stressaan, vatvon ja myös valvon herkästi. Erilaiset ruokien tekstuurit vaikuttavat makuelämykseen, en pysty syömään mm. "klimppejä" tai mitään sen tapaista, aiheuttavat oksennusreaktiota. Toisaalta rakastan rouskuvia ruokia, joita voisin syödä mielinmäärin. Vaatteiden tulee istua kunnolla, mistään ei saisi painaa tai koen olon epämukavaksi.

Vauvan itku ja kitinä tuntuu sietämättömältä ja kuormitus niistä todella paljon. En pysty antamaan lapsen itkeä, sillä en vain kestä sitä ääntä. Sitten taas kikatukset ja hyväntuulinen vauva aiheuttaa hyvinkin vahvoja rakkauden tunteita.

Pitääpä alkaa tutkia aiheesta lisää, jotta voisi löytyä apuvälineitä arkeen ja palautumiseen. Ensimmäisen postauksen testin mukaan olisin erityisherkkä..

 

[VäriSointu]

Täällä yhä lueskelen keskusteluja sieltä ja täältä. Meidän kolmas on nyt nelikuinen, hymyileväinen ja tyytyväinen tyttö. Ihana kokea vielä tällainen vauva-aika. Esikoinen oli melko tyytymätön ja huonosti nukkuva. Toisen vauva-aikaan ensimmäinen oli vasta 2,5 ja tarvitsi paljon huomiota. Nyt on jotenkin ihanaa ja tasapainoista aikaa.

 

[Lavendel]

Havahduin viikko sitten katsottuani aiheesta videon. Taidan todellakin olla erityisherkkä, ylivirittäydyn todella helposti, innostun nopeasti asioista ja koen tunteita aika syvällisesti. Mutta kuormitun helposti, stressaan, vatvon ja myös valvon herkästi. Erilaiset ruokien tekstuurit vaikuttavat makuelämykseen, en pysty syömään mm. "klimppejä" tai mitään sen tapaista, aiheuttavat oksennusreaktiota. Toisaalta rakastan rouskuvia ruokia, joita voisin syödä mielinmäärin. Vaatteiden tulee istua kunnolla, mistään ei saisi painaa tai koen olon epämukavaksi.

Vauvan itku ja kitinä tuntuu sietämättömältä ja kuormitus niistä todella paljon. En pysty antamaan lapsen itkeä, sillä en vain kestä sitä ääntä. Sitten taas kikatukset ja hyväntuulinen vauva aiheuttaa hyvinkin vahvoja rakkauden tunteita.

Pitääpä alkaa tutkia aiheesta lisää, jotta voisi löytyä apuvälineitä arkeen ja palautumiseen. Ensimmäisen postauksen testin mukaan olisin erityisherkkä..

Hei ja ihanaa kun olet löytänyt tänne! Erityisherkälle itsetuntemus onkin todella tärkeää ja se voi tosiaan auttaa löytämään keinoja oman jaksamisen tueksi. Suosittelen lukemaan psykologi Elaine Aronin (erityisherkkyys-termin ”äiti”) kirjoja sekä tutustumaan HSP Suomi ry:n sivuihin. Myös esim. suomalainen Suvi Bowellan on kirjoittanut aiheesta useamman hyvän kirjan. Kaikilta edellämainituilta löytyy myös Facebook- ja/tai Instagram-tili.

Tunnistan niin tuon sietämättömältä tuntuvan itkun ja sen aiheuttaman kuormituksen. Mutta myös voimakkaat hyvänolon tunteet vauvan ollessa hyvällä päällä. Tsemppiä vauva-arkeen ja muista pyytää apua, kun sitä tarvitset!

 

[Aakkoset]

Hei ja ihanaa kun olet löytänyt tänne! Erityisherkälle itsetuntemus onkin todella tärkeää ja se voi tosiaan auttaa löytämään keinoja oman jaksamisen tueksi. Suosittelen lukemaan psykologi Elaine Aronin (erityisherkkyys-termin ”äiti”) kirjoja sekä tutustumaan HSP Suomi ry:n sivuihin. Myös esim. suomalainen Suvi Bowellan on kirjoittanut aiheesta useamman hyvän kirjan. Kaikilta edellämainituilta löytyy myös Facebook- ja/tai Instagram-tili.

Tunnistan niin tuon sietämättömältä tuntuvan itkun ja sen aiheuttaman kuormituksen. Mutta myös voimakkaat hyvänolon tunteet vauvan ollessa hyvällä päällä. Tsemppiä vauva-arkeen ja muista pyytää apua, kun sitä tarvitset!

Kiitos!

 

[Vargynja]

Täällä olen. Olen myös alkanut pohtia lapsia. Molemmat reagoi ääniin herkästi, esikoinen mm itki vauvana ensimmäisillä kauppareissuilla eikä mikään auttanut ja vähän isompanakin saattoi tulla itku pidemmällä päiväreissulla. Kuopus taas inhosi soseita vauvana. Että ehkä lapsetkin on kumpikin erityisherkkiä. Muutenkin ovat luonteeltaan herkkiä ihan kuin minäkin.

Erilaiset ruokien tekstuurit vaikuttavat makuelämykseen, en pysty syömään mm. "klimppejä" tai mitään sen tapaista, aiheuttavat oksennusreaktiota. Toisaalta rakastan rouskuvia ruokia, joita voisin syödä mielinmäärin.

Voisin sanoa täsmälleen samaa! Jugurtit joissa on hedelmän/marjan paloja ei ole ikinä mennyt ja muutenkin en tykkää joistain ruuasta niiden tekstuurin takia. Sitten taas vaikka rapeat keksit on ihania. Vaatteissa joissain ei ole mitään ongelmaa, mutta vaikka sukkahousuja inhoan, koska ne tuntuu inhottavalta jalassa.

 

[Lavendel]

Täällä olen. Olen myös alkanut pohtia lapsia. Molemmat reagoi ääniin herkästi, esikoinen mm itki vauvana ensimmäisillä kauppareissuilla eikä mikään auttanut ja vähän isompanakin saattoi tulla itku pidemmällä päiväreissulla. Kuopus taas inhosi soseita vauvana. Että ehkä lapsetkin on kumpikin erityisherkkiä. Muutenkin ovat luonteeltaan herkkiä ihan kuin minäkin.



Voisin sanoa täsmälleen samaa! Jugurtit joissa on hedelmän/marjan paloja ei ole ikinä mennyt ja muutenkin en tykkää joistain ruuasta niiden tekstuurin takia. Sitten taas vaikka rapeat keksit on ihania. Vaatteissa joissain ei ole mitään ongelmaa, mutta vaikka sukkahousuja inhoan, koska ne tuntuu inhottavalta jalassa.

Hyvää pohdintaa. Muistelen lukeneeni, että erityisherkkyys olisi periytyvää. En nyt ole mikään asiantuntija mutta kannattaa huomioida että erityisherkkyys ei ole yhtä kuin aistiyliherkkyys, nämä kaksi helposti sekoittuvat keskenään. Toki läheltä liippaavat, enkä ole ihan varma missä menee raja. Käsittääkseni erityisherkän hermosto kuormittuu helpommin ulkopuolisista ärsykkeistä kun taas aistiyliherkkä reagoi tavallista voimakkaammin eri aistimuksista. Varmasti myös yksilöllisiä eroja on herkkyydessä ja toisaalta voihan samalla ihmisellä ilmetä molempia herkkyyden lajeja.