Ensimmäisten yrittäjät

[crstl]

No niimpä! Me miehen kanss tilattiin nyt netistä ensimmäistä kertaa ovistestejä, tulivat super paljon halvemmaksi kuin kaupasti ostettuna. Niillä testaan aktiivisesti, mutta raskaustestejä en uskalla tehdä Toisaalta hyvä, eiväthän ne olisi vielä plussaa näyttänytkään, joten säästyy ainakin piinaukselta.
Mä kävin kanssa alkusyksystä gynellä ennen kun alettiin aktiivisesti yrittämään, ja siellä kaikki ok. Ei otettu ultraa munasarjoista tms. joka tietysti varmistaisi kaiken olevan täysin ok, mutta jo tuo käynti lohdutti, vaikka edelleen kierto on vähän epäjärjestyksessä :) Nyt kuitenkin elättelen toivoa, joskos nämä mun kierrot vihdoin tasoittuvat, niinkuin parit aiemmat kierrot ovat osoittaneet :) Tosiaan julkiselta en muutenkaan saisi apua ennen kuin vuosi yritystä takana, näin sanottiin silloin muutama kuukausi takaperin. Joten ei auta kuin katsoa tai varata aika yksityiselle, jos ei ala tärppää :)

Ite koin nuo ovistestit aika stressaavina, ymmärtääkseni pitäis monta päivää testata aina samaan aikaan ja pissa ei saa olla liian kauan (?) rakossa seissyttä. En saanu ikinä niihin näkymään _mitään_ missään kohtaa kiertoa enkä siis tuossa edellisessä tärppikierrossa kyllä edes testannut. Nyt voisin mielenkiinnosta kokeilla väräjääkö jotain sävyä, kun tuo lima on kuitenkin niin selkee mulla. Mut siis pointtina että ei kannata panikoitua jos ei näy mitään, todennäköisemmin vika testaamisessa kuin ovulaatiossa!

 

[Citrus90]

Nää pitkät kierrot on kyllä niin syvältä. :banghead: Nyt kp39/??? Ja testasin aamulla negan. Oli niin hyvä fiilis tästä kierrosta ja saatiin talleteltua ennätyksellisen hyvin, mutta ei. Ei mitään. Menkkatuntemuksiakaan ei ole. Bongasin mielestäni oviksen tikkuihin, mutta aamulämmöt ei kyllä kertoneet oikein mitään. Ehkä mittaan ne väärin. Sori negistely, on tosi epätoivoinen fiilis... Tsemppiä meille kaikille!

Pitkät kierrot on kyllä ihan pyllystä! Välillä oikein harmittaa, kun muilla yrityskertoja mahtuu vuoteen 12 ja itsellä pitkien kiertojen takia ehkä 7. Omat pitkät kierrot johtuu luultavasti ylipainosta

 

[Iinamarika]

Morjens! Oon jo jonkin aikaa stalkkaillut keskusteluja ja nyt sitten rohkaistuin rekisteröitymään (wanhalla cunnon nettifoorumilla eka kertaa sitten teiniaikojen!) Oon 26v ja meillä ehkäisy jäänyt pois elokuussa 2020. Aluksi ei ymmärretty mistään mitään joten en ees sanois yrityksen alkaneen siitä :D Kunnolla ruvettiin etsimään ovulaatiota marraskuussa.

Ehdin tammi-helmikuussa olla jo raskaana mut se meni sitten 7+6 kesken. Oli jotenkin alusta asti vähän epävarma olo raskaudesta mut kyllähän sitä aina viimeseen asti toivoo. Kokemus oli fyysisesti paljon helpompi kuin odotin, kohtu tyhjeni varsin kivuttomasti itsestään ja vuoto kesti alku- ja lopputiputteluineen viikon. Saatiin maanantaina gyneltä lupa aloittaa yrittäminen samantien uudestaan ja tadaa, tänään bongasin selkeet ovulaatiolimat! Edellinen raskaus alkoi menestyksekkään limantiiraamisen seurauksena, joten tietysti nytkin odotukset on katossa heh.

Kauan sulla on nyt tosta keskenmenosta? Mulla meni kesken rv6+3 ja keskenmeno käynnistyi sponttaanisti ja luulen että kaikki raskausmateriaali poistui viikko sitten juurikin ke-to välisenä yönä... Perjantaina ultrassa ei raskausmateriaali enää näkynyt.. Vuoto loppui lähes kokonaan jo sunnuntai illalla ja maanantai oli vuodoton päivä eilen tiistaina tuli ihan vähän vuotoa ja tänään ollut vuodoton päivä.. Nyt siis viikko siitä kun keskenmeno alkoi.. Mäkin pelkäsin tota fyysistä osuutta mutta koin valtavaa helpotusta että se meni niin helposti ja suht vähillä kivuilla ja nyt haluisin vaan mahdollisimman nopeesti raskautua uudelleen... Miten pian tää ovulaatio sulla siis tapahtu?

 

[Iinamarika]

Pitkät kierrot on kyllä ihan pyllystä! Välillä oikein harmittaa, kun muilla yrityskertoja mahtuu vuoteen 12 ja itsellä pitkien kiertojen takia ehkä 7. Omat pitkät kierrot johtuu luultavasti ylipainosta

Mulla on sama yritystä takana 14kk mutta nyt tulin laskeneeksi ja vasta tajunneeksi myös sen että itseasias yrityskiertoja on tosiaan ollut vain 7 josta viimeisin tärppäs mutta meni kesken... Laskin ihan noita kierto päiviä niin mulla ne on tässä 14kk aikana mennyt näin 127, 69, 56, 37,36,30 ja tärppikierto jotain 120-127 paikkeilla... Että joo piinallista menkkojen odotusta ollut ovulaatioista noissa pitkissä kierroissa ei mitään käsitystä kolmessa lyhyemmässä bongasin mutta ei tärppiä... Mulla ei käsitystä mistä johtuu tiiän vaan että on ollu ihan alusta asti ja pillereillä sitten tasoitettu mutta ilman niitä menee sitte näin sekasin...

Muoks... Välissä olleen raskauden takia nyt alkaakin sitten jo olla 16kk yritiksen aloituksesta

 

[crstl]

Kauan sulla on nyt tosta keskenmenosta? Mulla meni kesken rv6+3 ja keskenmeno käynnistyi sponttaanisti ja luulen että kaikki raskausmateriaali poistui viikko sitten juurikin ke-to välisenä yönä... Perjantaina ultrassa ei raskausmateriaali enää näkynyt.. Vuoto loppui lähes kokonaan jo sunnuntai illalla ja maanantai oli vuodoton päivä eilen tiistaina tuli ihan vähän vuotoa ja tänään ollut vuodoton päivä.. Nyt siis viikko siitä kun keskenmeno alkoi.. Mäkin pelkäsin tota fyysistä osuutta mutta koin valtavaa helpotusta että se meni niin helposti ja suht vähillä kivuilla ja nyt haluisin vaan mahdollisimman nopeesti raskautua uudelleen... Miten pian tää ovulaatio sulla siis tapahtu?

Tuli tänään tasan kaks viikkoa täyteen eli edelliseen kiertoon verrattuna itse asiassa vaan pari päivää myöhässä lima. Tsemppiä, jos ei muuta hyvää keskenmenossa niin nyt on ainakin todiste siitä et pystyy raskautumaan! Mua pelotti tosi paljon et mitä jos sinne jää jotain kun meni niin helposti. Mulla tuli siis sikiöpussi parin päivän ruskean vuodon jälkeen kokonaisena pois ja kaikki fyysiset tuntemukset loppu oikeastaan siihen hetkeen. Enemmän lukenu keskenmenosta juttuja et verta tulee kuin hanasta yötä päivää ja sit saa vielä tulehduksen kaiken päälle niin haluisin et netissä ois myöskin juttuja meistä, joilla km on fyysisesti helpompi. Et ei tarvis ajatella et suht niukka vuoto on jotenki epäilyttävää.

Huh sulla on kyllä pitkiä kiertoja! Toivottavasti tää seuraava ois nyt kuitenkin sieltä lyhyemmästä päästä *sormet ristissä* :)

 

[talvikkinen]

Kkm todettu ke 3.3. ultrassa, lääkkeellinen tyhjennys to 4.3., joten takaisin tänne kuumeilijoihin. Raskasta ollut, mutta tällä kertaa hänen ei ollut tarkoitus tulla tähän maailmaan.
Halu jatkaa yrittämistä pian, toivottavasti vuoto ei kestä ikuisuutta.
Syyskuussa olisi ollut laskettu aika.

 

[vautsivau]

Olen pahoillani talvikkinen ja iinamarika harmillista miten useilla tämä km koetellut, tulee ainakin se ymmärrys että tämä tosi yleistä on! Täälläkin nyt vuosi pärähtää käyntiin yrityksen aloittamisesta, keskenmeno toki toi siihen vähän pidemmän etapin väliin raskautta ja kiertojen palautumista. Nyt keskenmenon jälkeen yk 3, kolme on ollut aina onnennumero että jospa jollain plasebolla tärppikierto tulisi :angelic:

 

[Noaidi]

Meilläkin meni ensimmäinen raskaus ihan alussa kesken, la olisi ollut kesäkuussa. Sen jälkeen meni monta kiertoa ohi. Toinen inssi oli nyt tammikuussa, se oli kemiallinen. Nyt kolmatta inssiä ootellessa.

Isot pahoittelut teille joita km on koetellut!

 

[Kath]

Moi!

Olen uusi täällä. Ehkäisy jätettiin pois 9 kk sitten ajatuksella että tulee jos tulee. Ei ole kuitenkaan vielä näkynyt. Olen 26-vuotias ja olemme kihloissa miehen kanssa. Tulevat häät vievät ajatuksia muualle mutta kyllä jo vähän huolettaa, jos vauvaa ei tulekaan. Kaverit ovat saamassa jo toista ja kolmatta lasta ja tulevat raskaaksi ehkäisyn läpi, mutta meille ei tule vauvaa, vaikka kovasti haluaisimme molemmat vanhemmiksi. Tulin sitten tänne foorumille kun en voi oikein kenellekään muulle tästä asiasta puhua.

 

[Citrus90]

Moi!

Olen uusi täällä. Ehkäisy jätettiin pois 9 kk sitten ajatuksella että tulee jos tulee. Ei ole kuitenkaan vielä näkynyt. Olen 26-vuotias ja olemme kihloissa miehen kanssa. Tulevat häät vievät ajatuksia muualle mutta kyllä jo vähän huolettaa, jos vauvaa ei tulekaan. Kaverit ovat saamassa jo toista ja kolmatta lasta ja tulevat raskaaksi ehkäisyn läpi, mutta meille ei tule vauvaa, vaikka kovasti haluaisimme molemmat vanhemmiksi. Tulin sitten tänne foorumille kun en voi oikein kenellekään muulle tästä asiasta puhua.

Itsellä sama tilanne. Meillä myös häät tulossa tänä syksynä ellei korona päätä toisin. Naimisiin joka tapauksessa ollaan menossa :) Olen tavallaan tuudittautunut ajatukseen, että jos en tule nyt raskaaksi niin en ole häissä raskaana. Itseäni ei siis yhtään haittaa olla häissä raskaana.

Kavereilla myös jo kaikilla vähintään kaksi lasta ja jatkuvasti tulee uusia raskausuutisia vastaan. Meillä ei vaan tärppää. Ollaan kyllä jo yli 30-vuotiaita, itse täytän seuraavaksi 31 ja mies 32.

 

[vautsivau]

Täälläkin lähipiirissä etenkin nyt korona-aikana vauvauutisten määrä on ollut ennätyksellinen. Toivottavasti pian tulisi itselläkin tärppiä, toisinaan tuntuu että kaikilla tärppää ensimmäisestä tai toisesta kierrosta.

Mikäs kiertovaiheita teillä on meneillään? Täällä dpo taisi olla nyt 4, pitkä aika odotella vielä onko muita kiertokaimoja?

 

[Sisukas29]

Joo vauvauutiset ovat kyllä kovasti omassa lähipiirissäkin lisääntyneet! Voi kumpa seuraavaksi saisi kertoa ilouutista itse

Täällä kp14 ja ovista aloin tikuttaa muutama päivä sitten. Ennustelee ovista viikonlopulle :)

 

[-Mammutti-]

Täällä dpo 7 ja tuntuu ettei tässäkään kierrossa tärpänny

 

[Kath]

Itsellä sama tilanne. Meillä myös häät tulossa tänä syksynä ellei korona päätä toisin. Naimisiin joka tapauksessa ollaan menossa :) Olen tavallaan tuudittautunut ajatukseen, että jos en tule nyt raskaaksi niin en ole häissä raskaana. Itseäni ei siis yhtään haittaa olla häissä raskaana.

Kavereilla myös jo kaikilla vähintään kaksi lasta ja jatkuvasti tulee uusia raskausuutisia vastaan. Meillä ei vaan tärppää. Ollaan kyllä jo yli 30-vuotiaita, itse täytän seuraavaksi 31 ja mies 32.

Kiva kuulla että on muitakin samassa tilanteessa. Itsekin olen yrittänyt ajatella että olisi kiva olla häissä rennosti ilman että täytyy pelätä pahoinvointia tai vääriä ruoka-aineita. Toisaalta mietin että alkavatko kaikki sukulaiset kysellä häiden jälkeen vauvoista ja joudun sitten itkuisena vastaamaan että ollaan jo kauan yritetty mutta ei vaan tule lasta. Nyt ovat jo sukulaiset hoputtaneet yrittämään mutta pelkään että se pahenee häiden jälkeen.

 

[Noaidi]

Me ollaan oltu kaksi vuotta naimisissa, kukaan ei ole vielä hoputtanut meitä lastentekoon vaikka ollaan yli 30 molemmat. Siitä oon kyllä kiitollinen! Ei tää helppoo oo ollut. Kp15 ja ovista ootellessa.

 

[Ariina]

Me ollaan kans menossa nyt keväällä naimisiin. Peruttiin isot häät ja järkätään pikkuhäät lähimmille. Ensi vuonna sit isot juhlat :) vaikka isoja häitä toivoinkin niin ihan mukavaa on kyllä mennä myös pienemmän porukan juhlilla naimisiin. Tärkeintähän se on, naimisiin pääseminen.

on: itse odottelen tätiä kylään. Menin arvioimaan ovulaatiopäiväni väärin kun kiertoa en ole vielä seurannut niin paljoa. Jäi sitten tallettelutkin pidemmältä ajalta väliin kun saatiin suru-uutisia. Uutta yritystä vaan sitten yk3

 

[Kath]

Tuntui kyllä hyvältä tulla tänne foorumille. Täällä kaikki tietävät miltä se tuntuu kun tikkuun tulee negatiivinen kerta toisensa perään. Minulle tutut ovat yrittäneet heittää rauhoittavia kommentteja sanomalla mm: "Tehän olette vielä nuoria!" " Jos minä tulin raskaaksi niin tulet sinäkin!" "Nauttikaa nyt kun ei tarvi huolehtia ehkäisystä. Sitten ette pääse enää mihinkään kun vauva tulee."

Mutta kun en minä voi mitenkään tietää tulenko koskaan raskaaksi. Jos joku toinen on tullut, ei se mitenkään tarkoita että minäkin tulisin. Se nuoruus ei auta jos on muita lapsettomuutta aiheuttavia tekijöitä.

Aluksi minäkin olin ihan rennosti ja optimistisesti ajattelin että varmaan puolen vuoden sisällä olen jo raskaana. Kohta on jo vuosi mennyt, mitään ei ole tapahtunut, ei edes tuulimunia tai keskenmenoja. Luin täältäkin että monet ovat jo ehtineet olla parikin kertaa raskaana vuoden yrittämisen aikana.

Omat kaverit ovat tulleet samantien raskaaksi, jopa ehkäisyn läpi. Miehen kavereista en tiedä kuinka kauan heillä on kestänyt, mutta vauvoja ovat hekin jo saaneet. Mies on paljon optimistisempi kuin minä ja vakuuttelee että kyllä mekin se vauva saadaan. Ei tosiaan ole sitten lähipiirissä ketään joka ymmärtäisi yhtään näitä minun fiiliksiäni juuri nyt.

Ja nyt viime aikoina olen saanut kuulla useammasta raskaudesta yllättäen. Toki olen ollut iloinen heidän puolestaan mutta väkisin niissä tilanteissa aina muistaa sen että käyköhän minulle noin koskaan.

 

[Sudensylin]

Heipparallaa! Voisinpa minäkin tänne jotain raapustella, vaikka sinänsä taidan olla vähän väärällä foorumilla, kun "mehän ei yritetä" yhtään mitään... :angelic: Muuten vaan jätettiin just kuukaus takaperin häitten jälkeen viimisinkin ehkäsy pois, ihan "läpällä vaan testasin" ovulaatiotestejä ja laskeskelen päiviä. Nyt näemmä löydän itseni tällaisilta foorumeilta. Jos raskaustestiin jossain kohtaa plussa pärähtää, niin aika itsepetoksen mestari saa kyllä olla, jos sitä aikoo yllätykseksi saati vahingoksi kutsua.

 

[Citrus90]

Tuntui kyllä hyvältä tulla tänne foorumille. Täällä kaikki tietävät miltä se tuntuu kun tikkuun tulee negatiivinen kerta toisensa perään. Minulle tutut ovat yrittäneet heittää rauhoittavia kommentteja sanomalla mm: "Tehän olette vielä nuoria!" " Jos minä tulin raskaaksi niin tulet sinäkin!" "Nauttikaa nyt kun ei tarvi huolehtia ehkäisystä. Sitten ette pääse enää mihinkään kun vauva tulee."

Mutta kun en minä voi mitenkään tietää tulenko koskaan raskaaksi. Jos joku toinen on tullut, ei se mitenkään tarkoita että minäkin tulisin. Se nuoruus ei auta jos on muita lapsettomuutta aiheuttavia tekijöitä.

Aluksi minäkin olin ihan rennosti ja optimistisesti ajattelin että varmaan puolen vuoden sisällä olen jo raskaana. Kohta on jo vuosi mennyt, mitään ei ole tapahtunut, ei edes tuulimunia tai keskenmenoja. Luin täältäkin että monet ovat jo ehtineet olla parikin kertaa raskaana vuoden yrittämisen aikana.

Omat kaverit ovat tulleet samantien raskaaksi, jopa ehkäisyn läpi. Miehen kavereista en tiedä kuinka kauan heillä on kestänyt, mutta vauvoja ovat hekin jo saaneet. Mies on paljon optimistisempi kuin minä ja vakuuttelee että kyllä mekin se vauva saadaan. Ei tosiaan ole sitten lähipiirissä ketään joka ymmärtäisi yhtään näitä minun fiiliksiäni juuri nyt.

Ja nyt viime aikoina olen saanut kuulla useammasta raskaudesta yllättäen. Toki olen ollut iloinen heidän puolestaan mutta väkisin niissä tilanteissa aina muistaa sen että käyköhän minulle noin koskaan.

Pystyn samaistumaan! Harvoin on ketään, kenelle puhua. Yksi hyvä ystävä on, kenelle olen keskenmenoista puhunut ja yrityksestä. Mutta huomaan hänestä, että hänen on vaikea olla keskustelussa kun itse on raskautunut heti. Ja sitten hänen kommentit on juuri sitä, että "Onhan teillä vielä aikaa yrittää". Tuntuu vaan välillä, että aikaa ei ole. Etenkin kun on toive useammasta lapsesta.

Mutta onneksi täällä voi välillä purkaa turhautumista ja itseäni välillä helpottaa se ajatus, että en ole ainakaan yksin

 

[Noora992]

Aluksi minäkin olin ihan rennosti ja optimistisesti ajattelin että varmaan puolen vuoden sisällä olen jo raskaana. Kohta on jo vuosi mennyt, mitään ei ole tapahtunut, ei edes tuulimunia tai keskenmenoja. Luin täältäkin että monet ovat jo ehtineet olla parikin kertaa raskaana vuoden yrittämisen aikana.

Mulla oli tää vahva optimismi siitä että kyllä se helposti ja nopeasti vaan käy. No lopulta löydettiin pco joka selittää miksei olekaan niin helppoa. Eikä mitään kemiallisia tai keskenmenoja tai mitään tässä yrittämisen aikana. Mutta se että sai edes jonkun selityksen sille miksi tässä voi kestää tai voi olla hankalampaa, antoi kuitenkin jollain tavalla huojennuksen. Jospa lääketieteellinen apu toisi meille toivotun lopputuloksen :angelic:.

omasta kaveriporukasta ollaan ensimmäinen pariskunta joka on vauvaa haluamassa. Mutta miehen kavereista jo monella on lapsi ja osalla jo kaksikin.

ylelläkin oli taas joku artikkeli syntyvyydestä yms. Mutta sanaakaan ei mainittu esim lapsettomuudesta. Eikös se ole kuitenkin yksi viidestä pariskunnasta joka kärsii siitä. Jää aika usein se puoli noissa artikkeleissa mainitsematta.

Kaikille meille nyt plussatuulia