Ensimmäinen


Hei kaikki joulunodottajat!

Liittyisin mielelläni teidän joukkoon.
Onnea kaikille vauvauutisista! 

Ja osanottoni teille, joilla vauvamatka ei jatkunutkaan tällä erää. Mulla keskenmenoja tuli vuoden sisään kolme, joten voin aavistaa miltä teistä tuntuu. Viimeisimmän laskettuaika olisi ollut nyt toukokuussa.

Olimme jo luopuneet toivosta saada yhteistä lasta (molemmilla kaksi edellisistä liitoista), mutta nyt eilen tuli yllättäen plussa testiin. Laskettuaika olisi 10.12.2012  eli sama kuin Ennellä.

Jotenkin vaikea uskoa olevansa raskaana, kun oireita on niin vähän. Tosin viikkojakin on vasta 4+6. Väsyttää vähän normaalia enemmän ja flunssa meinas alkaa. Rintojen arastelu sen sijaan on paljon vähäisempää kuin aikaisemmissa raskauksissa. Ei oo myöskään juurikaan mitään alavatsan kipuilua tai pissalla juoksemisia, niin kuin ennen. On todella epäuskoinen olo. Mutta ei kai se auta muu kuin olla raskaana kunnes toisin todistetaan ja nauttia jokaisesta hetkestä sellaisena kuin se juuri sillä hetkellä on.

Ihanaa kun pääsee tänne teidän kanssanne höpisemään, kun ei vielä kehtaa huudella kaikille vastaan tulijoille, vaikka mieli tekis. Miehenikin ottaa asian rauhallisemmin, niin en kehtaa hällekään koko ajan ihmetellä tilaani. Kiitos, että olette!

Mukava päästä seurailemaan kaikkien matkaa. Onnea ja iloa vielä kerran!

Pajupilli

 
Heippa minunkin puolestani, täältä liittyy joukkoon ensiodottaja Etelä-Suomesta. Ihkaensimmäisen plussani sain viime viikolla, kun menkat oli päivän myöhässä. Yritystä meillä oli takana 11 kuukautta. Nyt siis vasta rv 4 + 5, mutta toivo korkealla, että tämä tästä etenisi ilman murheita. Huomenna soittelen neuvolaan ja työterveydestä menin jo varaamaan ultra-ajan raskausviikolle 7. Aika malttamaton on olo kyllä.

Samat on tunnelmat kuin Pajupillillä, että pakko tulla tänne höpisemään kun ei voi muualla innostustaan purkaa. Parhaalle ystävälleni soitin heti plussan saatuani, mutta hänen lisäkseen ei tiedä kuin mieheni. Ja hän ei asiasta jaksa jauhaa, joten lueskelen itsekseni juttuja ja seikkailen netissä. Hän kypsyy asiaan sitten ajallaan.

Tsemppiä kaikille kanssaodottajille ja toivotaan, että meillä pysyy tyypit kyydissä!
 
Paljon onnea uusille plussanneille! 

Joko on muille tullut turvotusta? Täällä on hirveä turvotus. Toivottavasti turvotus laskisi pian ettei raskaus paljastuisi ihan vielä. :D Vai kuuluuko sen edes laskea?
Voi että olen innoissani tänään neuvolapapereita täytelly, joita tuli postissa. Ensimmäinen neuvola olisi 27.4.emoticon
 
Vauu, tänne on tupsahdellut hirmuisesti uusia odottajia! Onnea kaikille plussista :) Ja hirveästi voimia niille, jotka tippuivat kyydistä... :(

hilmau: vielä kysyt! :D Mulla on niin hirveää turvotusta varsinkin iltaisin, että oon jo miettinyt raskaushousujen ostamista...istuessa farkut tuntuu painavan inhasti vyötäröltä. emoticon  Mut en varmaan vielä kehtaa lähteä raskaushousuostoksille, odottelen ihan varmuuden vuoksi sinne viikolle 12. Jos kykenen.. :D

Fuyu: äh, ärsyttävää tollanen nimisekoilu :( Sukupuoliasiasta mun on pakko sanoa, että toivon välillä poikaa ja välillä tyttöä. Toisaalta haluaisin tytön, koska musta tuntuu, että osaisin samaistua pieneen tyttöön paremmin kun olen itsekkin sellainen ollut. Toisaalta taas haluaisin, että esikoinen olisi poika, että sisaruksilla olisi isoveli josta itse olen aina haaveillut emoticon  (siis JOS meille joskus edes muita lapsia tulee. Ja JOS tämä lapsi pysyy kyydissä koko matkan..)

Minä muuten soittelin neuvolaan jo heti ensimmäisen plussatestin jälkeen. Kyselin paniikissa, että "voinko tulla heti tekemään testin varmuuden vuoksi verestä" ja "miten niin ei tarvitse tulla käymään?" Voiiih :D Kävi ilmi, että kotitestit ovat aivan luotettavia. Mutta kun haluaisi jonkun terveyskeskushenkilön varmistamaan että ihan oikeasti olen raskaana, heh.

Hirveän myöhään niitä neuvola-aikoja tosiaan saa. :O Alkuhämmennyksen jälkeen odotan jo innolla ensimmäistä neuvoläkäyntiä
 
Ai niin, ja kiitos Fuyulle noista raskausviikko-selvennyksistä! Olo on välillä tosiaan melko tyhmä, kun kuuntelee "konkarimammojen" vauvapuhetta
 

Pajupilli: Tosi ikävä kuulla noista keskenmenoista, toivotaan että kaikki menee nyt hyvin, meillä kaikilla :) Onnea kovasti odotukseen!

Itse asiassa oon ruvennu nyt aika paljon pohtimaan keskenmenon riskiä. Ei kai sitä sais pelätä, mut en mahda mitään itelleni, ettei pysty täysin vielä iloita tästä. Kuinka suuri todennäköisyys on edes saada keskenmeno?

Itse soittelin tänään neuvolaan ja sain ajan 3.5.12. Jeee! Oon kyllä niin innoissani mitä kaikkea tässä onkaan vielä edessä ;)

Turvotusta ei oo vielä kyllä tullut, mut on kyl tosi vaikee kuvailla miltä tuntuu tuolla alavatsassa, mut kyllä siellä joltain tuntuu :D Selkeää, eikö?

Maddela: Onnea 11kk yrityksestä, vihdoin tärppäsi :) On kyllä ihan uskomaton olo näin ensikertalaisena.

Satunen: Itellä vähän sama fiilis, välillä tuntee ittensä niin typeräks, kun ei vielä tiedä mistään mitään, totaalisen pihalla kaikesta kun on niin uutta ja jännää! Mutta eiköhän me opita ja kasveta tässä ajan kuluessa ;)
 
Kyllä se keskenmenon mahdollisuus pyörii mielessä minullakin, vaikka kuinka koittaisi ajatella ettei sitä saa murehtia. Ja onhan se vähän syynä siihenkin miksei heti kaikille viitsi kertoa. Menen huomenna äidin luokse yökylään toiselle paikkakunnalle ja voi olla kyllä aika hankalaa pitää salaisuus omanani!

Neuvola-ajan sain minäkin 27.4., iik, vain reilut 2 viikkoa. Mies saattaa tulla mukaan jos töistään pääsee. Mulla ei ole ollut turvotusta, eikä sen puoleen oikein mitään muitakaan oireita. Nythän pitäisi väsyttää ja alkaa vähän etoakin, ihon ja hiusten rasvoittua jne. Ainoastaan rinnat on vähän arat ja alavatsassa välillä nipistää, mutta tosi vähän. Mutta eiköhän ne oireet siitä ala kohta lisääntyä...

Mies toivoo selkeästi poikaa, ja minäkin ehkä rehellisesti sanoen vähän enemmän, mutta sellainen kutina on että tyttö ehkä tulee :D Sehän on vähän fifty-sixty, ja oikeastihan se on ihan sama, kunhan hän on kunnossa.

Meinnaatteko ottaa sairauskuluvakuutuksen tulokkaalle? Ajattelin vähän tutustua aiheeseen ja miettiä josko kannattaisi ottaa. Onko kellään kokemusta tai tuttujen kokemuksia?

Entä milloin aiotte kertoa työntajalle? Onkohan elokuu ihan ok, lomien jälkeen?
 
Maddela itse olen kertonut opettajalle. Opiskelen aikuispuolella ravintolakokiksi ja oli pakko kertoa, kun menoja on sen verran, että alko ihmettelee, että miks mun pitää mennä neuvolaan ens viikolla. Eipä ollu kiva vastaus. "Voi ei!" No, syy kyllä löytyy siitä, että tää masuasukki on mulle kolmas ja miehelle ensimmäinen ja mies asuu toisella paikkakunnalla. Miettii mun jaksamista jne.

Työantajalle tarvitsee kertoa (jos muistan oikein) 2 kk ennen laskettua aikaa, mutta itse kyllä kertoisin jo ennen sitä, niin kerkiää etsiä sijaisen äitiysloman ajaksi.

Itsellä keskenmenoja on 4 takana ja 2 onnistunutta raskautta. Sektiolla molemmat on syntyneet, joten tämäkin tulee sektiolla ennen laskettua aikaa.
 
Täällä nyt sit muutaman päivän ollut lisääntyvissä määrin ruokahaluttomuutta ja pahaa oloa. Toisaalta on nälkä ja toisaalta ei tee mieli mitään... Ja energisen 2-vuotiaan leikittäminen ottaa välillä koville. Ja väsyttää..ja alavatsaa kipristää milloin mistäkin.  No, ainakin noista voisi päätellä, että joulukuussa koettu tuulimunaraskaus ei toistu, koska silloin mulla ei ollut oikeastaan mitään muuta kuin rintojen pistelyä.. Mutta ei sekään toisaalta rauhoita, kun olen kuullut monelta, että on ollu tosi vahvat oireet ja silti on ollut tuulimuna. No katotaan.

Itse olen sellaisessa tilanteessa, että olen sijainen. Sijaisuus katkeaa toukokuun loppuun, mutta kesälomansijaisuus on luvattu jo. Koska olen hoitoalalla ja lähiesimies on itsekin suht pienten lasten äiti, oletan, että työt jatkuu, mutta luulohan ei ole tiedon väärti. Kyllä kerron asiasta varmasti silti hyvissä ajoin..
 
Onnellista ja ihanaa odotusta sinulle! Olet nyt samassa tilanteessa kun minä syksyllä 2010. Olin silloin 42 ja aloin odottamaan iltatähteäni, joka täyttää parin viikon päästä vuoden. Mullakin edellisestä liitosta kaksi lasta lasta (23 ja 17).  Miehelläni yksi 18-vuotias. Ja nyt... ehkäisystä huolimatta, plussasin uudelleen... ja täytin äskettäin 44... Itkeäkö vai nauraa? Olen vieläkin vähän shokissa ja hämmentynyt. Monet suunnitelmat meni uusiksi. Iltatähteni halusi kai leikkikaverin koska lähipiireissäni ei paljon pieniä lapsia enää ole.
 Toivon että voisit nauttia raskaudestasi. Minulla viimeinen raskaus oli helpoin ja pystyin nauttimaan siitä täysillä! :) Kuulumisiin!
 
Kiitos tuulee! 
Ja onnea paljon myös sinulle super yllätyksestänne!!! Ihanaa että iltatähtenne saa pikkusisaruksen.

Uskomattoman samankaltainen tilanne sinulla ollut silloin 2010. Mun lapset on melkein saman ikäiset kuin sun. Miehelläni on alakouluikäiset lapset. 

Mahtavaa kuulla, että raskausaika yli nelikymppisenä oli sinulle helpoin raskaus. Välillä kyllä mieli seilaa ees taas, että oonko ihan hullu, kun tähän oon ryhtynyt. Miten jaksan yöheräämiset yms? Toisaalta odotan vauva-aikaa innolla. Nautin nuorena äitinä todella paljon lasten kanssa kotona olemisesta. Ja hienoa aikaahan tuo oli koko lasten kasvun seuraaminen. Ja miten ihania nuoria aikuisia he nyt ovatkaan. On tää elämä ihmeellistä.

Mutta juu... yhä edelleen raskauden merkit kehossani ovat heikohkot. Joten en oikein uskalla päästää iloa irti. Mieheni ei usko alkuunkaan, että tästä mitään tulisi. Koitan kuitenkin nauttia realistisen iloisesti. heheh... 


Jospa tekisi vielä raskaustestin, niin näkis, mihin suuntaan tää homma kehittyy. Raastavaa tää epätietoisuus. Miten sitä sais itsensä rauhoitettua.

Nyt on näin. 
Ja vaikka huomenna kaikki ois toisin päin,
niin on lupa iloita
tästä hetkestä
tästä tilasta.
Onni on...
antaa itsensä olla raskaana.


Onnea ja iloa odotukseen kaikille!




 
Pidän totisesti sulle peukkua! 
Mulla lääkäriaika varattu 25.4, siellä sitten näkee tarkemmin miten asian laita on.
Pikkukultani takia en ole vielä ainuttakaan yötä valvonut. Pitäisikö nyt koputtaa maalaamatonta puuta.. Ollaan oltu kahdessa lievässä, kuumeettomassa flunsassa. Tänään tuli seitsemäs hammas! Imetän vieläkin ja poika onkin aika imuri... Yritän nyt kesäkuussa lopettaa. Toukokuun lopulla menemme viikon matkalle Ranskaan (grrr-ensimmäinen lentomatka vauvani kanssa) ja ajattelen, että ehkä imetyksestä olisi apua lentokoneen laskuvaiheessa? 

Ja mikä on myös ERITTÄIN MAHTAVA juttu - voin saada ihanan tauon aika kuluttavaan työelämään. Tuntuu ihanalta tämä loma - ja ansaitulta. Toivon mukaan voit kohta nauttia ihanaa vapaata! 
 
Täällä ollaan edelleen raskaana, vaikka sitä joka päivä joudunkin epäilemään. Joka ikinen kerta, kun käyn vessassa, olen varma että housuihin tai paperiin ilmestyy punaista, mutta toistaiseksi niin ei ole käynyt, kuin kerran. Toissapäivänä nimittäin sain kauhukseni paperiin pyyhkiessä (sormenpäätä pienemmän) punaisen laikun. Hyppäsin tietysti kattoon ja aloin itkeä hillittömästi, että nyt se taas menee kesken.. Edellinen keskenmeno kun alkoi yhtä pienestä laikusta. emoticon Punaista väriä ei kuitenkaan ilmaantunut sen enempää. Minulla on myös ollut muutaman päivän ajan satunnaisia "supistuksia", jos niitä nyt sellaisiksi voi sanoa.. Keskellä alavatsassa tuntuu juilaiseva vihlaisu rytmikkäin välein, muutaman kerran, kunnes se loppuu. Tunne ei ole kovinkaan kivulias, mutta epämiellyttävä kuitenkin.. Mitähän tästä nyt sitten pitäisi ajatella.. emoticon Viimeyönä heräsin yöllä tavallista kipeämpään vihlaisuun, mutta sen jälkeen ei ole mitään tuntunut.

Keskenmenoa siis pelätään aivan jatkuvasti. Olen jo valmistellut itseäni mahdolliseen keskenmenoon, jotta selviäisin siitä paremmin kuin ensimmäisestä. Tuntuu pahalta miettiä, että minun pitää selvitä keskenmenosta, kun eihän sitä ole edes vielä tullut! Eikä toivottavasti tulekkaan. Kyllähän raskaudessa saa mahakipuja olla ilman sen suurempaa vaaraa, eikä tuota minun "verenvuotoanikaan" varmaan vaaralliseksi luokitella. emoticon

Oireet sitävastoin puhuvat puolestaan. Rinnat ovat uskomattoman arat ja turvonneet ja pissahätä yllättää enemmän kuin usein. Huomattavin oire on kuitenkin pahaksi yltynyt pahoinvointi. Olo tuntuu pahenevan päivä päivältä, eikä syöminenkään enää auta, niinkuin aluksi. Nyt en pysty syömään juuri mitään, ilman että tulee takaiskua.. Viinirypäleet on tällähetkellä ainut, mikä menee alas ilman suurempia taisteluita.

Mutta nyt vaan nautitaan pahasta olosta kumppaneineen niin kauan kuin sitä onnea minulle suodaan. Toivottavasti pitkään! emoticon

Niin ja eka neuvola meillä on 26.4.
 
Niin ja vielä tuohon oireiden listaani haluaisin lisätä armottoman väsymyksen, joka ei jätä rauhaan hetkeksikään. Nukkua voisi vaikka koko päivän, ja silti tuntuu, kuin olisi viikon valvonut, vaikka nukkuisi kuinka monet päiväunet emoticon
 
Lauantaiaamua kaikille!

Heräsin jo kuudelta. Lauantaiaamuna. Siis vapaapäivänä!
Mulla unet on menny ihan sekaisin. Heräilen yöllä enkä meinaa saada nukutuksi. Ja sit on nää aamuheräämiset. Huonoista unista huolimatta en ole päivällä mitenkään erityisen väsynyt. Kai ne hormoonitoiminnan muutokset aiheuttaa näitä heräämisiä. 

Tän aamun ilouutinen on, että tein toisen raskaustestin ja siihen tuli välittömästi kaksi viivaa. Jibbii!!!
Halusin varmistaa missä mennään, koska viimeisessä keskenmenneessä raskaudessa mulla oireet katos ja sit raskaustestit alkoi haalenemaan. Arvasin silloin heti, että kesken meni. Nytkin oireet on olleet vähäiset, joskin ne on olleet vähäiset koko ajan, ja siksi testasin uudestaan. Edellisen tein viikko sitten sunnuntaina 8.4.12.

Mulla oli kans Tiitiäinen92aikaisemmissa raskauksissa ihan tolkuton väsymys. Ja sama pelko verenvuodosta.joka vessareissun yhteydessä. Se oli tuskallisen pelottavaa.
Nyt oon ollut rauhallinen ja ajatellut, että itse en asiaan voi vaikuttaa. Olen ottanut tietoisen asenteen, että aion nauttia jokaisesta hetkestä elämässäni. Nyt on raskauden aika. Jos keskenmeno tulee, niin sitten suren. Pelolle en anna nyt valtaa.

Hienoa tuulee, että olet pystynyt imettämään noin pitkään. Nyt masuvauva varmaan vaatii omat veronsa. Varmaan aika raskasta sun keholle. Toivottavasti jaksat syödä kolmen edestä.  Matka Ranskaan kuulsotaa kans ihanalta. Vauvan kanssa on kiva matkustaa. Mun kokemuksen mukaan kanssamatkustajat on yleensä tosi ystävällisiä, kun on vauva matkassa ja lentoemot auttaa mielellään. 

Maddela, onnea pitkän yrityksen jälkeen plussasta! Kuuluuko teille työterveyteen varhaisultran mahdollisuus vai maksatko sen itse? Mahtava etu, jos kuuluu.

Kiitos Enne onnen toivotuksista. Onnea myös sinulle. Kysyit keskenmenojen riskin suuruudesta. Kyllä kai se on kohtuullisen suuri ainakin pari ekaa viikkoa, kun kuukautisten ois pitänyt alkaa. Parikymmentä vuotta sitten ei tehty edes raskaustestiä ennen kuin kuukautiset oli sen 2 vkoa myöhässä. Silloin, jos kuukautiset oli myöhässä, ne olivat vaan myöhässä. En muista, että olisi puhuttu mistään kemiallisista raskauksista. Onhan se kiva, että nykyään voi testata itse halvalla ja nopeasti, mutta turhia suruja myös moni joutuu sen vuoksi kokemaan. Mutta enpähän itsekään malttanut olla testaamatta. emoticon emoticon

Nyt maha alkaa vaatia murkinaa. Klo on jo 8 enkä oo syönyt vielä mitään.
Eilen aamulla meinas oksu tulla, kun keittiöön oli jäänyt tiskaamatta lohipastakattila. Nyt pelottaa lähestyäkin keittiötä, vaikka tiedän, ettei se ole siellä enää. Hajut kyllä on voimistuneet nenässä. 

Odotuksen ihmeellistä viikonloppua kaikille!
 
Hei vaan kaikille! Varovasti liityn minäkin mukaan joulukuisten keskusteluihin ja toivon kovasti että saan olla mukana tällä kertaa pidempään kuin alkuvuonna. 

Minulla nyt 1,5 vuotias esikoispoika ja kaksi varhaista keskenmenoa takana. Nyt suurena toiveena että matka jatkuu loppuun saakkaa ja saataisiin toinen onnenmurunen kotiin joulukuussa. 

Reilu viikko sitten tein testin pahoinvoinnin takia ja plussaa näytti :) Siitä eteenpäin jatkuva pahoinvointi ja väsymys onkin sitten jatkunut. Tämä olotila minulle tosin tuttua jo esikoisen odotusajalta kun käytännössä katsoen oksentelin rv5-rv9 päivittäin. 

Tsemppiä kaikille alkuraskauden ihanuuksiin ja olotiloihin! Ja kovasti tarrasukkia meille kaikille! <3
 
Täälläkin ollaan mukana kuvioissa. Jännityksellä odotetaan ekaa neuvolaa joka on 23.4 eli viikon päästä. Pelottaa et kaikki ei oo hyvin, vaik pitäs koittaa ajatella positiivisemmin.

Olin tytön kanssa viikon verran sukulaisissa ja arvatenkin huonovointisuus siellä yltyi. Äiti olikin arvannut että olen raskaana, turvonneesta massusta ja siitä etten syönytkään normaalisti. Oksentelun alettua kysyin äidiltä "onko huomannut jotain erikoista minussa" niin kysyi "millon toinen tulee"? Muutenkaan ei olla maltettua olla kertomatta joillekkin ystäville ja muutamalle sukulaiselle. Aikomus vakaasti oli kertoa vasta neuvolan jälkeen tai vasta sitten 12vko:n jälkeen.

Tää pahoinvointi on kyl aika kamalaa...viel pahempaa mitä tytöllä oli. Ei oikein mittään pysty syömään ja oikein mikkään pysy sisällä. Meinaa heikoksi vettään olon. Yölki nukkuminen on hankalaa kuvottavan olon vuoksi. Jospa tää tästä piakkoin alkais helpottaan.

Ihanaa et tänne on tullut uusia kirjoittajia ja niin kovin toivon että tarrasukkia on meil kaikilla! :) <3
 
Huomenta!

Saanen liittyä joukkoonne? Tänään tuli plussa ja laskettu aika on minun laskujeni mukaan 22.12. Meillä on 3 lasta, 7-v, 5-v ja 2-v. Kaksi vanhinta tyttöjä ja nuorin on poika.

Minulla on ollut lukuisia alkuraskauden keskenmenoja ja muitakin ongelmia, mutta lääkityksen avulla olemme saaneet lapsemme syliin asti. Toivottavasti tämä pieni ihmisen alku pysyy kyydissä loppuun saakka.

Täytän viikon päästä 39 vuotta ja tämä raskaus on (ainakin suunnitelmien mukaan) viimeinen. Haikea olo, mutta toisaalta nyt haluan nauttia raskaudesta niin paljon kuin mahdollista.
 
Onnea kaikille iloisille, joskin vielä varpasillaoleville plussamerkkisille! :)
Helinaa, minäkin odotan neljättä. Vanhemmat kaksi ovat jo aikuisia - eli 2+2-malli
meillä. :) Alliisa ja satunen, minunkin yllätysraskauteni alkoi ensimmäistä kertaa valtavalla turvotuksella ja ähkyllä. Olimme pääsiäisen aikaan sukuloimassa ja ajattelin, että minkä ihmeen takia ne ei ala ja miksi näytän siltä kuin olisin 5-kuukaudella raskaana. Koskaan aiemmin ei näin ole käynyt. Toinen oire alkaneesta raskaudesta oli, että vessareissut yllätti öisin. Onneksi turvotus laski viikon päästä. 

Viimeisen raskauteni aikana (ja nytkin) käytin/käytän erilaisia ravintolisiä. Ehkä osittain siitä voin koko odotusajan erittäin hyvin vaikka ikää jo onkin.. Arsenaalini kuuluvat. B-(+foolihappo), C-, D3, hyljeöljy(ei tule röyhtyjä), kalkki, sinkki ja spirulina (makean veden levä). E- ja magnesium pitäisi vielä aloittaa kun kerran imetän kuopustani vielä. Monivitamiini ei käy, koska siinä on yleensä K-vitamiinia, mitä en voi käyttää. Kohta pitäisi aloitta taas ne tylsät klexane-pistoksetkin. Sain sappileikkauksen jälkeen veritulpan jalkaan ja sen takia ne pistokset.. grrr... mutta kaikkeen tottuu. B-vitamiinilisä auttaa kuulemma helpottamaan raskauspahoinvointia. Itselläni ei viime raskauden aikana siitä kärsinyt ollenkaan ja ei nytään ole voinut pahoin - ehkä juuri B-vitamiinin ansiosta. Ja pikkuisellani ei näytä vielä allergioita olevan, ehkä hylje/kalaöljyistä on ollut apua. Vanhemmat lapseni ovat kärsineet herkästä ihosta ym. allergisista oireista, enkäyttänyt silloin mitään lisiä.
Löysin ihanan ja edullisen vitamiinien-hivenaideiden-rasvojen hankintapaikan iherb.com. Tilasin sieltä paketin, tuli parissa viikossa perille ihan kotiovelle asti, alle 4kg pakkaus tulee kuulemma ilman tullia ja suoraan postilaatikkoon jos mahtuu. 
Miten teillä lisien laita? Kokemuksia?


 
Moro Tuulee!

Minä syön yleensä odottaville tarkoitettuja monivitamiini-tabletteja. Lisäksi syön extra D-vitamiinia.

Minäkin käytän Klexanea. Aloitan sen yleensä heti plussattuani ja lisäksi "popsin" Primaspania. Näillä lääkityksillä tulppia ei tule istukkaan ja pienet säilyvät elossa. Eihän se piikittäminen mitään mielekästä ole ja varsinkin, kun mustelmia alkaa tulla muutaman päivän käytön jälkeen, on maha aivan järkyttävän näköinen ja tuntoinen. Viimeisimmässä raskaudessa minulla raskausdiabetes, joten aloitan näinä päivinä hiilihydraattitietoisen ruokavalion. (Ei siis karppaamista.) Sillä sain lähes 95% sokeriarvoistani pysymään rajojen sisällä. Pienten takia sitä on valmis tekemään mitä tahansa, vaikka jälkikäteen sitten ihmettelee, millä voimilla sitä jaksoi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top