HaniMami & Mamma76: Juu, puhelimen päässä mies on öisinkin ja asustaa kyllä onneksi tosi lähellä niin, että päästään varmasti yhteisellä kyydillä saikkulaan, jos joudutaan yöllä lähtemään. Ja onneksi on saatu jo ennakkoon koiravahti (tuleva kummisetä ja hyvä ystäväni), joka voi kuulemma huolehtia hoidosta jopa useitakin päiviä, jos satuttaisiin saamaan perhehuone. Eli miehen pitäis joka tapauksessa päästä synnytykseen, vaikka miehen pomo vissiin on vähän nyrpeillytkin, että kesän alussa sovittujen isyyslomapäivien pitäis olla silloin kun ne on arvioitu (lasketusta ajasta 2 viikkoa oli tuo kesän alussa laitettu arvioitu aika), kun hän on työvuorot jo niiden mukaan asetellut. Oli sit vissiin hieman lieventänyt asennettaan, mutta multahan meinas hermo palaa. Eihän sitä nyt kukaan voi etukäteen arvioida kuin suunniteltuja sektioita. Pitäis työnantajan tulla vastaan! Mies on myös ilmeisesti jo puhunut joidenkin työkavereiden kanssa, että saattaa olla valmiutta vaihtaa päittäin työvuoroja, jos meille tulee lähtö ennen laskettua aikaa.
jännä: Voimia sinnekin! Toivottavasti ukkosi nyt rupee ryhdistäytymään toden teolla.
Minzkuli: Kylläpä on hurjat unet (ja hurjia myös äitisi tarinat!) Varmaan sulla aivot jotenkin prosessoi tulevaa sektiota ja se jotenkin näkyy hassuina unina. Vai että teletappitelkkari! [:D]
Purri: Ihana tuollainen halipulainen mies <3 Toivon, että munkin miehelle tulis sellainen vaihe. Onneks edes vähän jaksaa silitellä, kun pyydän, mutta ei kainaloiseksi oo heittäytynyt, valitettavasti, koska minusta se olisi kivaa! Mulle muuten kävi Soneran nettilaskun kanssa sama juttu. Soitin sinne, että perskules ootte veloittaneet liikaa, mut lasku olikin kahdelle kuukaudelle…Aah, ja kiitos Scotch-Brite- taikasienivinkistä. Pitää hankkia!
Viljapussista: Kotona ei ole, mutta tiedän, että sairaalassa käytetään yleisesti avautumisvaiheessa. Sain itsekin sellaista siellä käyttää kesäkuussa, kun oli supistuksia ja ennenaikaisen synnytyksen uhka ilmassa.
Sukulaisista Äiti tiedustelee päivittäin, isä ehkä viikottain. Sisaruksista toisen kanssa oon ollut puheissa ehkä kaksi kertaa tän kesän aikana, ja toisesta ei ole kuulunut mitään edes silloin kun olin sairaalassa (vaikka hän siitä tiesi) joten en ole viitsinyt enää kevään jälkeen ilmoitella itsestäni, kun hänestä ei koko raskausaikana ole kuulunut mitään. Lisäksi olen kuullut, että hän on selän takana vähätellyt ja naureskellut raskauden aikana kokemiani vaikeuksia. Esim. tyyliin, etten kestä tavallista aamupahoinvointia, ja olen siis aikamoinen turhan valittaja. Jepjep, ”aamupahoinvointini” oli kyllä ympärivuorokautista oksentamista ja laihduin 10 kg, mutta turhaa valitustahan se oli, että yhden kerran asiasta mainitsin. Ja tosiaankin vain mainitsin, en edes valitellut erityisesti. Samoin raskausdiabetestäni on naureskeltu, kuviteltu että olen osapuilleen luulotellut sen vaivan itselleni ja hysteerisenä mittailen sokereitani ja mitään oikeeta ongelmaa ei voi olla, koska en ole ylipainoinen.
Mammaliina: Hyvähyvä, mies vaan imurin varteen, niin sitä pitää! Muakin jotenkin hirvittää se navan pullahdus. Toivon, ettei ehdi pullahtaa, vaikka uhkaavasti jo kupruilee!
Kiinnittymisestä: Niin kai se menee, että maha joko alkaa roikkua tai sitten se pienenee, kun muksu kiinnittyy. Olen myös ymmärtänyt, että kiinnittymisessä on valtavasti eroja. Jotkut ovat kiinnittyneinä viikkotolkulla ennen kuin syntyvät, toiset kiinnittyvät joitain päiviä ennen syntymää ja jotkut eivät lainkaan! Viimeksi mainitut tulevat alaspäin sitten vasta synnytyksen kuluessa tai kun vedet menevät. Ja monesti tällaiset synnytykset eivät ole välttämättä lainkaan tavanomaista pidempiä, joskus jopa päinvastoin, vaikka muksu ei olisi lainkaan laskeutunut valmiiksi.
Pissijuttuja: Välillä on täälläkin vaikeaa suorittaa ykköshätää, mutta kakkosen kanssa valitettavasti toimii vähän liiankin hyvin. Välillä melkein siitä katetrista tulee haaveiltua.
Alkoholeista: Kuohuviiniä tekis mieli, varsinkin sitä mansikkaista Fresitaa! Ehkäpä sillä sitten voisi kyllä hieman juhlistaa nyytin syntymää, ei siihen ole enää kauan. Ja joku hyvä siideri myös, nam. Onneksi imetykseen ei ole ihan yhtä sidottu kuin odotukseen ja pumput ja tuttipullot keksitty, jos sitä jonain iltana sitten haluaa pitkästä aikaa hieman rentoutua.
Sairaalakassi: Periaatteessa melko valmis, käytännössä ei. Mutta onneksi mulla on lista niistä viime hetken tavaroista, joten ehkä ne on sit helpompi nakata listan mukaan matkaan, jos ja kun supparit jo syövät keskittymistä siinä vaiheessa, kun pitäis jo lähteä kassin kanssa matkaan.
Vauvauinti: Kiinnostaa myös. Ollaan miehen kanssa mietitty, että se vois olla hänen ja vauvan yhteinen juttu eli ensi sijaisesti hän kävisi lapsen kanssa niissä. Täytyy synnytyksen jälkeen ruveta kartoittamaan vaihtoehtoja, niissä taitaa olla aika täyttä usein ja paikat pitää varata ajoissa. Sellainen olis kiva, johon tarvittaessa pääsis kaksikin aikuista mukaan, ainakin välillä.
