Varoitus! Nyt tulee pitkä sepustus. Täällä foorumilla tapahtuu niin paljon päivittäin, että kirjoitukset vaan vilahtelevat silmissä. Pahoittelut, ettei kerkii mukaan kaikkien juttuja kommentoimaan, mutta hengessä mukana olen näitä lueskellut!
Voimia ja jaksamista jousimies äidille ja muille kipuilijoille! Ja paranemisia kaikille flunssailijoille. Itselläkin sellainen olo, että olis tulossa kipeeksi ja ei olisi ihme, kun mies on ihan flunssan kourissa ja ihan tukossa.
Mites jänö??? Jännittää, miten sektio meni! Toivottavasti kaikki ihanasti. Onnea myös muille sektioon menijöille! (Nopponen, Minzkuli, Candy87, oliko muita vielä?)
Kirsikka86: Muakin pelottaa, jos väsymys ei häviäkään synnytyksen jälkeen. Samaa pelkäävät myös mun äitini ja veljeni. Mulla kun on kilpirauhasen vajaatoiminta, jonka lääkitystasapaino saattaa heitellä synnytyksen jälkeen. Anemia vie myös veronsa. Toisaalta kuulemma on niin, että jos äiti on kovin vetämättömässä kunnossa, kivulloinen tms, niin isälle voidaan määrätä saikkua vauvan hoitoa varten. Luulen, että synnytys lähestyy, koska pahin väsymys on helpottanut. Tai pikemminkin sitä on jotenkin ylivireä väsymyksestä huolimatta, sillä lailla tired but wired. Nukkuu lyhyissä pätkissä ja silti yrittää ylös ja hereille, vaikka pitäisi nukkua. Tosi isoja vireystason muutoksia. Useimmiten olen edelleen ihan reporanka ja nukahdan kuin tukki kesken päivän, mutta nyt tosiaan on niitä virtapiikkejäkin eli sitten taas vähilläkin unilla tulee hilluttua joinakin päivinä. Nollasta sataan.
Milamariaa: Täälläkin punkeeminen on mahtavaa iltaisin ja öisin. Polvea ja nyrkkiä (?) kylkeen ja pyllyä palleaan ja välillä päätä pitää hakata vasten rakkoa ja synnytyskanavaa. Joskus kun se tunkee päätään alaspäin tuntuu ottavan oikein vauhtia jaloilla potkimalla.
annnie74: minustakin tuo kipuilu kuulostaa liitoskivuilta. Sidekudokset venyvät raskauden edetessä ja se sattuu juuri sillä lailla terävästi. Supistelukipua voisi kai ennemminkin verrata voimalliseen kuukautiskipuun tai säteilevään lihaskramppiin mahan, selän ja/tai reisien alueella.
Celina: Onnea SSS-upseerin uralle! Taidan itsekin aloittaa ensi viikon alusta saman, ellei jotain ehdi tapahtua ennen sitä. Muksu arvioitiin tasan 2 vk sitten (36+0) kolmekiloiseksi ja on kahden viikon välein lisännyt painoaan aina sen 700 g eli saattaa sitten olla jo sellaiset 3700 g tässä vaiheessa. Mullehan selvisi tällä viikolla neuvolassa suorastaan vahingossa, että lekuri oli tuolloin 2 viikkoa sitten kirjannut, että ei päästetä yli lasketun ajan, vaan käynnistetään jos ei itsekseen synny siihen mennessä. Jotta kahden viikon sisällä se on menoa!!! Kivan olennainen tieto jäi saamatta, mutta toisaalta hyvä päätös, jos muksu meinaa isoksi ehtiä. Mies on aikoinaan syntynyt 10 pv yli lasketun ajan ja ollut 3700 g ja minä synnyin viikkoa ennen laskettua aikaa ja painoin vain 3000 g. Sokerit taitavat olla syyllisiä vaavelin painon kasvuun, kun niitä pidettiin kaksi kuukautta huonolla ja riittämättömällä hoidolla ja ne ovat olleet kunnossa vasta pari viikkoa.
Verokortti +Kela: Mua näköjään on huijattu taas, kun väittivät verotoimistossakin, että minimiveroprossa äippärahalle on se 20 %. Ja sit ne sai laskettua prosentiksi 23, joka kuulemma on ns. varman päälle, ettei varmasti mee yli. No ei kyllä varmasti mee joo, kun oon vaan opintotukea ja saikkurahaa saanut keväällä. Nyt tässä kävi vähän köpelösti tästä syystä kelankin kanssa. Ne kauan odotetut saikkurahat jo viikkoja sitten loppuneesta saikusta tilillä viimeinkin, mutta yli 500 € vähemmän kuin mitä verotoimiston virkailija arveli! Käteen tullut saikkuraha on sama nyt 6 viikolle kuin keväällä oli 4 viikolle. Argh!!! Onneksi tulee eka äippäraha parin viikon päästä. Ehkä tääs sit iloksi muuttuu seuraavassa verotuksessa, kun rahaa tulee takaisinkin päin.
Ruokahimoista: Mahtavan outoa, että niitä on ruvennut tulemaan tässä vaiheessa raskautta vasta. Hirvee marjahimo, varsinkin vadelmia tekee mieli ja eipä niitä penteleitä ole juuri koskaan saatavilla. Sen lisäksi kaakao ja moni suklaanmakuinen juttu himottaa, vaikka muuten ei tee mieli makeaa ja ihan oikeesti en ole koskaan ollut mikään suklaahiiri. Onneks mun sokerit ja inskat on kestäneet kaakaon juomisen pari kertaa päivässä. Ehkä siitäkin on apua että kuorrutan kupin kermavaahdolla! Ylipäänsä ruoka maistuu jo kuin normaalille ihmiselle, ennen inskoja ei maistunut oikein mikään ruoka miltään.
Linea negra: Ilmestyi jo ihan raskauden ekoilla viikoilla napaan asti ja tuossa kevään mittaan tuli haaleampi jatkoviiva ihan tuonne tissien väliin saakka. Linea negra menee ristiin yli yhden luomileikkausarven ja hassua kyllä koko arpi on värjäytynyt tummaksi.
Napa: Ei ole vielä pullahtanut, mutta alkaa olla jo aika lähellä. Pullistelee jo, kun istuu.
Ylimääräistä hankaluutta: Pahuksen ikkunaremontti!!! Tapahtuu syyskuun alkupuoliskolla ennalta määrittelemättömänä päivänä ja remppaäijät kulkevat yleisavaimilla. Ihan kaikki tän kämpän ikkunat vaihdetaan ja täällä pitäisi sitten joko yrittää levätä viimeisillään tai opetella pienen vauvan kanssa, kun remppaäijää vyöryy sisään ja ulos ja kylmä syysilma puskee avoimista lävistä sisään. Ja vielä pitäis hallita kahta kissaa, etteivät tipu avoimista ikkunarei’istä. Voi sanonkoettämikä!
Turvotus: On! Jalkaterät ihan pullukoina. On se ihme, kun kuitenkin pissattaa kaikki yöt, niin miten voi naama siltikin olla ihan turpeana aamuisin ja luometkin turvoksissa.
Unet: Näin keväällä paljon unia ja useita synnytysuniakin. Nyt en muista unia nähneenikään moneen moneen viikkoon. Ihan kuin nukkuisin täysin taju kankaalla.
Iskias: Onko kellään iskiasvaivaa? Mulle on ilmaantunut parin viikon sisällä ja ilmenee silloin, kun muksu punkee itseään tuonne alaspäin ja usein kävellessä, jos esim. nousee sohvalta tai lähtee yöllä vessaan. Sähköiskumainen kipu säteilee jompaankumpaan pakaraan ja reiteen ja onneks helpottaa siedettävässä ajassa, kun pyörittelee itseään ja lantiotaan ja koittaa saada muksunkin liikkeelle johonkin suuntaan.
Sairaalaan lähdöstä: Tätä odotellaan. Toivottavasti menis viikonlopun yli, vaikkakin tässä on ollut eilen illalla ja tänä aamuna kivuliaita, säännöllisiä supistuksia 12-15 minuutin välein. Nyt taas rauhallisempaa. Supparit ovat hyytyneet nukkumisella aika hyvin. Eilen oksensin kaksi kertaa supistusten aikana. Sairaalakassi on joitain perusjuttuja vaille valmis, kaikki akuuteimmat vauvatavarat taitaa olla hankittu ja vauvalle peti pedattu ja vielä kissoiltakin jo suojattu. Hyvä että kaikki perusjutut on nyt hommattu, vaikka mies ostosreissuista onkin nurissut, että kyllä nää sit ehtii hankkia. Sanoin, että kyllä se ostostelu on huomattavasti helpompaa ja nopeempaa, kun juniori kulkee näin näppärästi vielä mukana. Vauvan kylpyamme vielä puuttuu, ja se olisi kiva ostaa Ikeasta, kun maksaa siellä hirveästi vähemmän kuin muissa kaupoissa.
Närästys: Edelleen kamalaa makuuasennossa! Rennietä kuluu välillä kuin karkkia!
Aim in löööööööööv!!! 