Arvon kanssasisarille hyvää tiistai päivää kera valtaisan haukotuksen. Täällä mailma mataa vieläkin omaa hiljaista kulkuansa ja näköjään tuo ystävä syksykin on pelmahtanut paikkakunnalle. Ihanaa kun on hämärää ja viileää. [:)]
Sairasteluista on täällä yks jos toinenkin puhunut. Mulle oli kanssa tuossa perjantaina tuloillaan joku ihme lentsunpoikanen, mutta meni ihan parin päivän levolla ohitse. Mistä lie johtunut. Veikkaan, ettö kuumat päivät ja kylmät yöt ja vedossa nukkuminen tuota vähän manasivat kyläilemään. Nyt taas joksenkin normaali olotila. Kaupassa kun käytiin, niin ostin pari pulloa viinimarjamehua, jota voi tarvittaessa blandata kiehuvalla vedellä. Ehkä paras itsehoitolääke flunssaan... Erityisesti kun ei kerta saa kuumaa kermavaahtobeileyskaakaota kitata. [;)]
Nukkumattomuudesta on täälläkin kokemusta. Yöt on pahimmillaan tosi katkonaisia ja vetelen sitten parit päikkärit sovalla päivän mittaan. Pari kertaa oon meinanut nukahtaa tähän koneen ääreen, kun ollaan miehen kanssa pelailtu. Aika tuskaahan se on, kun uni tulee ihan väkisin. [:D] No, vastapainoksi sitten löytyy viikosta ehka yksi yö, kun käyn kerran tai kaks vessassa ja nukun pitkään... ja siis pitkään on mulla johonkin 8 asti. Kätilö lohdutteli viime viikolla, että naisilla sitten vauvan synnyttyä aktivoituu aivoissa joku kilke (tai hormooni), jonka ansiosta äiti pystyy nukahtamaan suoraan REM-vaiheeseen. Aika mahtavaa, jos noin on. Mä meinaan tiedän, että en ole mikään maailman mukavin tahi mielyttävin ihminen olla, jos elän pidempään liian vähillä unilla. [&o]
Mammaliinalle täältä virtuaali halaus ja roppakaupalla voimia ja jaksamista. Kohta on ohi ja elämä helpottaa taas.
Uniin on tää lopun alku tullut jo muutamaankin otteeseen. Yhtenä yönä näin unta, että olin vessassa. Kun sitten pyyhkäsin, niin oli verta paperissa. Pari lähtö ja ponnistusta odotellessa untakin on ollut. Ihan jännää, että näin tää sitten alitajunnassa elää tää tilanne myös. Hyvä paikka katella mitä nuo unet koittaa kertoa:
www.dreammoods.com
Ruokamielitekojen kanssa täällä kamppaillaan ihan tosissaan harva sen päivä. Jostain syystä Fatzerin suklaita tekis kovasti mieli, mutta oon ne nyt onnistunut jättämään ihan suosiolla vielä kauppaan. Ja karkkia nyt tekee mieli ihan yleensäkin. Viime torstaina piti käydä makuunista ostamassa semmonen 10 euron säkki irtokarkkeja. Kaikkea en toki ite syönyt, mutta kyllä oli taas niin sokeriällöpöhö olo sen jälkeen että oksat pois. [:D] Tässä varmaan viimesen kahden päivän intohimoinen haave on saada syödä iso satsi maksalaatikkoa puolukkasurvoksella ja lapata kaksin käsin kitusiin maksamakkarajuustoleipiä. *ihan tolkutonta kuolaamista* [:-] Oliskohan kaapissa ainekset pullataikinaan.... [;)]
Ja ihan yleisesti vielä tuolla neuvola puolella kommentoimani synnytystapa-arvio ja sieltä saatu painoarvio... Käytiin eilen tapaamassa "synnytyssuunnitelman" merkeissä kätilöä, joka myöskin ihmetteli tuota lääkärikäyntiä. Puhui siitä ihan nolla arvoisena, kun ei kerran lääkäri ollut puhunut mitään synnytykseen liittyvästä asiasta tuolla käynnillä tai kirjannut mihinkään tietoa siitä, miten tuo paino jakautuu lapsella -> hienoa juoksuttaa ja maksattaa tyhjästä. [:@] Kätilö tarjoutui kokeilemaan käsikopelolla tuota nassikkaa. Antakaas olla, ihan samaa mieltä oli ammattilainen kun ultrakin. 3,4 on siis aika paikkansa pitävä. [&:] Miehen äiti paljasti sitten puhelimessa, että mies oli syntyessään 52 cm ja painoi 4,2 ja rapita.
Kun tuo nuormiäs on nyt isäänsä tiiviisti päättänyt tulla, niin asiaa sen enempää pohtimatta olen julistanut, että torstaina kun pamahtaa tääl täyteen 37+0 niin tämä akka ryhtyy SSS-upseeriksi (Siivousta, Seksiä ja Saunaa) ja alkaa täytäntöönpanemaan alivuokralaisen häätötoimenpiteitä. Tehtävälista on olemassa ja se on pitkä. Vielä ehtii pari päivää pohtia mitä on ehkä unohtunut ja sitten ei muuta kun hihat heilumaan. [;)]
