Helouuuuu! [:)]
Noniin, nyt tulee kuulumisia:
Täällä leijutaan ihan pilvisissä tunnelmissa. Viimeyönä kelattiin Nyytin 4 D videota kahteen asti yöllä biisin "unknown man" tahtiin ja vaan itkettiin onnen kyyneleitä. Nyyti on niiiiiiin kaunis ihana pallero, oikee tirvelöiden tirvelö...ei tätä voi tajuta että mun sisällä on tommonen tyyppi. Molemmat nähtiin Nyytistä unia ja aamulla jatkui dvd:n pyöritykset.
Olihan se kokemus. 209 euroa maksoi lysti mutta oli todella sen arvoista. Päästiin jo katsastamaan Nyytin luonnettakin ja siinä riitti naurussa pitelemistä. Nyyti ei ollut tutkimuksesta yhtään mielissään vaan yritti piiloutua. Sama juttu oli toissapäivänä neuvolassa kun yritettiin saada sydänääniä. Mutta nyt me nähtiin miltä se pakoilu näyttää!!! Käänsi selkää ja peitti pienillä kätösillään kasvojaan. Välillä laittoi kädet korville. Lääkäri sanoi että herkkä lapsi, suojautuu ihan selvästi tutkimukselta joka sitä silminnähden häiritsee. Puoli tuntia siinä meni ennenkuin saatiin Nyytin nassu näkyviin! Mun piti käydä kesken tutkimuksen pissalla ettei virtsarakko vie kuvaukselta tilaa ja hyppiä tasajalkaa ja jumpata ja miehen piti kalistella teräspöytää lusikalla ja siitä paukkeesta Nyyti sitten toivotusti säpsähti ja vaihtoi asentoa ja saatiin sitä kasvokuvaa. Sitten peitti taas naaman piiloon mutta otti kädet pois nassulta kun purskahdin nauruun niin että maha hytkyi ja Nyyti oli heti jutussa mukana. [:D] Kun käänsin kylkeä tutkimuspöydällä, Nyytikin käänsi kylkeä. Kun käänsin kylkeä takaisin, Nyyti vaihtoi kans! Hän hieroi silmiään, kaivoi nenää, imi peukaloa(ahnaasti!), ja haukotteli kaksi kertaa! Käsi ja sormet oli pienet mutta aika pulleat. Käsivarsi niiiiiin söpö. Ja pylly!!! (me rakastetaan pyllyjä!) Hieroi poskiaan samalla tavalla kun mun mies tekee kun on vaivautunut tai ollaan jossain kyläpaikassa mistä haluaa kiireesti pois. HIH! [:D]
Mutta nämä tunteet jotka heräsi. Voiko tätä kuvailla sanoilla...haltioituneesti rakastuttu. Ihaillen ihmetelty. Itkunsekaista onnea...meidän rakas lapsi. Meidän rakkauden hedelmä. Meidän miksaus. Tuollainen pallero. Minun sisällä!!! Viimeyönä miehen kanssa juteltiin että vaikka me kaksi ollaan rakastettu toisiamme yli kaiken niin tämä uusi rakkaus omaan lapseen on jotain ihan uutta ja erilaista ja vieläkin suurempaa. Että viekää vaan vaikka vaatteet päältä ja ruoat kaapista ja tuhkatkin pesästä kunhan meidän lapsella vaan on kaikki hyvin. Suojeluvaisto. Hellyydenpuuska. Ei olla tämmöistä fiilistä koskaan koettu. Ei edes hääpäivänä. Odotan synnytystä ihan uusin tuntein ja olen nyt olen enemmän valmis kärsimään kipua ja tuskaa kunhan hän pääsee turvallisesti maailmaan. Nyt pelkään hänen puolestaan enemmän kuin omasta puolestani ja jännitän meneekö kaikki hyvin. Että varmasti saan hänet syliini. Oman rakkaan lapseni! (pillitän koko ajan kun tätä kirjoitan[:(])
4 D näyttää kasvon piirteet hyvin selvästi. Nyytillä näyttäisi olevan isän leuka(joka muuten onkin ihana!) ja minun otsa, ohimot, kulmakarvat, silmät ja nenä. Mun mielestä sillä on mun isän ja isoisän nenä! Ja se on muuten makee aatelisnenä. [:D] Verrattiin Nyytin kasvoja täällä kotona omiin vauvakuviimme ja Nyyti on kuin pienoismalli minusta ja silti siellä on miksaus meitä molempia ja tietysti jotain häntä itseään. Kaunispiirteinen vauva.
Nyyti näyttää pojalta mutta sukupuoltaan hän pyrki pitämään visusti piilossa. Jalat ristissä juu. Kovin on tärkeä ja yliherkkä itsestään. Lääkäri sanoi että uskaltaisi väittää että poika on mutta ei voi olla satavarma näin nopeista otoksista. Eli toisin kuin odotimme, 4 D ei paljastanut 100%:sti Nyytin sukupuolta. Ehkä se sitten on tarkoitettu näin, ja tyydymme siihen. [;)] Lääkäri näytti ja sanoi että tuo näyttää pippeliltä MUTTA voi olla myös turvonnut klitoris. JÄNNÄÄ!!!! Nyt raskausviikolla 25 on vasta pientä vauvan pulleutta kun kasvot ja kroppa ovat vielä aika kaposet ja ruipelot, luusto erottuu selkeästi. Siksi näyttää niin poikamaiselta. Nyt sitten vaan vauvan pulleutta kasvattamaan. Nyyti painaa nyt 660g eli on tällä hetkellä keskipainoinen. Yritän hillitä makean syöntiä tästä eteenpäin ettei vauva kasvaisi turhan isoksi, olisi sitten rankka homma synnyttää koska olen itse tosi pieni, 158cm ja kapealantioinen. Nyytin sydän ok, syke 153, sisäelimet hyvin kehittyneet, ei huulihalkiota, kallon mitat ok, niska ok, aivojen verenkierto ok, napanuoran virtaus ok, varpaiden ja sormien lukumäärä ok. Ja tukkaa päässä! Istukka noussut kolmessa viikossa kohdun suun edustalta kohdun kattoon. Kaikki siis niin hyvin kuin vaan olla voi mikä helpottaa suuresti mieltä. Mutta kyllä mä oon nyt ihan sekalaisissa tunnelmissa kun rakenneultran jälkeen asennoiduin että musta tulee pojan äiti ja nyt se ei sitte ookkaan ihan varmaa. Elämää elämää. Kaikkea ei aina saa mitä haluaa.
Mä oon lihonu 8 kg! Hemoglobiini laskenu 130sta 118ta. Hirveä väsymys ja pahoinvointia ja päänsärkyä, tosin silleen helpottanu ettei enää tuu niin herkästi oksennus ylös mutta kuvottaa edelleen kyllä. Jotkut hajut tekee edelleen pahaa. Ruoka maistuu onneksi. Selkäsärky vähän helpottanu.
Me tilataan nyt ne yhdistelmävaunut, oliivinvihreät Brion Kombit. Ne tulee viikossa.
Saatiin tuliaisiksi ystäviltä ihania potkupukuja, toivat Italiasta missä olivat lomalla. Huomio huomio Orion: 2 VALASAIHEISTA[;)] potkupukua, vihree sammakkopuku, keltainen kirahvipuku, pari nallepukua ja pari pupupukua. Ihania!
Lastenhuone jo pursuaa vauvanvaatteita. Mun miehen ja minun lapsuusvaatteita otetaan myös uusiokäyttöön tunnelman kohottajiksi, kun ne kerran on käyttökelpoisia ja kaikki tallella. 70-luvun retrohenkeä peliin!!![:D]
Ketkä vaan voitte mennä 4 D kuviin niin käyttäkää ihmeessä tekniikan suoma tilaisuus hyväksi. Se on mahtava kokemus ja siitä jää upeat muistot paitsi itselle, myös lapselle tulevaisuuteen kun saa itteensä katsella videolta! Rahaa palaa mut kyl se on sen arvoista.
Tunnelmallisin terveisin Tellervo&Nyyti RV 24+2, LA 11.8