Viiniä, juustoja, medium pihviä, kylmäsavulohta, sushia ja jääkylmää rommikolaa odotan minä. Näin jo unta, että menin ravintolaan ja tilasin punaisen karpalodrinkin. Baarimikko näytti hämmästyneeltä mutta kaatoi sellaisen. Menin pöytään ja siemailin, ja se oli ihanan makuista, ja sitten tajusin olevani viimeisilläni raskaana ja heräsin häpeästä. :D Hyvä, ettei todellisuudessa ole mitään mahdollisuuksia unohtaa olevansa raskaana.
Viime yönä klo 5:30 tuli oikeasti kipeä supistus. Ja heti perään toinen, paljon pitempi ja piinallisempi. Jouduin siirtymään makuulta tyynyn päälle lattialle polvilleen nojailemaan sängyn reunaan ja hengittelemään. Alkoi jo jännittää vähän, mutta pysyin tyynenä ja käskin miestä jatkamaan uniaan. Itse kävin juomassa sitruunavettä ja syömässä jogurtin supistuksen hellitettyä ja palasin sänkyyn. Muistelin ohjeita pysyä rentona eikä pistää vastaan, joten kuvittelin olevani ihmisenkokoinen hernepussi, raskas ja lötkö. Ajattelin, että jos rento ruhoni kammettaisiin nosturilla ylös, patjaan jäisi varmasti raskaanaolevan naisen muotoinen kolo. Seuraavat supistukset olivat lähes kivuttomia, aikalailla perus menkkakipujen kaltaisia. Lopulta nukahdin.
Koskahan se oikea lähtö tulee? Sairaanhoitaja siskoni tulee huomenna toiselta puolen Suomea visiitille, joten olen sanonut vauvalle, että jos päätät tulla ajoissa, tämän torstain ja perjantain hyväksyn. Olisi upeaa saada synnytykseen mukaan miehen lisäksi oma sisko. Ylimääräinen hoitaja! Hän olisi juuri oikeanlainen tsemppari, ja onkin hoitanut Keniassa harjoittelussa ollessaan yksin muutaman synnytyksen.