Heippa vaan ja terveisiä synnäriltä!
Täällä tuli huoli kun vaavi yhtäkkiä lopetti lähes tyystin liikkumisen lauantaina. Perjantaina jo oli huomattavasti normaalia vaisumpi, mutta la ei liikelaskennastakaan tullut 6-7 parempaa tulosta ja liikkeet olivat edellisiin päiviin verrattuna todella jotenkin velttoja. Sama meno jatkui sunnuntaina, joten soittoa synnärille ja sinne näytille, piti mennä "vaan käymään käyrällä"... Noo... Kuinkas kävikään. Käyrät ihan jees, aika rauhallista. Sitten ultrattiin. Ei liiku vauva! Ultrattiin 20min, lääkäri töni vauvaa joka suunnasta EIKÄ MITÄÄN. Kun ei liiku niin ei liiku... Ei siinä sit muuta kun osastolle että otetaan parin tunnin kuluttua uutta käyrää ja ultraa. Vähän hämmentynyt olo että mites tässä nyt näin kävi. Mies saatteli huoneeseen ja lähti kotiin. Kehuin kyllä siinä vielä että yöksihän en sitten jää. Käyrät vähän ajan päästä taas ihan jees, ei hurja meno, mutta ihan tasaista. Ultrassa saatiin YKSI liike vartin aikana, taas kiusaamalla. Lääkäri totesi että kyllä sä nyt jäät yöksi ja aamusta aikaisin viim. uutta käyrää ja ultraa. No sitä käyrää otettiin yön aikana sitten kaiken kaikkiaan kolmesti ja vielä ennen kotiinlähtöä sen verran, että tämän vrk:n puolella oon ollut kuusi kertaa käyrillä. Silmällistäkään en osastolla nukkunut, huoli vauvasta painoi kun liikkeitä ei tuntunut ja osastolla hirveä ryysis ja huoneessa lappoi koko ajan joku, joko hoitaja tai käynnistyksen tuskissa kärsivä äiti. Aamuyöstä käyrälle piirtyi ihan nättiä supistustakin, aikaisemmin oli sellasta syheröä eikä kaikki tallentuneet paperille.
Kuinka ollakaan, puoli viideltä aamulla alkaa kivuliaat supistukset ja heti viiden minuutin välein. Ohhoh. Meinaakos tässä siis tapahtuakin jotain?! Kätilö oli sitä mieltä että juu kyllä sä tänään synnytät. Puhisin niitä supistuksiani siellä telkkarihuoneen kiikkustuolissa etten pitäis huonekavereita suotta hereillä. Liikkeitä myös alkoi tuntua kunnolla supistusten myötä. Yhdeksän jälkeen ultra: ja vauva liikkuu oikein reippaasti. Huojennus! Lääkäri oli kuulemma niin kiireinen ettei kerinnyt tehdä sisätutkimusta (?!?) ja sanoi, että jos supistelu jatkuu niin kätilö saa parin tunnin kuluttua kurkata tilanteen. Olo jatkui samana. Puolenpäivän aikoihin sain vihdoin sen kätilön käsiini ja mikä onkaan tulos: kanavaa jäljellä, kiinni... Voi VITTU ja saatana. Ihan pikkuhiljaa alkais kyllästyttää tää "turha" supistelu kun se vaan jatkuu ja jatkuu viikkotolkulla eikä mitään tapahdu. Kysyi että haluanko jäädä osastolle supistelemaan. No arvaapa täti, haluanko... Äkkiä soittoa miehelle että nyt hakemaan, tuli lupa lähteä kotiin supistelemaan. Täällä sama meininki jatkuu, olo ei ole kovin häävi, mutta tietty pääasia on se että vauvalla kaikki kunnossa! JA sain aikaistettua seuraavan äitipolin kokoarvion kokonaisella viikolla jo rv 38+0.
Sellainen viime yö ja tämä aamu täälläpäin... Kyllä muuten vauva säikäytti äidin ja isin! Ihanaa päästä kohta kuumaan suihkuun ja vaihtamaan puhdasta päälle. Ja sen kyllä tästä reissusta opin, että seuraavan kerran kun lähden "vaan käyrille", otan sen kassin mukaan kun se kerran pakattukin on. Nimim. vitutti ilman laturia kun akku loppu. Kamman ja hammasharjan sentään sain osastolta kun nätisti pyysin.
Huomenna ollaan täysiaikaisia <3 Ja voitais tulla pikkuhiljaa jo pihallekin sieltä :)
Sen jälkeen oon saanu olla rauhassa 
