Elokuu!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja LauraElina
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
annukas-
mä itse uskoisin ett on ihan yhtä hölynpölyä kuin sekin että äiti ei sais nostaa käsiä sydämen yläpuolelle koska sekin voisi aiheuttaa et napanuora menis vauvan kaualanympäri. en usko noihin kyllä ollenkaan. kun ihan totta maalaisjärjellä ajattelee tota käsi juttuaki niin ei se napanuora äidin käsistä roiku ja sitä myötä menis vauvan kaulanympäri :D

tuossa ainaki sanotaan ett pyöräily on hyvä liikuntamuoto raskauden aikana :) http://www.tervesuomi.fi/fi/julkaisu/11694
 
Huips!

Taas yksi terkkaneuvolakäynti takana ja eipä ihmeitä. Sovittiin jo seuraavienkin viikkojen käyntiä, viimeinen lasketulle ajalle ja tuntuihan se vähän hurjalta, kun ajatteli ettei sitä aikaa sitten EHKÄ enää tarvi. Luulen kyllä että yliajalle menee, supistelut on lakannu, ei mitään fiilistä synnytykseen päinkään...Mutta toivotaan että alkaa sitten kertarysäyksellä.

Itse synnytystä en ole pahemmin pohtinut. Toivon, että en kuulu niihin ihmisiin, joille tulee hirveän huono olo ilokaasusta, kun toisille se tuntuu auttavan hyvin. Epiduraalit yms saa mun puolesta laittaa jos tilanne sitä vaatii. Tokihan se olisi kiva selvitä enempi luomuna, mutta rehellisesti vähän epäilen kykeneväni . Jo pelkästään sen ekan keskenmenon lääkkeellinen tyhjennyt sattuin niiiin saatanasti, että jos sellaista kipua pitäisi ensin kestää vuorokausi ja sitten vielä ponnata muksu pihallekkin, niin voi olla voimat vähän vähissä. Sektiokammoinen edelleen olen, joten toivottavasti menee kaikki hyvin, ettei siihen tarvitse mennä, toki sillehän ei sitten mitään voi, jos hätä tulee. KAiken kaikkiaan luulen, että mitä enemmän suunnittelee, sitä herkemmin pettyy, synnytys varmaan sujuu just niinkuin on sujuakseen...

Mullakin sormet kipeytyy yön aikana, päivälläkin, jos oon pitkään tekemättä mitään. Sormuksia en ole turvotuksen vuoksi pariin kuukauteen pitänyt ja yhdistän kivunkin siihen turvotteluun. Puutumista ei ole ollut niinkuin monella muulla. JAlkaan ei mene enää kuin löysimmät tennarit, onneksi edes ne . Ja yhteenkään edes lököttävimpään tuulitakkiini en enää mahdu, mutta näin lyhyelle aikaa en kyllä ala mitään ostamaankaan, toivottavasti kerrospukeutumisella pärjää synnytykseen asti.

Lisäksi mua janottaa koko ajan. Virtsassa ei ole kuitenkaan sokeria ollut, eikä sokereiden kanssa muutenkaan ongelmia, joten ihmetyttää mistä johtuu. Terkka naureskeli, että kroppa valmistautuu jo imetykseen, silloin kuulemma janottaa vietävästi (mikä on toki aikas loogista). Tiedä sitten mistä moinen jano, turvotusta ei runsaampi juominen tunnu kuitenkaan lisäävän.

Terkan puntarissa vähän kylmäsi painolukema 70 kg. Olen pienikokoinen enkä ennen raskautta ole koskaan painanut yli 58 kg, nyt kympit vaan pamahtelee. 12 kg siis tullut lisää . Kait se on aikas normaalia? Minkä verran muilla on tullut painoa? En kuitenkaan koe mahaa ja turvotuksia lukuunottamatta varsinaisesti lihoneeni kummemmin, vaikka syömiset on kyllä välillä lipsunutkin tavallista enemmän...
 
Mulla tota painoa on tullu vieä reilummin ja neuvolatäti siitä motkottanut. sellainen reipas 17 kg tullut tähän mennessä, vaikka mitään herkkuja tms en syö, eikä ole turvottanutkaan mitenkään erityisemmin. Ja tosiaan ei tiedetä minne se kaikki paino on mennyt, koska kaikki sanoo, että en kuitenkaan näytä mitenkään lihoneen :) onneksi. Vatsa on kyllä hervottoman kokoinen ja menee yläkäyrillä, mutta lapsi on pieni ja lapsivettä normaalisti :)
 
Kiitos Nika kun otit tuon painoasian esille se on nimittain vaivannut mua koko raskauden ajan. Mulla on ollut painon kanssa ongelmia alusta asti ja on vaikee itse arvioida mika on hyva ja mika ei... Eli raskauden alussa mulla alkoi paino tippumaan pahoinvoinnin vuoksi. 13. raskausviikolla sitten painon tippumisesta johtuvan  heikentyneen olon ja tyostressin takia aloin oksentamaan ilman etta sain sita loppumaan ja paadyin viideksi paivaksi sairaalaan tiputukseen ja paastoon (aivan kamala kokemus). Psykologin kanssa juteltuani sain kuukauden sairaslomaa etta saan itseni rauhassa kuntoon mutta suoraan sanottuna minusta ei olisi enaa tassa vaihessa edes ollut toihin menijaksi koska paino oli tippunut niin paljon etten meinannut paasta sangysta kavelemaan sohvalle koska jalat ei kantaneet. Onneksi anoppi tuli kylaan viikoksi laittamaan minulle ruokaa jotta aloin saamaan energiaa ja voimistumaan. Miehen kun taytyi olle toissa ja minusta ei ollut edes lammittamaan ruokaa mikrossa... Paino alkoi hiljalleen nousemaan ja kun paasin lahelle alkupainoani olo oli jo hyva (tama oli noin 5-6 raskauskk kohdalla). Ongelma vain oli se etta kaikki ihmiset ymparilla kauhistelivat etta kuinka voin olla niin laiha ja mahakin on niin pieni. Suoraan sanottuna olin aivan paniikissa muitten kommenttien johdosta ja yritin syoda niin paljon kuin vaan pystyin. Tama johti siihen etta itsellani oli aivan kaamea olo ja lopulta gyne vihelsi pelin poikki kun paino oli noussut liian nopeasti pienen ajan sisalla. Han teki selvaksi etta vauvalla on kaikki hyvin ja kehitys on normaalia. Minun ei kuulu syoda kahden edesta tai lihoa, ainoastaan vauvan. Tuo kommentti helpotti kovasti omaa oloa ja siita lahtien olen sanonut kaikille (hyvaa tarkoittaville?) arvostelijoille etta vaikka olenkin pienikokoinen niin vauva on ihan normaalin kokoinen ja synyt sen mukaan miten maittaa. Veriarvot ovat olleet koko ajan todella hyvat ja edes lisarautaa en ole tarvinnut. Nyt LA jo haamottaa ja painoa on kertynyt alkupainoon verrattuna 9kg mutta sairaalasta paasyn jalkeiseen painoon verrattuna 17kg! Eli mulla paino on jojonnut ihan kunnolla mutta kai se on niin etta kun on itsella hyva olo ja vauvalla kaikki hyvin niin ei sita puntaria kannata liikaa kytata. Kun vaan muut ihmiset pitas muiden painoon liittyvat kommentit itsellaan!!!
 
Annukas: Mä en oo kuullu kyllä mitään tuommoista pyöräilystä, minusta sitä on vain kehuttu raskaana oleville sopivaksi liikuntamuodoksi. Suurempi vaara mun mielestä siinä on, että tapahtuu jokin kolari tai kaatuminen pyörän kanssa. Mun pyörämatka on kuitenkin aika turvallinen, muuta liikennettä on vähän ja tie on hyväkuntoinen. Kaiken lisäksi ajan aika hitaasti, oman jaksamisen mukaan.

Bean: Myös mulle on kuittailtu mun pienestä mahasta. Ei ihmiset sillä pahaa tarkoita, mutta itselle tulee hieman huono omatunto, kun vauva on muutenkin kasvanut koko ajan alakäyrillä. Mulla ei ole ollut edes pahoinvointia, mikä olisi hidastanut kasvua, ja olen syönyt normaalisti. Mietin, pitääkö tässä alkaa ahmia ruokaa, että vauva saisi kasvupyrähdyksen. Neuvolassa kuitenkin lohduttivat, ettei minun tarvitse olla huolissani, koska vauva on koko ajan kasvanut tasaisesti. Olen muutenkin pienikokoinen, ja lääkärin mielestä on vain hyvä, etten synnytä neljän kilon vauvaa. Jokaisella on kuitenkin omanlaisensa maha, ei niitä voi muihin vertailla :)
 
Jännää se huominen ultra kovin, päässä vain pyörii että mitenkä päin se poika siellä oikein on. Mutta huomenna nähdään se tilanne ja poika myös <3 Mukava tietää kuinka iso kaveri siellä jo asustelee, viimeksi oli sen 2121g niin onhan se siitä kasvanut mutta kuinka paljon. Huisia!

Laitan informaatiota kun selviän kotiin!
 
Toi mahan vertailu ja kommentointi kyllä huvittavaa, ihan kun olisi joku oikea muoto/koko joka kaikilla pitäisi olla. Niistä ei ainakaan mun mielestä kannata välittää kun eihän asiaan voi pahemmin vaikuttaa. Sama painon nousu, vaihtelee ihan älyttömästi ihmisten välillä. Mun ystäväpiirissä paino on noussut 4-25kg raskausaikana, kaikilla ollut lähtökohta suunnilleen sama ja ovat eläneet terveellisesti.

Mulla oli tänään sitten lääkäriaika Jorvissa. Totesivat, että vauva on tukevasti perätilassa ja kääntämistä ei lähdetä yrittämään. Lääkäri kokeili mahan päältä ennen ultraa ja sanoi, että ei ikinä arvaisi lapsen olevan perätilassa. On kuulemma todella hyvin piilossa. Kokoarvio oli 2828g ja mut lähetettiin lantiokuviin. Lääkäri puhui kovin positiivisesti perätilasynnytyksestä ja tuli selväksi, että se oli hänen suosituksensa. Kerroin, että henkilökohtainen mielipiteeni on kääntymässä sektion puolelle ja sain siihenkin hyvin ymmärrystä. Lääkäri soittaa mulle huomenna kuvauksen tulokset ja uusi aika on sovittu maanantaille. Sillon on jo rv 38+4, joten ratkaisu sektion ja alatiesynnytyksen välillä tehtänee samalla käynnillä. Viikonloppu vielä siis mietiskellään rauhassa ja ihmetellään.
 
Iltaa arvon kanssasisaret!

Jenn_u, Rominna Nyt olo on ollut ihan mainio suoraan sanottuna! Uskoisin sen johtuneen ihan vaan verensokerin laskusta. Kello oli siinä vaiheessa jo kuitenkin melkein kolme ja olin viimeksi syönyt jugurtin klo 8.30 ennen neuvolaa. Olokin nimittäin koheni heti vähän kun sain vedettyä sen pillimehun kitusiini.

Mä onneksi saan nukuttua tosi hyvin! Käyn yleensä nukkumaan klo 23 aikaan, herään vessaan viimeistään 5.30 kun miehen kello herättää, joskus aikaisemminkin. Nukahdan onneksi tosi pian uudestaan ja ylös nousen 8.30-9.00. Kolmen tyynyn kanssa saan tuettua itteni ihan hyvään asentoon. Kyljen kääntäminen on sitten oma operaationsa niiden kaikkian tyynyjen kanssa ja se menee vähän niinkuin puoliksi hereillä. Lisäks sitä operaatiota hankaloittaa joka kerta supistus.

Me käytiin taas vaihteeksi vetämässä vajaa 4 kilsan iltalenkki. Tekee kyllä hyvää nyt kun niitä supistuksiakaan ei tarvitse enää välttää. Vaikka pitkä aika siitä kun viimeksi olen vähän enemmän liikkunut kun kaupassa kierrellessä niin jaksan yllättävän hyvin! Ja tämä toinen kierros meni paljon helpommin kuin ensimmäinen kerta. Nyt ei puukkojakaan tullut enää ollenkaan :)

Huomenna olis heti aamusta aika kampaajalle. Saan vähän tuuhennuksia, uutta väriä ja leikkausta. Ihanaa! Jemina menee siksi aikaa isänsä vanhempien luokse ja minä ja mies mennään sinne sit kans jahka kampaajalta ja töistä kumpikin päästään. He on luvanneet grillata oikeen kunnon pihvit, nam!

Mäkin uskon, että toi pyöräilyjuttu on ihan hölynpölyä. Kuulostaa aika uskomattomalle!

Mulla on paino noussut tähän mennessa 5,2kg. Eikä ole muuten mitään käsitystä siitä miksi tällä kertaa niin vähän kun Jeminaa odottaessa tässä vaiheessa oli jo +13kg ja kaikenkaikkiaan niitä kiloja kertyi kokonaiset 15!

masu87 Jäämme odottelemaan niitä ultrakuulumisia! Toivottavasti poika olis ihan nätisti raivotarjonnassa!

T77 Se mihin ratkaisuun sitten päädytkin on ihan täysin oikea ratkaisu! Tsemppiä päätöksentekoon!

Nyt saa jo joka kerta kun tän sivun aukaisee jännittää että onko joku lähtenyt synnytyspuuhiin! Jännittäviä aikoja elämme!
 
No kiva kuulla ettei se oo vaarallista, siis pyöräily :D olen nimittäin tuossa saanu kunnostettua oman pyörän ja en oo uskaltanu sitä käyä testaan sen pelossa et sitte on napanuora kaulanympärillä ja aina unohtanu neukussa siitä kysyä.

Mulle taas tulee kummankinlaista kommenttia mahasta, jotku kattoo et ompa pieni ja jotku taas että ompa suuri, minusta ihan soppeli tälle sämpylälle. Painoa on tullu ekasta neuvolasta vasta nelisen kiloa nyt päässy tippuun kilon verran paino kun ollu remppahommi jne. Eipä se terkka ollu viimeksi moksiskaan kun massu oli kuitenki kasvanu eli kai siellä on kaikki hyvin. Ensi viikolla itellä se synnytystapa-arviointi että eikhän siellä sitte selviä vähän kokoakin.
Varmasti kyllä vaikuttaa omaan painon nousuun toi sokereiden seuraaminen, alan oleen jo aika neuroottinen sen kanssa mutta eipähän tule tosiaan turhia herkuteltua ja mieskin on joutunu sokerilakkoon, heheh.

Juuri tuossa saunassa laskin että enää korkeintaa kuusi viikkoa että saa puskurin pois, alan oleen jo oikeesti ihan kypsä tähän möhömahaan, joka paikassa tiellä ja ylös ei meinaa päästä sitte millään. Ainoo kiva juttu oli ko sämpylä oli siellä jotenki hassussa asennossa niin mun maha näytti ihan laatikolta

Nyt kuitenkin koisiin, huomenna tullee kummipiika yökylään meille, saapi nähä miten sitä mahutaan kolmistaan sänkyyn nukkuun, tosiaan täälläkin muutama ekstra tyyny kaverina sängyssä, mies se aina niitä nauraa kun ei pääse hyvänyön suukkoa antaan kun kauhee tyynyvuori edessä!

Vointeja mammat, kohta sitte poksahdellaan!
 
Painoo on mulle tullu nyt noin 15kg.. Esikoisesta tuli kokoaikana 8kg ja ne jäi kaikki laitokselle... Nyt ei kyl jää... =( Nyt on kyl isompi mukulakin tulossa, mutta en silti ymmärrä miksi nyt on paino noussut noin paljon enemmän, kun ruokailutottumukset on samat kuin ennenkin?! Jos se tuo ikä sit tekee...?


Huomenna olis neuvola. Pitää ottaa esikko mukaan kun isäntä on töissä, saa nähä meneeks neiti vielä ihan kipsiin kun sydänääniä kuunnellaan.. viimeks törötti siel toisel puolella huonetta silmät suurina et mikähä jumputus sieltä kuuluu?!? =D
 
Tuosta liikkumisesta, käydään edelleen esikoisen kanssa vähintään 4 kertaa viikossa 7-9km lenkkejä rattailla. Ja välillä tuntuu, että voisin kävellä pitemmästikkin, mutta kun rupeaa niin pissattamaan... Välillä ollaan pysähdytty anoppilassa pissalla, kun yleensä meidän lenkki menee heidän ohitse. Tukivyön otin muutama viikko sitten käyttöön, niin se on auttanut ettei niin äkkiä ala pissattamaan ja liikkuminenkin on helpompaa. Se vain pitää saada oikealle kohdalle...

Välilä olen käynyt sauvakävelemässä, jos mies on sattunut olemaan kotona, että olen yksin päässyt liikenteeseen. Naureskelin vain itsekseni, että voin kyllä olla naurettava näky, pallo sauvojen kanssa...

Pyöräilläkin haluaisin, mutta kun mulla on mun mummuni vanha pyörä, aito tummu-pyörä ja siinä penkki on niin kova, nii mulla puutuu perse kun vähän pitemmästi ajelee. Niin ei olla käyty kun ehkä 2-3 kertaa kesän aikana pyöräilemässä.

Paino asiaa. Esikoisen kanssa minulle tuli 18kg... Nyt on tullut tähän mennessä noin 9kg. Makeanhimo on aivan kamalaa! Voisin noin vain syödä levyllisen suklaata tai paketillisen jäätelöä... 

Jotkut hirvittelivät kun 70kg on mennyt rikki, itse olen nyt aloittanut painosta 70kg... Ja pituutta on hurjat 162cm, eli bmi oli jotain 27 luokkaa. Ennen esikoista painoin 63kg, eli raskauskiloja jäi esikoisesta 7kg... Jos nyt tämän vauvan jälkeen saisin itseni kutistettua lähemmäksi tuota painoa. Taitaa jäädä haaveeksi kahden lapsen kanssa...

Ennen kuin aloin odottamaan esikoista kävin JOKA PÄIVÄ lenkillä, koiran kanssa juoksemassa, sauvakävelemässä 8kg lisäpainoa mukana, rullaluistelemassa tms, 8-11km. Ja herkkupäivä oli kerran viikossa, jolloin ostin yhden suklaapatukan, pikku limppari pullon ja mini sipsipussin. Sain laihdutettua 12kg, mutta tuosta 63kg:sta en päässyt alemmaksi. Kaipaan niin noita hiki-rääkki lenkkejä...!!! Ja ällöttää tämä löllö takapuoli, käsivarret, pyöreät posket, paksut ja muhkuraiset reidet... Yäk... Ei paljoa tee mieli lähteä edes miehen kanssa saunaan...
 
Painosta: Mä sain lahdutettua ennen raskautumista 7kg pois ihan pelkästään sillä että oltiin miehen kanssa 4kk karkki ja sipsilakossa sekä kävin 3-4 krt lenkillä. Eli oon 164cm pitkä, lähtöpaino tuolloin hipoi 66kg ja joulukuussa paino oli 59kg. Jotenkin mulla jäi sitten vähän päällekin toi laihdutus ja painon kyttääminen joten oon jokapäivä käyny edelleen vaa`alla ja varsinkin raskauden alkuvaiheessa olin vähän neuroottinen tosta painon noususta. Nyt oon kuitenkin jo vähän helittänyt sen suhteen ja kaikkea makeaa ja suolaista menee kyllä päivittäin. Painoa tullu 7kg nyt raskauden aikana.

Oon normaalisti tehny sellasia 5-6km lenkkejä pari kolme kertaa viikossa mutta eilen kun olin ni hyvä varmaan että pääsin 3km. Rupes niin vihloo tonne alavatsaan ja ihan vaakkumiseksi meni koko homma. Mullakin on tollanen tukivyö mutta vaatekaapissa, se ei paljon kyllä auta sieltä käsin.. pitääki kokeilla sitä seuraavaks.

Tilasin tänään ajan itselleni lymfahoitoon ens viikoks, ei se ainakaan sanonu et raskaus ois jotenkin este sille.. Ihanaa päästä vähän rentoutumaan! Ja lauantaina lähetään kaverin kanssa vähän helsingin jumboon shoppailee ja haetaan koira hoidosta (missä se on ollu jo kk). Mul on ollu kyl jo kauhea ikävä sitä, toiv. tunne on vielä molemminpuolinen :D
 
Mulla on noussut paino alusta 19kg :s ja siihen ei oo vaikuttanut kyllä yhtää mun ruokailut ja liikkumiset. Mulla tulee painoa vaikka mitä tekis. yhessä vaiheessa liikuin joka pv n 5-10km lenkkejä ja söin tosi terveellisesti, painoa tuli yli kilo per viikko. Yks viikko sitte söin pelkkää roskaruokaa, suklaata ym ja painoa tuliki vaa 400g/vk, eli ei mulla vaikuta mikää syöminen ja liikkuminen. Mulla vaa on niin hitonmoista turvotusta. Painon nousu varmasti johtunee siitä .. en tiedä.. mutta toivottavasti paljon lhätis synnytyksessä myös pois. Mun yks kaveri lihosi 30kg loppuun kohden ja kaikki lähti pois, koska sen hirvittävä painon nousu johtu järkyttävästä turvotuksesta. Jospa mullekkin kävis niin x) Oon koko mun raskauden stressannut tätä painoa, vaikka ei sille mitään voi! Toisille tulee enemmän ja toisille vähemmän. Kolme viikkoa enään laskettuun, toivottavasti ei tule enään kauheesti painoa. 
 

Mullakin paukkuu ihan uudet kymmenluvut, mutta oon lähtenytkin liikkeelle ihan eri kymmeniltä kuin ilmeisesti muut täällä :D Liikapainoa oli jonkin verran ja laihdutuskuuri katkesikin, kun plussasin. Alkuraskaudesta paino kuitenkin putosi useamman kilon pahoinvoinnin takia. Ennen plussausta painoa oli 84kg ja ekassa neuvolassa alle 80kg ja nyt tosiaan paukkuu jo 90kg rikki. Pituutta mulla on n. 175cm. En oo hirmusta stressiä ottanut tosta painosta ja ihmeen hyvin oon saanut pidettyä makeanhimonkin kurissa. Alkuun se oli hankalaa (kun siis pahoinvointi lakkasi ja pystyi taas syömään mitä vaan), mutta sitten ryhdistäydyin ja ruokailutavat ovat muuttuneet selvästi terveellisemmiksi. 

Alkuraskaudessa en voinut pahoinvoinnin takia liikkua paljoa ja sitten tuli vielä vuodot (ja uhkaavan keskenmenon pelko) ja pakollinen vuodelepo yms. joten liikkuminen jäi. Sitten iskikin mahdottomat helteet, eikä minnekään olisi jaksanut mennä ja tässä vaiheessa ei voi enää pitkiä lenkkejä tehdä, kun pissahätä iskee vähän väliä. Koirien kanssa en uskalla yksin lähteä minnekään, kun ovat niin innokkaita ja vetäviä tapauksia. 

 
Hyvää päivää kaikille mammoille! :)

Täällä takana uskomattoman huonosti nukuttu yö, mutta onneks sain pari tuntia unta kaaliin tässä aamupäivästä... Inhoan vaan tätä pöhnäoloa joka tulee kun nukkuu päikkärit, en oikeen ole päikkäri-ihmisiä.

Painoa on mulla tullut nyt semmonen reilu 8kg, maaliskuussa tipahti pari kiloa stressin ja surun takia kun sattui kuolemantapaus perheessä mutta sitten on kyllä tappavan tasaisesti noussut... Kesäkuun loppuun mennessä oli tullut kilo, että laskekaa siitä mitä on tää uskomaton turvotus mulle tehnyt :/ Onhan siinä tietty muutakin kuin turvotusta, mutta sitä myös aimo annos, väittäisin (ja toivon kyllä myös, ettei kaikki oo läskiä, vaikkei tää turvotus olekaan kivaa!). Kädet ei oo menny enää muutamaan viikkoon nyrkkiin ja kävellessä tuntuu että kävelee vesipatjan päällä... Ja naama, näytän ihan vanhalta deekulta, yök. Mutta eilen illalla heitin ensimmäisen kerran pyjamahousut jalkaan sitten maaliskuun kun oli vähän vilpoinen ilta ja ette usko miten riemastuin, kun ne oli ahtaat vaan tuosta masun kohdalta (tai siis siihenhän ne ei yltäneet lainkaan, mutta tajuatte)! Mun perse ei siis olekaan levinnyt niin pahasti kuin luulin (ja miltä tuntuu). Halleluja!

Liikunnasta: meillä on koira ja koiran kanssa on tottunut tekemään lenkin päivittäin. Lisäksi keväällä kävin äitiysjoogassa joka oli tosi kivaa, mutta ei jatkunut kesälle. Helteillä lenkkihommat vähän jäi enkä muutenkaan mitään jaksanut, lisäksi muutettiin heinä-elokuun vaihteessa ja silloin tuntui että siinä rytäkässä sai ihan riittävästi liikuntaa... Nyt kun ilmat on vähän viilenneet ja syksy lähestyy (Oi!! <3) on tullut taas lenkkeilyhimo, mutta mutta: liikkuminen sattuu niin peevelisti, että ei hirveästi lenkkeily huvita kun itkun kanssa saa tulla kotiin :( Eilen esim. heitettiin parin kilometrin ihan törkeän löysätahtinen metsälenkki ja nautin muuten niin suunnattomasti, mutta kun tuntuu että vatsa repeää ihan justiinsa irti ja supistelut äityy tosi pahoiksi, ei se hirveästi huvita. Päälle vielä jalkojen särky ja kylkien särky ja perkele kun yksistään varpaisiinkin pitää sattua! Tukivyötä en ole kokeillut kun ei mulla ole varaa sellaista hommata. Teki vaan mieli käydä istumaan johonkin kannonnokkaan ja jäädä sinne volisemaan surkeuttaan. Haluan siltä osin siis kovasti eroon tästä eturepusta! Jotenkin tuntuu niin kohtalon ivalta nuo rajutkin supistelut joita on siis päivittäin ja ihan hyviä sarjoja, ei mitään yksittäisiä. Mähän olen supistellut säännöllisesti jostain sieltä viikolta 15-16, viimeiset kymmenisen viikkoa ihan kunnolla, ja kyllähän se vähän tätä malttamatonta äiti-ihmistä masensi kun tiistaina todettiin että paikat visusti kiinni. Saakeli. Mutta...

Naiset, se on viikko eteenpäin niin eletään jo SYYSKUUTA <3 <3 <3

Sen ajatuksen voimalla jos jaksais...?
 
Ai niin, unohdin kommentoida omia kokemuksia tuohon maha-asiaan.

Tää mamma on saanut kuulla siitä että "onpas sulla iso maha!", "onko siellä kaks?" ja "koska sä oikein poksahdat kun maha on noin suuri?!"... Ei ole kivaa. Tuntuu, että raskaana olevan naisen vatsa on jotenkin ympäröivän maailman yhteistä omaisuutta ja sitä saa kommentoida sitten aivan niiiiin paljon kuin haluaa. Ja senhän pitäis olla yks paskan hailee, mutta kyllähän nuo kommentit aina tuntuu jossain :/ Oikein onnettomina päivinä tulee semmoinen olo että jahas, olen siis jo tässä vaiheessa orastavaa äitiyttäni epäonnistunut, kun mahakin näyttää liian suurelta. Kiitos, maailma!

Onneksi on sentään vielä enemmistö niitä päiviä kun jaksaa olla välittämättä kommenteista. Tsemppiä kaikille tässä(kin) asiassa.
 
voi plaaaah.minull ei eilen illalla toiminu nää sivut ja nyt on taas kauheesti tullu tekstiä ja anteeksi,en jaksa oikee ajatuksella lukee :/
oon viime yönä nukkunu vaan 2h hyvin ja koko muun ajan itkeny kipeitä niveliäni.tää särky vaan pahenee joka yö.alan oleen todella turhautunu tähän kun ei saa nukuttua! päivällä tää kipu ei niin haittaa mutt öisin on ihan tuskaa.

T77. tsemppiä päätökseen <3 se onki sulla sit nopeeta jo vauva maailmas jos päädyt sektioon :> nehän ku -yleensä- tekee suunnitellun sektion n.viikkoo ennen laskettua :)

mä oon kans saanu tota kommenttia masuistani ett "monta siell on??" joko sun laskettu on menny" jne jne.. oon siis melkonen  norsu vissiin..

mua lähinnä siks toi 70kg paukkuminen tympäännytti ku sain laihdutettua raskauksien välissä niin hyvin,.esikoista kun aloin odottaan painoin 72kg.. ja tämän alussa 64kg.jotenki tuli semmone paha mieli kun taas on noissa lukemissa VAIKKA tiedän sen hyvin että johtuu vain masusta.
 
Hemmis: Ihan samaa saan mäki kuulla "Oi kuinka sä oot iso!" "Ettei vaan olis kaks tulossa" Just silleen et kiitoksia vaan. Onneks ei oo enää pitkään :)

En olekkaan aikoihin kirjotellut, ku on ollu kaikennäköistä pientä hommaa :)

Nyt on paineet ollu koholla parisen viikkoa (ennen oli 125/72 ja nyt 150/92) ja äitiyspolilla sitä seurataan. Eilen oli sit 167/101 ja nyt oli sit proteiinit yhdellä plussalla :/ Nyt keräilen sitten virtsaa tollasiin isoihin kanistereihin vurokauden ajan, et nähdään paljon sitä proteiinia oikeesti on ja sit taas mietitään et mitä  tehdään. Mä vielä sinisilmäsenä ajattelin et "ku on näin pitkälle päästy ilman ongelmia"... olinpas tyhmä!

En oikeen tiedä et onko edessä sit käynnistys, vai mitä tapahtuu? Maha-asukilla ei onneks ole mitään hätää <3

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top