Chocopehmis
Oman äänensä löytänyt
Juu lomat siirrän sitten kaikki loppu päähän ja pitkittäin töihin menoa siellä päässä
Elokuisten höpinäketju
- Ketjun aloittaja Räsynukke
- Aloituspäivämäärä
No mulla alkais kesäkuun lopussa äitiysloma, kesälomaa kerkeää vasta kertymään pari viikkoa. En vielä tiedä pidänkö ne vai en, jos pidän niin tässä olis enää 3kk töitä. Toisaalta olis kiva pitää ne, saisi olla koululaisten kanssa kotona. Tai sitten vaan teen etänä niin oon joka tapauksessa kotona...ja pidän sitten vuoden päästä.
Varmaankin heinäkuun alussa, tai ehkä jos sitä pari viikkoa pitäis kesälomaa ennen sitä.. Kun pitäis löytää selkokielinen opas näihin raha-asioihin että tietäsi kauan sitä viittii vapaita pitää 
eli työnantaja maksaa palkkaa jonkun aikaa, sitten kelan äitiysraha, ja sitten vanhempainraha? Äitiysraha 105 pv ja vanhempainraha 158pv mutta lyheneenkö nämä kaudet sen ajan mitä työnantaja maksa palkkaa? Ja miten äitiys- ja vanhempainrahat lasketaan? jostain syystä ei kelan sivuston selitykset aukene mulle 
eli työnantaja maksaa palkkaa jonkun aikaa, sitten kelan äitiysraha, ja sitten vanhempainraha? Äitiysraha 105 pv ja vanhempainraha 158pv mutta lyheneenkö nämä kaudet sen ajan mitä työnantaja maksa palkkaa? Ja miten äitiys- ja vanhempainrahat lasketaan? jostain syystä ei kelan sivuston selitykset aukene mulle 
Kelan sivuilla on laskuri mihin voi syöttää muistaakseni vuositulot ja se laskee sitten sen perusteella äitiys- ja vanhempainvapaarahat. Sinne pystyi myös syöttämään montako päivää työnantaja maksaa palkkaa, jos maksaa ja äitiysrahat tulee sitten vasta sen ajanjakson jälkeen. Ei tietenkään enää täydet 105 päivää, vaan se mitä on jäljellä kun työnantajan maksamat päivät on vähennetty.Varmaankin heinäkuun alussa, tai ehkä jos sitä pari viikkoa pitäis kesälomaa ennen sitä.. Kun pitäis löytää selkokielinen opas näihin raha-asioihin että tietäsi kauan sitä viittii vapaita pitää
Pidän ensin kesälomaa jonkun verran ja viimeisenä hetkenä vasta siirryn äitiysvapaalle joskus heinäkuun lopulla. Mulla on käytettävissä lomapäivien lisäksi työaikapankin saldoa, joita ei voi siirtää ens vuodelle niin ne pidän ensin pois ja lomia saa jäädä töihin paluun jälkeiseen aikaan, jos on jäädäkseen.
@Apple123: Työnantajan maksaman palkallisen äitiysvapaan pituus löytynee työehtosopimuksesta. Ainakin omalla alallani on selvästi määritelty TESissä palkallisen jakson pituus, jonka aikana käsittääkseni kela maksaa työnantajalle tuen.
@Apple123: Työnantajan maksaman palkallisen äitiysvapaan pituus löytynee työehtosopimuksesta. Ainakin omalla alallani on selvästi määritelty TESissä palkallisen jakson pituus, jonka aikana käsittääkseni kela maksaa työnantajalle tuen.
Mä jään kans viimeisimpänä mahdollisena ajankohtana eli sen 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Harmi, ettei päässä nauttimaan perhevapaauudistuksesta. Olisin mielellään jäänyt vasta 14 päivää ennen laskettua aikaa ja olisihan se ollut mukava saada perheenä enemmän vanhempainvapaata, mutta minkäs teet.
Sama, olisin mielelläni kyllä jäänyt vasta sen 14 päivää ennen. Olin itseasiassa siihen jo tutustunutkin kun en tosiaan kuvitellut, että meille vielä elokuussa olisi perheenlisäystä tullut.
Sama täällä, olin ihan varma, että meillä kestää tärpätä ja olin jo herkutellut perhevapaauudistuksella. Mun mielestä on ihan turhaa jäädä kovin paljon etukäteen, kun mihinkään ei voi enää lähteä. Viimeksikin oli suorastaan tylsää pyöriä vaan kotona nurkissa. Siivosin kaikki kaapit ja oikein keksimällä keksin tekemistä. Koko äitiysloman ennen synnytystä kävin kaksi kertaa päivässä lenkillä, kun mulla oli niin tylsää ( mies töissä jne.) Itse nimenomaan haluaisin käyttää ne päivät siihen, kun lapsi on jo syntynyt, eikä kuluttaa päiviä turhaan siihen hohoiluun ennen synnytystä.
No mulla kyllä esikoisen kohdalla riitti tekemistä melkein 2 kuukaudeks, vaikka koronan takia ei voinut ees tavata kavereita tai hengailla kahviloissa 
Oltiin just saatu remontti valmiiks, niin sisustin kotia, lenkitin pari kertaa päivässä koiran kanssa, joogasin ja nukuin päikkäreitä 
Paljon tylsempää musta oli olla kotona jumissa (koska edelleen korona) sit vauvan kanssa, kun hän nukkui niin pätkissä et mihinkään omaan ei ehtiny keskittyä ja väsymyskin painoi niin, että liikunta ei oikein huvittanu. Ja vaikka kuinka ihana vauva, niin kyllä vaan ois välillä kaivannu aikuista seuraa
Tälläkin kertaa taidan ottaa äitiysvapaat varhennettuina ja vielä kesälomia alle, niin että jäisin kesäkuun alkupuolella vapaille. Ehtii sit hetken lomailla itsekseen ja valmistella vauvan tuloa ennen kuin esikoisen päiväkoti menee heinäkuuksi kiinni. Syksyllä esikoinen jatkanee hoidossa pienillä tunneilla, mutta en oo vielä varma, että missä vaiheessa, kun elokuussa on ilmeisesti päiväkodeissa vielä täysi lomiltapaluu-kaaos käynnissä
Oltiin just saatu remontti valmiiks, niin sisustin kotia, lenkitin pari kertaa päivässä koiran kanssa, joogasin ja nukuin päikkäreitä Paljon tylsempää musta oli olla kotona jumissa (koska edelleen korona) sit vauvan kanssa, kun hän nukkui niin pätkissä et mihinkään omaan ei ehtiny keskittyä ja väsymyskin painoi niin, että liikunta ei oikein huvittanu. Ja vaikka kuinka ihana vauva, niin kyllä vaan ois välillä kaivannu aikuista seuraa Tälläkin kertaa taidan ottaa äitiysvapaat varhennettuina ja vielä kesälomia alle, niin että jäisin kesäkuun alkupuolella vapaille. Ehtii sit hetken lomailla itsekseen ja valmistella vauvan tuloa ennen kuin esikoisen päiväkoti menee heinäkuuksi kiinni. Syksyllä esikoinen jatkanee hoidossa pienillä tunneilla, mutta en oo vielä varma, että missä vaiheessa, kun elokuussa on ilmeisesti päiväkodeissa vielä täysi lomiltapaluu-kaaos käynnissä
Mä luulen, että oon nyt saanut jumittaa kotona ihan tarpeeks koronankin takia kun etätöitä tehnyt oikeastaan 80% ajasta. Nyt kun pääsee toimistolle enempi niin mielelläni tänne tuunkin
Isompien lasten kannalta olis varmasti kivempi jäädä jo kesän alusta kotiin. Varsinkin jos tulee alusta saakka lämmin kesä....meillä kun on oma ranta mutta noiden nuorempien en anna vielä keskenään siellä olla. Mutta ovat toki osan kesästä isänsä luona eikä mieskään oo lomalla koko kesää...mä en oo sellanen, että jaksaisin kökkiä yksinäni kotona kovin pitkään. Viikko tekee jo tosi tiukkaa
Isompien lasten kannalta olis varmasti kivempi jäädä jo kesän alusta kotiin. Varsinkin jos tulee alusta saakka lämmin kesä....meillä kun on oma ranta mutta noiden nuorempien en anna vielä keskenään siellä olla. Mutta ovat toki osan kesästä isänsä luona eikä mieskään oo lomalla koko kesää...mä en oo sellanen, että jaksaisin kökkiä yksinäni kotona kovin pitkään. Viikko tekee jo tosi tiukkaa
Meillä on joka tapauksessa esikoinen kotona, kun hoidetaan hänet itse työvuorot limittämällä. Itse en ollut mitenkään jumissa kotona esikoisen kanssa. Hän on ollut todella helppo ja terve lapsi, joka on nukkunut pienestä pitäen hyvin. Siispä kuljettiin syntymän jälkeen jo paljon, kun oli kivoja kesäkelejä, niin ajeltiin naapurikaupunkeihin, vaunuiltiin siellä, käytiin kahvilla tai syömässä, tehtiin hotellimatkoja ja parin viikon reissu pohjoiseen. Samaan venytykseen saa tottua tulokaskin, jos hänet nyt saadaan elävänä kotiin.
Ainakin viime raskaudessa olin lopussakin niin energinen, että tosiaan hommat loppui kesken. Ei voinut edes päikkäreitä nukkua, kun yöuntakin riitti vain 5-6 tuntia.
Mä olen kans tehnyt viimeiset 2 vuotta etätyötä ( no, olin mä sen 6 kk siis perhevapaalla), mutta siis kotinurkissa on tullut ihan riittävästi norkoiltua. Ihanaa, kun touko-kesäkuussa odottaa muutamia työmatkoja, luentokeikkoja jne. Mukava päästä ihmisten ilmoille. Jos tämä raskaus menee maaliin, olen ehkä muutaman kuukauden pitempään kotona ( annan puolisolle vähemmän päiviä). Mutta mitään pitkää poissaoloa ei ole tulossa nytkään.
Ainakin viime raskaudessa olin lopussakin niin energinen, että tosiaan hommat loppui kesken. Ei voinut edes päikkäreitä nukkua, kun yöuntakin riitti vain 5-6 tuntia.
Mä olen kans tehnyt viimeiset 2 vuotta etätyötä ( no, olin mä sen 6 kk siis perhevapaalla), mutta siis kotinurkissa on tullut ihan riittävästi norkoiltua. Ihanaa, kun touko-kesäkuussa odottaa muutamia työmatkoja, luentokeikkoja jne. Mukava päästä ihmisten ilmoille. Jos tämä raskaus menee maaliin, olen ehkä muutaman kuukauden pitempään kotona ( annan puolisolle vähemmän päiviä). Mutta mitään pitkää poissaoloa ei ole tulossa nytkään.
Mä oon nyt ollu 6,5 vuotta kotona lasten kanssa. Ok nyt viimeisen vuoden olen käyny tekemässä satunnaisesti keikkaa. On toisaalta ollu kiva käydä välillä töissä mut en haluas kyllä viä palata täys päiväiseksi. Musta niin ihana kun meitä on niin moneen junaan ja jokaisella on omat kokemukset miten haluaa mennä ja toimia.
Niin ja tosi paljon vaikuttaa se mitä tekee työkseen, toisista ammateista voit olla vuosia kotona ja pääset töihin uudelleen, työpaikka odottaa vuosien perhevapaiden ajan ja työ ei niin paljon muutu. Itse ainakin voisin näin 40+ vuotiaana unohtaa ihan kokonaan urakehitykseni, jos jäisin vuosiksi kotiin ( saisin unohtaa myös kaiken sen mitä olen tähän mennessä saanut aikaiseksi). Ala myös muuttuu nopeasti ja töissä ollessakin vaatii jo työtä pysyä kaikkien muutosten perässä. Jos olisin kotona vuosia, olisin todellakin toistaitoinen ellen koko ajan opiskelisi lisää. Raha ei kaikkea ratkaise, mutta olisihan se taloudellisestikin todella huono siirto. Meilläkin perheen koko on elokuussa tuplaantunut ja on tarve ostaa isompi asunto ja ottaa lisää velkaa 250 000-300 000 euroa. Siihen kuvioon ei hoitovapaa istu.
Mutta eniten meillä painaa se, että hoidetaan lapsemme itse, meillä on mahdollisuus limittää työt ja lapsella on aina jompi kumpi vanhempi kotona. Itse olen ison perheen esikoinen, eikä vanhemmat ole pitäneet pitkiä vapaita vaan limittivät omat yrityshommansa niin, että jompi kumpi oli aina lasten kanssa, toki harrastettiin paljon perheenäkin. Että itselläni ei ole ollut missään vaiheessa edes mallia siitä, että jäisin kotiin pitkäksi aikaa.
Mä tosiaan teen välillä pitkää päivää, työmatkoja, iltoja, viikonloppuja. Vastaavasti pidän kaikki ylityöt vapaana eli sinänsä aikaa jää sitten yhteiselle tekemiselle. Työ on tärkeä osaa elämääni, tykkään siitä ja kaipaan älyllisiä haasteita. Toki sitä miettii tulevaisuuttakin, eläkkeet on meillä kuitenkin ihan eri tasoa kuin nykyisillä eläkeläisillä. Joskus testasin eläkelaskuria ja sitä miten esim. 2, 3, 4 tai 5 vuoden hoitovapaa tekee eläkekertymälle. Olipahan suolaista luettavaa. Itse olen niin paljon lukenut katkerista eronneista naisista, jotka ovat hoitaneet lapsia kotona. Mies lähtee nuoremman matkaan ja nämä rouvat sitten kituuttavat pienellä eläkkeellä, kun talous on aikoinaan rakentunut puolison tulojen varaan. Itse suosittelen jokaiselle joka jää kotiin lasta hoitamaan kotihoidontuella, että olisi syytä hankkia vapaaehtoinen eläkevakuutus, johon säästämällä voi sitä lovea, joka eläkepottiin aiheutuu kompensoida, ettei loppuelämän taloudellinen selviäminen ole sen varassa, että puoliso jaksaa pysyä rinnalla, käydä ja kukkua.
No tämä, meitä tosiaan on moneen junaan ja niin kuuluu ollakin. Mä ihailen ihmisiä jotka jaksaa olla kotona, mä itse olin kahden nuorimmaisen kanssa yhteensä melkein 4 vuotta putkeen kotona eikä se ollut yhtään mun juttu. Kahden vanhimman kanssa olin kummankin osalta sen vajaan vuoden.
Yhtään en vielä varmaksi tiedä miten tämän uusimman kanssa mennään, maksimissaan mä olen sen vanhempainvapaan + lomat. Mutta voi toki olla, että mies käyttää osan vanhempainvapaasta. Onneks on auto käytössä, varmasti tulee liikuttua vauvan kanssa paljon kun ei meidän paikkakunnalla juuri mitään aktiviteettia ole
Itse opiskelin loppuun ja kävin samalla töissä kun nuorimmat läksi hoitoon. Ei todellakaan mikään ihannetilanne, mutta sen verran siihen vuodatin hikeä ja kyyneleitä, että en ole todellakaan valmis olemaan pois työelämästä pidempään. Mä pidän työstäni tosi paljon, ja kuten Nupo mainitsi, kyllä se on jossain määrin ihan taloudellinenkin kysymys.
Yhtään en vielä varmaksi tiedä miten tämän uusimman kanssa mennään, maksimissaan mä olen sen vanhempainvapaan + lomat. Mutta voi toki olla, että mies käyttää osan vanhempainvapaasta. Onneks on auto käytössä, varmasti tulee liikuttua vauvan kanssa paljon kun ei meidän paikkakunnalla juuri mitään aktiviteettia ole
Itse opiskelin loppuun ja kävin samalla töissä kun nuorimmat läksi hoitoon. Ei todellakaan mikään ihannetilanne, mutta sen verran siihen vuodatin hikeä ja kyyneleitä, että en ole todellakaan valmis olemaan pois työelämästä pidempään. Mä pidän työstäni tosi paljon, ja kuten Nupo mainitsi, kyllä se on jossain määrin ihan taloudellinenkin kysymys.
Muokattu viimeksi:
Mä oon myös samoilla linjoilla. Luulin ennen esikoisia että viihtyisin kotona hyvin, mut ei kyllä ollut mun juttu. Tai viihtyisin varmaan jos olisin itsekseni ja rahaa olisi puuhailla, mut lasten ja kodin hoito + surkea hoitoraha ei ollut hyvä yhdistelmä. Nyt mietin että vanhempainvapaan ja lomien päälle lähtisin töihin syksyllä 2023. Myös raha toki merkkaa, meillä on vielä liikaa lainaa vuoden ikäisestä talosta ja muutamia projekteja olisi vielä keskenkin. Mies saa sit siihen päälle olla kotona minkä haluaa.
Ite oon siis hoitoalalla niin nuo työt ei katoo ja varsinkin nykyään kun on hoitajan markkinat niin nettoon tekemällä keikkaa enemmän kun jos menisin omiin vakkari hommiin. Itellä myös se helpotus kun äiti asuu likellä niin pystyy hoitaan lapsia sen kun käy tekeen satunnaisia päiviä. Mut kuten sanoin onneks meitä on jokalähtöön ja jokaisella on omat mieltymykset ja elämäntilanteet. En siis millään tavalla koe että se että menee töihin ja lapsi hoitoon mitenkään huonona. Ite olen nauttinu kun tienaa saman rahan vähemmällä työmäärällä. Tää ei ikävä kyllä päde kaikkiin aloihin.
Arvasinkin, että olet hoitoalalla. Ala on ollut aina naisvaltainen ja siellä on valmiiksi sellainen " kulttuuri", että naiset jää pitkille perhevapaille ja hommataan sijaisia. Se on tavallaan vuosien saatossa tullut "normaaliksi", jos näin voi sanoa. Se on ollut se fakta, jonka kanssa työnantajien on täytynyt oppia elämään.
Omalla alallani on kova kilpailu ja siellä on aina joku "Jani-Petteri" kyttäämässä perhevapaalle jäävän naisen paikkaa. Mulla on tuttavapiiristä todella räikeitä esimerkkejä siitä, miten muilla aloilla niin tavanomainen vanhempainvapaan perään vajaa vuosi hoitovapaata yhdistelmä on vienyt naiselta kaikki mielekkäät työtehtävät. Että palatessaan perhevapaalta sua odottaa kaikki ne paskat tehtävät, joita kukaan muu ei halua ja kas kummaa se puolet vähemmän tai ei sitäkään kokemusta omaava märkäkorvainen "Jani-Petteri" on vienyt sun tehtävät ja joudut vielä hänen alaisekseen. Tasa-arvoon on todella pitkä matka Suomessakin. Omalla alallakin keskikertaiset miehet tahtoo peitota paljon paremmat miehet, miehiltä myös siedetään erilaisia ohareita ja mokia enemmän. Esim. kun mies ottaa loparit ja lähtee muualle, hänestä puhutaan talon sisällä " Tottakai se lähti ja on ymmärrettävää, että haluaa uusia haasteita ja edetä urallaan". Jos nainen lähtee, puhutaan hänestä "kiittämätön ja mitähän sekin kuvittelee saavuttavansa siellä, no eipä tullut meidän maksettavaksi hänen perhevapaansa jne" Samaan syssyyn äijille toivotetaan hyvää jatkoa ja naisten kohdalla taas toivotaan karmeaa epäonnistumista ja manataan, että tänne ei ainakaan ole enää mitään asiaa eli pääset mustalle listalle, eli et voi edes kuvitella saavasi myöhemmin avautuvaa kiinnostavaa positiota. Sen sijaan äijät voi kyllä palata ja otetaan johtajan paikoille. Valitettavasti kyse ei ole edes siitä, että kaikessa takana olisi "hyvä veli verkosto", vaan valitettavasti naista kamppaa ja sen uraa hiekoittaa eniten juuri toiset naiset.