Elokuiset sadot

Mulla oli huonoolo kans pois melkee kolme päivää, eilen iltasella se sitte palas.[:'(] Väsymys on kyl ihan kroonista laatua. Niin ja täälläkin kiukutellaan ukkelille se tosin nauraa mulle aika usein vaan.. Oon kuulema sulonen ku vähän äksyilen... Ärsyttää tosin joskus itteäki et on välil niin äksy mut minkäs sil mahtaa... Tulehan Ginessa kertomaan ultra kuulumisia sitten meille.. [;)] Mulla on viel pari viikkoo siihen ekaan ultraa jännittää. [:-]
 
Heippa, liityn odottajien joukkoon, rv 11+6 ja laskettu aika 3.8.2010. Kolmatta odotellaan ja ennestään tytöt ( -03 ja -07 ).
Tänään olisi ultra iltapäivällä, jossa niskaturvotusta katsotaan, jännittää kyllä hiukan.....

mukavaa alkanutta viikkoa kanssaodottajille!
 
Heipparallaa ja Tervetuloa Hippura

Ihmetellen täälä luen teidän kertomuksia, näistä äksyilyistä yms. Ei mulla ole vaan ollut aihetta äksyillä miehelleni. Iltaisin kyllä vaivaa huono olo, mutta sitten vaan loikoilen sohvalla tai kömmin peittojen alle sänkyyn,ja mies hoitaa koiralaumamme iltatoimet.

Lauantaina oltiin pikkujouluissa ja jaksoin kukkua ylhäällä myös neljään asti. Miehen kavereiden vaimot kyselivät loppuillasta kun en ollut juonut kun vettä että ootko sä raskaana? Eihän siihen nyt voinut alata sanomaan että een...No sitten sainkin hyviä vinkkejä heiltä ja kovasti ihmettelivät että millä jaksan istuskella ja kattella juopuneita ihmisiä. No mikäs siinä saa naureskella kaikille ja osaan kyllä pitää hauskaa selvinkin päin. Eilinen päivä menikin sitten pyjama yllä sohvalla maaten. Mutta mukavaa viettää vielä sunnuntai vaan löhöillen, ja koiruudetkin lenkkeilivät pihassa ihan omin päin[:D]

Tämä viikko meneekin sairaslomalla kotona.Iski niveltulehdus peukaloon,ja se haittaa työn tekoa. Ensi vkon tiistaina sitten pääseekin kurkistamaan tuota pikkupiipiäistä. Kovasti odotetaan kumpikin sitä päivää.

Mutta vointeja teille muille mammoille!!!
 
mä en oo ollut ärtynyt, mutta toodella väsynyt kokoajan..Tai siis puoleltapäiviltä johonkin ilta kuuteen oon suhteellisen pirteä, mut sitten iskee armoton väsymys ja kaheksaan mennessä oisin valmis nukkumaan..

voisikohan toi teiän ärtymys johtua huonosta olosta?[X(] Ite kun en oo pahoinvoinnista kärsinyt kuin syömättömyyden tiimoilla iltaisin. Kylhän sitä kuka tahansa tulee ärtyisäksi jos on huono olo 24/7..[;)]
 
Pahin paha olo on onneksi ohi. Mutta ei tää vielä voitettu kanta ole. Etoo joka päivä ja syömisistä on ehdottomasti pidettävä kiinni. Muuten paha olo iskee taatusti.
 
Mulla np-ultra keskiviikkona. Viikkoja täynnä 12+1. Nyt on alannu pelottaan jotenki ihan kauheesti. Vaik tuossa eilen sanoin miehelle just et kyl täs vissiin asiat on niinku pitää ku huomaan varsinkin selällä maatessani kohdun kasvaneen selvästi. Ei kai se kasvais jos siellä sisällä ei joku kasvais[8|]. Silti jännitää. Tuleekokan itku?
 
Sme: Mä myös valvoskelen pitkin öitä. Pissalla saa ravata 2-5 yössä. Ja sit mua on alkanu käsiä ja jalkoja kuumottaan öisin. Tätä se oli viimeksikin. Pissalla ravaaminen helpottaa välillä vähäksi aikaa. Tai ehkä niin et se yks kerta riittää yössä. Palatakseen taas siinä vaiheessa kun koko masu on jo niin iso et pissille ei ole tilaa[:D].
 
Nukkumisasennoista parhaaksi olen kokenut vatsamakuun kun vaan vetää toisen polven sel verran paljon koukkuun, että kaikki paino ei jää alavatsalle. Mut ekaansa odottaville: kannattaa opetella jo hyvissä ajoin tuo kyljellään nukkuminen. Kohta ei muita vaihtoehtoja ole kuin kaksi kylkeä[;)]. Mä en ainakaan osannut nukkua viimeksi masuni päällä, enkä nuku nytkään. Ajatus tuntuu niin inhottavalta. Eihän sitä ny toisen päällä voi nukkua[:-]. 
 
Minä huomaan selvästi että pinna on lyhyempi kuin normaalisti ja tulee hiukka kipakammin sanoa kuin normiolossa. Varmaan johtuu hormoneista ja siitä kun koko ajan on hieman kehno olo. Mies on kyllä ihailtavasti passanut ja kantanut minulle sohvalle milloin mitä keksin haluta... [:)] Nyt on ihan infernaalinen väsymys, kun on jonkinasteinen flunssa päällä. Ja vatsa on kipeänä aivastelusta, vaikka kuinka yrittää pitää jalkoja koukussa aivastaessa ja niistäessä. Pelottaa että onko masukilla kaikki ok, kun itse on niin yliväsynyt..vaikka tuskin olen eka raskaana oleva, joka on flunssassa.
 
Toinen mihin en meinaa millään tottua on yöheräilyt. En ole koskaan joutunut heräilemään pissalle öisin ja nyt sitä tapahtuu joka yö, parhaina kaksi. Heräämisen jälkeen en saa millään unta ja viime yönä maha alkoi kurnimaan, että oli pakko uudestaan nousta vielä syömään. Vaikka mielestäni syön nyt enemmän kuin ennen raskautta, niin paino on laskenut. Ja juon myös enemmän, tuntuu että janokin on enemmän kuin ennen.
 
Tyttö/poikagalluppiin, halutaan tietää jos sukupuolen näkee, mutta ei muille paljasteta ennen syntymää.[;)] 
 
Tänään oli np-ultra jossa todettiin ettei meidän pikkuenkeli ollutkaan jaksanut hengissä matkassa mukana.....
Onnea teille kaikille ja pysykäähän terveinä!
 
Suuren suuri voimahalaus IhaNaiselle..

LILA: nyt alkaa oleen aika scaryä tämä meidän yhdessä eteneminen, itsellä myös flunssa vaivana ollut nyt muutaman päivän.
Aivastelut ja yskiminen on hillittömän kamalaa, tosin itsellä helpottaa jos halat ei ole koukussa..

huomena ekaan neuvolaan jutustelemaan. naureskelin vaan tuossa kun täytin kaikki lomakkeet ihan täpinöissäni jo ennen vuoden vaihdetta
ja nyt ei kyllä voi sanoa että syöminen/ruoan sisällä pysyminen on yhtä hyvää... vitamiinitkin on tosi vaikeita ottaa kun kokoajan pitää taktikoida
että ne pysyisi sisällä edes jonkin aikaa..

huomenna varmaan selvinnee myös koska taas pääsis pikkuista kuikuilemaan... jos yhtään tää huono-olokin voisi helpottaa niin olisin kovin iloinen.


voimia kaikille ruoan/syömisen/vessanhalailun kanssa taisteleville... afrikkalaista perinne tietoa: tulee kuulema kaunis lapsi kun oksentaa jatkuvalla syötöllä..
(taikka sitten mies yrittää kaikin keinoin piristää mua [;)] )
 
Kiitoksia[:)] niin kyllä rientää aika,vaikkakin vielä tässä on rupeamaa kerrakseen.!!
Josko nyt kiitos nää koettelemukset vähäksi aikaa riittäisivät ja hetken pääsisi nauttimaan [:-]

Kaikille ihanaa maanantai iltaa [;)]
 
Paljon voimia IhaNainen! Tuo keskeytynyt km on aika saakelin rankka kokemus. *voimahali*

Tahtoo ultraan! Vähemmänkiva kuvotus taas päällä... Tänään huomasin jopa olevani "hieman" itkuherkkä, tuntu pikkasen typerältä itkeä ihan pikkuasiaa mutta eipä pystyny olee itkemättäkää...
 
heissuli vei kaikille ja pahoittelut menetyksen kohdanneille!

Täällä on tänään tullu täyteen tasan 12+0 [:)] Aika menny kyllä aika nopeeta vaikka siltä se ei tuntunu alku raskaudessa! Vastahan mä testasin plussan ja nyt jo 12 viikkoo täynnä ja eka kolmannes ohi!
Np ultra oli siis perjantaina josta tonne ultrakuulumiset keskusteluun kirjotinki.. Np ultrassa kaikki kunnossa pikkuinen vastas viikkoja ja sydän sykki hyvin. Kova veijari oli liikkumaan ja potkimaan ettei mittaamiset meinannu onnistua [:D]
Musta tuntuu että aijon mennä ultraan yksityiselle vielä ennen rakenneultraa nyt kun oireet alkaa loppuun ja pikkusen liikkeitä ei vielä tunne! Sillä välillä mua pelottaa että onko pikkunen hengissä tuola masussa sen viime kertasen jälkeen. Viime raskaudessa siis rv 13 ja 14 ei sydänäänet kuulunu neuvolassa ja ultrassa oliki sit huonot uutiset [:(] Mikä sit johtu kyllä osittaisesta rypäleraskaudesta mutta pelko on välillä kova nyt kun tosiaa oireet alkaa häviään, eikä liikkeitä vielä tunne..

Täälä pahoinvointi on helpottanut kanssa.. Vielä jotkut hajut ja ruoat kuvottaa esim jauhellihaa ja makkarakastiketta en voi syödä ollenkaan.. Mutta makeeta jo tekee mieli ja ruoat pystyy syömään ihan hyvällä ruoka halulla!!

Anteeks vuodatukseni! Hyviä vointeja ja odotusta kaikille!

rakkaus pakkaus 12+0 <3
 
Pahoittelut keskenmenon kokeneille tähän alkuun. Ikävä juttu näin 'pitkällä'.

En tainnutkaan tänne laittaa ultrakuulumisia! Torstaina oli ultra ja mittaa toukalla oli hilppasen yli 5 cm. Ultraaja ei niskaturvotuksesta puhunut mitään mutta olin labralähetteestä huomaavinani 1.0 eli ei turvotusta siellä. Ei meinannut millään saada sitä turvotusta kun toinen killui siellä pohjalla kiinni sikiökalvossa ja yritti tökkimällä saada sitä liikkumaan. Välillä se hypähtelikin ja heilutti käsiään, oli aika mahtava katsoa! Ihan yksi vain siellä oli vaikka kahta epäiltiin! ;) Mies oli kuulemma kovasti yrittänyt katsoa ruudulta näkyisikö siellä jossain takana toista piilossa! Kuulemma sen takia kun vatsa on ollut niin iso (turvoksissa) alusta saakka. Töissäkin huomaan, että ihmiset jo kattoo mun vatsaa kun ei sitä enää saa piiloon millään ja löysät vaatteet joita yleensä en todellakaan käytä niin hiukka epäilyttää...

Mäkin olen äksyillyt miehelle turhankin paljon viime aikoina. En vaan pysty hillitsemään itseäni ja kaikista pikkuasioistakin pitää sanoa ja mä inhoon sitä itsessäni. Se vaan on niin kiltti ettei se ikinä sano takaisin varsinkin kun se tietää että mä en kestä äksyilyä. Seuraava neuvola-aika on vasta 16.2 muistaakseni viikolla 17 ja siitä parin viikon päästä rakenneultra. Kovin on vähän näitä neuvolakäyntejä, kun nyt ollut vain yksi neuvola ja yksi ultra, ei minkäänlaisia lääkärintarkastuksia. Labrakokeet toki otettiin ekalla kerralla, mutta eipä mitään muuta. Ei kai sitä sitten tarviikaan tässä alkuvaiheessa, varmaan ajattelevat että kun keskenmenot kuitenkin ovat niin yleisiä alkuraskaudessa ettei 'kannata' laittaa rahoja alkuraskauteen kun kaikessa muutenkin säästetään.

Täytyy odotella vielä niitä veriseulan tuloksia, kotiin postittavat joka tapauksessa kunhan ovat valmiit. Toivottavasti puhelinsoittoa ei tule, luulis ettei kun ei niskaturvotustakaan ollut.
 
Onko kukaan muu huomannut että kun koittaa vetää mahan sisään niin se ei onnistu samalla tavalla ku ennen. Itse huomasin et ei onnistu kunnolla.[:D]

Heisku: Mun mielestä sun ei tarvii vuodatusta anteeks pyydellä. Eiköhän tä foorumi oo sitä varten että voi kirjottaa tuntojaan? Vai oonko käsittäny ihan väärin?! Itteltä ainakin tulee aikalaista valivali tekstiä melkee jokakerta ku kirjotan.[:-]
 
Tätä foorumia kun lukee, niin tuntuu että suurin osa on ollut flunssan kourissa. Ite flunssailin vuoden vaihteessa viikon ajan ja nyt sain viikonloppuna töistä mukaani noroviruksen... Voi taivas että oli huono olo vuorokauden verran, mikään ei pysynyt sisällä ja sängystä ei päässyt mihinkään -ei edes kättä jaksanut nostaa. Sain kiellon mennä vielä huomenna töihin, vaikka siihen olisin kyennytkin, oireiden loppumisesta kun pitää olla kulunut 48h, silloin se ei enää tartuta muita.

Ensi viikon tiistaina olisi lääkärineuvola ja sitten torstaina nt-ultra -jännittää ihan hirveästi, jotenkin kaikesta huolimatta en millään voi uskoa että tuolla mahassa joku asustelisi.

Noroviruksen myötä alkoivat myös järkyttävät iskiassäryt, koko kipu alkoi eka hirveänä alaselkäkipuna, joka paikallistui sitten kumpaankin pakaraan ja sieltä säteilynä jalkoihin. Tämän päivän aikana kipu on siirtynyt enemmän oikealle puolelle. Arvaan, että jatkossa tulee olemaan selän kanssa ongelmaa muutenkin, koska oon jo vuosia kärsiny SI-nivelestä johtuvista kivuista/iskiaksesta. Ehkä en sitten kesällä pääse liikkumaan enää ilman apuvälineitä[:D]
 
VOI EI IHANAINEN [:(]. Jaksamista. Ei oikein tiedä mitä sanois.
 
Kauhee paniikki iskee. Huomenna np-ultra täällä. Mitäs jos siellä ei olekkaan ketään??!? Ei auta kuin odottaa huomiseen.
 
Ihanaiselle voimahaleja ja pahoittelut!!


Viikon päästä olisi meilläkin sitten eka np ultra, hieman välillä jännittää, mutta pitää vaan ajatella positiivisesti.
Viikko takaperin oli tosiaan eka lääkäritarkastus ja tehtiin sisätutkimus.Oli kohtu kasvanu hyvin ja tosiaan kuultiin ne sydänäänet. Koko loppupäivän ja seuraava päivä mulla oli tosi huono olo. Mulla tulee ihmeellisissä parin päivän jaksoissa nämä pahoinvoinnit, ja sitten saattaa olla vko ilman mitään ja sitte taas tulee. Oksentaa ei oo tarvinnu kuin kerran silloin ihan alussa.Mutta kurkussa on koko ajan semmonen olo että kohta,kohta... Ja sitten tulee tuo inhottava närästys.[:@]
Miehellä oli eilen huono olo ja närästi,niin naureskelinkin sille että Jess oon saanu siirrettyä oloni hänelle. Saa vähän tuntumaa kans[:D]

Mulla on kyllä helppo tämä loppukuu. Tämä viikko tosiaan saikulla ton niveltulehduksen takia, ens vkolla 4 10tunnin työiltaa ja sitten seuraavan viikon olen Tampereella "täysihoidossa" työsuojelukurssilla. Täytyy toivoa että huono olo pysyy poissa.Ei oo kyllä kiva istuskella tunneilla jos koko ajan yököttää..

Jahas jos sitten lähtisi taas ulkoilemaan lauman kanssa.
Hyviä vointeja kaikille!
 
Hanibööki, sulla ilmeisesti on koiruuksia? Saako udella montako ja mitä rotua? Ootko miettinyt jo miten ne tulevat suhtautumaan vauvaan? Kun meillä tuo miehen koira (huom. nimenomaan mieheni koira, koska omani jouduin jättämään vanhempieni luokse kun muutettiin yhteen, edelleen olen katkera) on aivan mahdoton tapaus. En nyt ala tässä sen kummemmin sepustamaan, mut tuo ei tuu lasten eikä oikeastaan muidenkaan ihmisten kans toimeen yms muutenkin on ongelmia. Nyt on taas alkanut sisälle kuseminen ja paskominen. Olenko ihan kamala ihminen kun en halua vauvaa samaan taloon tuollaisen koiran kanssa? Lopettamaan emme sitä ala, vaan uusi koti erään sukulaisen luona on jo sovittu. Toki muutkin koiralliset mammat saa vastailla [:D]

IhaNaiselle isot halit ja jaksamista surussa! [:(]
 
Emilia, meillä oli ensimmäisen lapsen syntyessä hyvin ihana ja rauhallinen boxeri narttu. Mitään ongelmia ei koskaan ollut eikä tullut. Lapsesta ja koirasta ei sen kummemmin kuitenkaan kavereita tullut, koska koira oli enemmänkin arkaa sorttia ja katsoi parhaimmakseen väistää lasta, aina. Pieni rakas koiramme pääsi vihreämmille maille 1.5 vuotta sitten[:(]. Mutta lapsi muistaa koiran vielä hyvin ja kaipaa sitä.
 
Silloisen mieheni siskolla oli vähän "kulmikkaaksi" luonnehdittu koira. Siellä kyläillessämme pidin lasta ja koiraa hyvin tarkaan silmällä ja erillään toisistaan. Mutta kun lähdön hetki tuli ja keräsin tavaroitamme yläkerrasta oli silloin 1,5 kk ikänen poikani saanut reijät molemmin puolin päätänsä. Toiset ylähampaista toiset alahampaista!!![:@] Koira oli Grey eli sellainen iso vinttikoira, jolla suuta riittää. Kulmikkaaksi luonnehdittu koira pysyi kulmikkaana ja sai jatkaa elämäänsä melkein vuoden tapahtuman jälkeen. Silloin sanoin, että jos omistajat ovat vähäänkään vastuullisia he kertovat kaikille jotka ovat lastensa kanssa tulossa heille kylään, että koira on tehnyt tälläistä. saavat sitten vanhemmat itse päättää ottavatko riskin koiran suhteen. Minä sanoin, että meitä ei tässä talossa näy niin kauan ku koira siellä on.
 
Eli jos on epäilystä siitä miten koira suhtautuu lapsiin ja varsinkaan tiedossa tuollaista epäilyttävää käytöstä, minä en riskiä ottaisi. Kerran asiaa kokeilleena.
 
Yleisesti ottaen mielipiteeni koirien ja lasten suhteen on positiivinen. Molemmat opettavat toisiaan ja saavat toisiltaan paljon. Aina täyty kuitenkin muistaa, että koira on koira ja lapsi lapsi, eikä ihan pientä lasta, joka ei vielä ymmärrä koiran kohtelusta tuon taivaallista voi jättää keskenään koiran kanssa.
 
Nyt meillä ei koiraa ole mutta joskus myöhemmin sellainen varmasti tulee olemaan.
 
Takaisin
Top