Ihan yllätyin miten paljon koirat saavat keskustelua aikaan, olisi pitänyt laittaa ihan oma ketju pystyyn [:D]
Ihana kuulla noista tapauksista, joissa koira on ottanut uuden perheenjäsenen hyvin vastaan. Tämä meillä asusteleva koiruus on mielettömän villi tapaus, kun isäntä ei sitä pennusta pitäen kouluttanut. Koiralla ikää jo melkein neljä vuotta, eikä alkeellisimmistakaan käytöstavoista ole tietoakaan, isäntä kun ei jaksa pitää kuria ja sanoo, että "ei noin vanha koira mitään opi". Vaikea siinä on sitten itse alkaa kouluttamaan, kun isännältä ei löydy samaa johdonmukaisuutta.
Tämä sessu on purrut pikkulasta kerran, aikuisia useamminkin erilaisissa tilanteissa. Suorastaan hyökkäsi erään miehen jalkaan kiinni, kahdesti vieläpä. Komentoa ei uskonut, hyökkäsi samantien uudestaan. Enpä siis ole uskaltanut ottaa sukulaislapsiakaan koekaniineiksi, olemme pitäneet koiran erossa vieraista. Lapsi menee kaiken muun edelle, enkä todellakaan ala riskeeraamaan, kuten Eemi03 sanoi. Onneksi ei tarvitse kuitenkaan lopettaa, vaan hyvä uusi koti on löytynyt jo. En siis ala yrittämään ja ottamaan riskiä, vaikka Miu82 niin neuvoikin.
Harmi vain, ettei tuo miehen koira ole yhtä kiltti ja lapsiin tottunut kuin omani, jonka jouduin jättämään vanhemmilleni. Se suorastaan rakastaa lapsia, menee itse omiin oloihinsa jos haluaa rauhaa ja antaa tosiaan vaikka vääntää korvat solmuun [:D] Koirat ovat parhaimmillaan ihmisen parhaita ystäviä, toisinaan ne tuottavat paljon huolta ja murhetta uusissa elämäntilanteissa.
Ihanaa loppuviikkoa mammoille! [;)]