Elokuiset sadot

täältä suunnalta kanssa kuulumisia.. elikkäs tänään oli lääkärintarkastus (nyt rv 11+2) ja siellä tehtiin sisätutkimus ja kaiken lisäksi yllätyksenä tuli se, että siellä ultrattiinkin tuosta vatsan päältä ja sain nähdä pikkuisemme ekaa kertaa<3 olen vain odotellut ensi viikon np-ultraa, niin oli ihana nähdä jo tälleen viikkoa etukäteen että siellä oikeasti joku on=) ja vilkas pikku kaveri siellä olikin ja sydän sykki normaalisti.. Tuli sellainen todellinen olo tästä raskaudesta, loppu päivän oonkin kulkenu naama virneessä, on voinnu olla jollain vastaantulijoilla ihmettelemistä=D
 
Tuohon koira asiaan täältä löytyy kans koira [:)] Meillä on 2-vuotias saksanpaimenkoira narttu.. Avomiehen siskoilla on lapsia ja koira on saanut pennusta asti olla heidän kanssaa tekemisissä joten en usko että täällä tulee mitää ongelmia sit kun vauva tulee [:)] 
 
heips. Koira asiaan täältäkin kommenttia.
Meillä myös saksanpaimenkoira uros 2.vee. Joka on tottunut lapsiin ja kasvanut meidän perheessä pennusta asti[:)]
Esikoisen synnyttyä 12.vuotta sitten, meillä oli tuolloinkin koira, sakemanni narttu. Otti vaavin hyvin ja vauvan parvekkeella päiväunia nukkuessaan, koirus vartioi nukkuen itse vaunujen vieressä[:D]
Itse menen sillä linjalla että koiran on annettava valvotusti tutustua uuteen perheenjäseneen rauhassa, edellinen koiramme vierasti aluksi vauvaa niin ettei uskaltanut makuuhuoneeseen tulla meidän siellä ollessa, kutsuin sitten koiran samaan huoneeseenm kanssamme ja huomioin myös karvaisen kaverin olemassaoloa. Jos koira saa huomiota ja hellyyttä niin en usko sen katkeroituvan uuden perheenjäsenen tulosta. Ainoa mikä saatta tuottaa meillä pientä harjoituksen tarvetta on vaunujen vierellä lenkkeily, kovin vetointoisen koiran kun omistaa[;)]  Mutta eiköhän siihenkin jonkun keinon keksi.
 
Meilläkin on kolme koiraa, 6-vuotias espanjan podenco uros, 5-vuotias kääpiösnautseri narttu ja 4-vuotias sekarotuinen narttu. Koirat ovat olleet jonkin verran tekemisissä lasten ja myös vauvojen kanssa. Nuorimmainen touhuaa kauheasti lasten läheisyydessä, podenco vääntää vaikka korvansa solmuun jos lapsi haluaa ja snautseri könyää sohvan alle missä saa olla rauhassa.

Sekarotuinen typy on ollut meillä 3 vuotta ja Podenco 2 vuotta. Molemmat ovat ns. espanjan koiria, typy on löytynyt aitaan sidottuna ja poika otettu pois koiria huonosti kohtelevalta metsästäjältä. Näistä vähemmän ruusuisista lähtökohdista huolimatta (tai niistä johtuen) molemmat ovat tosi helppoja ja rakastavia koiria. Toki eläin, ja varsinkin kaltoin kohdeltu eläin on arvaamaton enkä koskaan jättäisi vauvaa vartioimatta. Ole ajatellut että meillä ruvetaan pian harjoittelemaan työhuoneesta koirille kiellettyä aluetta. Ja sellainen puinen leikkikehä mihin vauvan voi laskea, sellaisen mä haluan sinne.

Snautseri taas ei ole mikään varsinainen rakkaudenlähettiläs, vaan inhoaa melko tasapuolisesti kaikkea omaan laumaan kuulumatonta. Mä kyllä uskon että kun vauvan tuo perheeseen ja laumaan oikealla tavalla ja antaa koiran ottaa tarvitsemansa tilan ja ajan kaikki menee hyvin. Tai siis niin mäainakin todella toivon.

Mä olen tuota vaunujuttua miettinyt kanssa. Meillä tuo nuorin narttu on melkoinen höyryjuna ulkona, ja sillä on myös kova metsästysvietti joka ilmenee esim. suorana huutona pupun, linnun yms. perään. Mä varmaan päädyn ulkoiluttamaan vaunujen kanssa vain noita kahta vanhempaa jotka osaa käyttäytyä ja dumb-bear jää miehen lenkitettäväksi.


Outo kuvotuspäivä ja takana tosi huonosti nukutut pari yötä. Tänään ei ole pystynyt edes ajattelemaan että söisi jotain muuta kuin kurkkua [&:]
 
Ihan yllätyin miten paljon koirat saavat keskustelua aikaan, olisi pitänyt laittaa ihan oma ketju pystyyn [:D]

Ihana kuulla noista tapauksista, joissa koira on ottanut uuden perheenjäsenen hyvin vastaan. Tämä meillä asusteleva koiruus on mielettömän villi tapaus, kun isäntä ei sitä pennusta pitäen kouluttanut. Koiralla ikää jo melkein neljä vuotta, eikä alkeellisimmistakaan käytöstavoista ole tietoakaan, isäntä kun ei jaksa pitää kuria ja sanoo, että "ei noin vanha koira mitään opi". Vaikea siinä on sitten itse alkaa kouluttamaan, kun isännältä ei löydy samaa johdonmukaisuutta.

Tämä sessu on purrut pikkulasta kerran, aikuisia useamminkin erilaisissa tilanteissa. Suorastaan hyökkäsi erään miehen jalkaan kiinni, kahdesti vieläpä. Komentoa ei uskonut, hyökkäsi samantien uudestaan. Enpä siis ole uskaltanut ottaa sukulaislapsiakaan koekaniineiksi, olemme pitäneet koiran erossa vieraista. Lapsi menee kaiken muun edelle, enkä todellakaan ala riskeeraamaan, kuten Eemi03 sanoi. Onneksi ei tarvitse kuitenkaan lopettaa, vaan hyvä uusi koti on löytynyt jo. En siis ala yrittämään ja ottamaan riskiä, vaikka Miu82 niin neuvoikin.

Harmi vain, ettei tuo miehen koira ole yhtä kiltti ja lapsiin tottunut kuin omani, jonka jouduin jättämään vanhemmilleni. Se suorastaan rakastaa lapsia, menee itse omiin oloihinsa jos haluaa rauhaa ja antaa tosiaan vaikka vääntää korvat solmuun [:D] Koirat ovat parhaimmillaan ihmisen parhaita ystäviä, toisinaan ne tuottavat paljon huolta ja murhetta uusissa elämäntilanteissa.

Ihanaa loppuviikkoa mammoille! [;)]
 
Huuurjasti koiruus ihmisiä...olisiko yhtään kissaihmistä??[:D]

Meillä 2 pyhää birmaa ja ne on kyllä todella uteliaita menemään joka koloon...jännittää tuo pinnasänky touhu,että muistaako sitä aina laittaa  oven kiinni että kissat ei mene sänkyyn.[:-]
 
Mullakin on 6 vuotias pinseri uros. en kyllä usko että vauvan tulo tuottaa ongelmia on niin lapsi rakas! [:)] Koira itseasiassa täyttää ens elokuun 23. pv 7vuotta tiä vaik tulis vauva samalle päivälle. [:D]
 
Moikka! Emilia: Meillä on 3 koiraa, sheltti, norfolkki ja sekarotuinen paimenkoira, kaikki tosi ystävällisiä, varsinkin folkki tykkää lapsista, mutta eihän sitä sitten jatkosta tiiä, miten suhtautuu. Uskon kyllä, että kaikki menee hyvin. Muilta pariskunnilta olen kuullut, että heidän koirat otti hienosti vauvan vastaaan ja "suojeli" vauvaa. Katsotaan, katsotaan..

myös 3 kissaa löytyy, kiintiö on siis täynnä. [:)]
 
Kukahan ihmeessä on keksinyt ruokayhdistelmän kouluihin, jauhelija pihvit ja sipuli???
kivaa ku astuu ruokalasta sisään niin nenä haistaa iihanan sipulin hajun ja yökkis meinaa tulla..Porukka kattoo koulussa vähän vinoo kun ne on aika hysteerisia sikainfluenssasta niin heti ku meinaat yökkii yms..ni heti kattovat et mitä toi täällä on kipeenä..Sit saa selitellä:"ku tää on noin 6 kk kestävää enää.."[;)]

Ensi viikolla tiistaina olis neuvolalääkäri aika ja sit pääsis ekan kerran neuvolassa kuuntelemaan sydänääniäkin..Meillä ei ollut mies ensin tulossa neuvolakäynteihin mukaan mut ekan ultran jälkeen mieli muuttui ja haluaa tulla kaikkiin mukaan..hommaa vissiin vapaata töistä niitten takia..[8D] Onpa söpöä..

Mites muilla, miten teillä on puolisot suhtautunut?Tai onko suhtautuminen muuttunut ajan kuluessa?
 
Sme: Meillä isäntä lupas tulla np-ultraan mukaan otti töistä vapaata.[:)] Mutta neuvola käynneille ei mitä ilmeisemmin tule.
 
Olipas tänne ilmaantunut tekstiä!

Joo meillä on toukokuussa 11-vuotta täyttävä monirotuinen maastomakkara, elokuussa 9 vuotta täyttävä kiinanharjakoira(powder puff eli karvallinen versio) ja kesäkuussa 3 vuotta täyttävä harjis,samanlainen kuin toi vanhempi.
Kaksi vanhinta ovat olleet mulla pennusta asti ja ovat tottuneet hyvin eri ikäisiin lapsiin (siskollani 2) ja oon ollut paljo serkkuja hoitamas kun ovat olleet pieniä ja koirat mukana. Eli näiden suhteen olen todella luottavaisin mielin kun uusi tulokas tulee. Tämä nuorin koiruus on myös tosi lapsirakas ja antaa myös vääntää itsensä vaikka solmuun. Eli en oo huolissani senkään suhteen. Kaikki kolme ovat meillä myös perheenjäseniä,mutta minä olen lauman johtaja. Nytkin meillä on ollut viikon verran kaverin koira hoidossa ja ei mitään ongelmia kun toin sen meille. Jos kerta minä hyväksyn sen meille niin sitten hyväksyy muutkin.Lisään vielä että kaikki omat koirani ovat uroksia.Vanhemmat on kastroituja jo, mutta kuitenkin. Mulla oli neljä vuotta sitten myös kolme kaukasianpaimenkoiraa ja yksi belgianpaimenkoira,mutta jouduin niistä luopumaan, eli palasivat kasvattajalleen takaisin,kun edellinen pitkä ja piinallinen suhde päättyi. En voinut ajatellakkaan pitäväni koiria ja asuvani kaupungissa. Ja eipä nykyinen mieheni olisi minua huolinutkaan jos minulla olisi ollut niin iso lauma koiria[;)]
Lenkkeily ei onneksi tule olemaan ongelma.Kaikki kulkevat hienosti hihnassa,ja nytkin käytössä on fleksit ja suurimman osan lenkistä koirat ovat mulla vapaana muutenkin. Ihanaa kun asuu taas "maalla" on paljon rauhallisia reittejä missä kulkea.[:)]

Kissaa ollaan oltu aikeissa hankkia,mutta nyt näyttäisi siltä että ei taida olla tarvetta siihen.Pihaamme on "muuttanut" villikissalta näyttävä ja käyttäytyvä kissa, ja olenkin ajatellut että pitäisi varmaan laittaa sille ruokaa jonnekkin, jos vaikka jättäisi hetkeksi lintulaudan ruokailijat rauhaan. Pitää nyt ensin kysellä naapureilta kissasta ja miettiä sitten miten tekee jatkossa. Kovasti se ainakin oli jo autoani merkkaillut, mikä ei taas ole mitenkään kiva asia[:'(]

Meillä on mies innokkaana mukana kun on kyse neuvola käynneistä tms. Tokikaan ihan ensimmäisellä kerralla hän ei ollut mukana,kun sanoin että ei oo tarpeen kun täytellään vaan niitä papereita,kysyin vaan etukäteen onko hänen suvussaan tiedossa mitään perinnöllisiä sairauksia tms.
On ollut hauska huomata kuinka paljon hänen suhtautuminen piipiäiseen muuttui viikko sitten kun saatiin kuulla sydänäänet. Sai hänkin "elävän" todisteen siitä että minussa todellakin elää ja kasvaa pieni ihmisen alku. Joka ilta hän hipsuttelee mahaa tai pitää kättään vatsani päällä.
 
heissan.
Uusi ilmottautuu mukaan[:)]. LA olisi 8.8 ja esikoinen tulossa. 2 viikkoa sitten kävin yksityisellä varhaisultrassa varmistamassa masun tilanteen, koska raskaustestiä en halunnut tehdä (edellinen meni kesken 2 päivää plussaamisen jälkeen rv 6). Kyllähän mä 100% tunsin olevani raskaana [:'(] [;)]. Maanantaina oli ensimmäinen neuvola, ylihuomenna NP-ultra ja veriseula. Mies pääsee onneksi nyt ultraan mukaan, ehkä hänellekin alkaa todentumaan tämä asia[:D].
 
meillä ollaan koira ( 1 )- ja kissaihmisiä ( 2 ), hienosti ovat suhtautuneet kumpaankiin lapseen ja lapset eläimiin. koiruus ja kissat tulivat n. puoli vuotta aikaisemmin kuin esikoinen ja kyllähän niillä ihmettelyä pienen vauvan kanssa. Kissat ovat meillä sisällä ja koira viihtyy ulkotarhassaan ( nöffin ja huskyn sekoitus ). varsinkin koira vahtii lapsia pihassamme tosi tarkasti, ilmoittaa heti haukkumalla mikäli ovat karkaamassa[:D] läheiseen metsään. Kissat eivät ole olleet kiinnostuneita vauvan sängystä tai tavaroista, nyt tosin toinen kissoista tykkää nukkua esikoisen sängyn jalkopäässä.[:)]

miten tuon lilypien kalenterin saa liitettyä mukaan?
 
tänään ei ole hyvä päivä. jo eilinen ilta oli aivan hirveetä. vessanpyttyä sai tervehtiä vartin välein ja sama jatkui taas heti aamusta. nyt kärvistelen töissä ja yritän selvitä vielä tunnin että lääkkeet on imeytynyt niin sit voi taas käydä vessan puolella...[:'(]
 
yritä tässä sitten tehdä töitä...
 
eilen oltiin neuvolassa ja mies kuuliaisesti mukana (ei siis ymmärtänyt montaa sanaa, paitsi jos mä käänsin) yritin sanoo että ihana että oot mukana niin pääset prosessiin mukaan, ja se vaan totes että tottakai mä oon mukana, vähän tylsää vaan kun ei ymmärrä... tyhmä neuvolan vaaka näytti 4 kiloa enemmän kun kotivaaka - minkä tiedän olevan "oikein".. ei kiva.
 
muuten ihan mukavaa.. ei mitään kovin uutta tosin kun olen netistä kaivamalla kaivanut tietoa jatkuvasti...
 
niillä joilla pahaolo helpottaa niin missä vaiheessa on alkanut tilanne rauhoittumaan?? (äitini oksensi minusta 7 kk, ei kuulostanut kovin lupaavalta...[>:])
 
hippura: lilypien ticerin saa näkymään niin että eka käy tekemässä sellasen noil sivuil ja sitten menee täällä foorumilla omaan käyttäjätiliin ja lisää sinne allekirjoitus kohtaan lilypien sivuilta löytyvän osoitteen. Niin ja osotten pitää alkaa [url=http: Niin sitten pitäis näkyä.[;)]

asali: Ei kyllä ole omakohtasta kokemusta mutta olen lukenut että pahoinvointi alkaa helpottaa yleensä 10-12 viikol ja sitten loppuu kokonaan. Tosin tiedän sellaisenkin tapauksen että pahoinvointi on jatkunut melkein loppuun asti. Että kai se on aika yksilöllistä.
 
Tervetuloa mukaan Louvre
Meillä näyttäisi olevan sama laskettu aika, [:D]

*Huokaus* Nyt täytyisi ryhdistäytyä ja alkaa tekemään vähän enemmän täälä kotona. Tokikaan kauheesti ei saisi touhata tän käden kanssa,mutta en osaa aivan paikoillanikaan olla. Pitäisi varmaan teipata toi peukalo toiminta kyvyttömäksi niin saisi tarvitsemaansa lepoa toi nivel. Särkylääkettäkään en oo kauheesti uskaltanu popsia. Panadolia sanoi lääkäri turvalliseksi ottaa,mutta en nyt sitäkään viitsi joka välis popsia.
No mutta nyt tämä kones kiinni ja touhaamaan jotain.

Hyviä vointeja teille mammat ja pahanolon kanssa kärvistelevät, koittakaa jaksaa ja antakaa itsellenne mahdollisuuksien mukaan paljon lepohetkiä!
 
Onnea Louvre plussasta!

Mä löysin kirpputorilta äitiyshousut. [:)] Vähän aikaista kyllä ostaa vielä mutta kun  ainoat housut mitkä mahtuu enää jalkaa ni on rikki. Ja täytyy nekin välillä pestä. Isäntä vaan totes että ei sulle ainakaan muita enää osteta ku äitiyshousut. Niin ja sitten näin Lindexillä sellasen ihanan voimanalle bodyn joka melkein lähti mukaan mutta sitte meinasin että odotetaan viel se 1,5 viikkoo että pääsen ultraan. jos sillon on kaikki ok niin haen sellasen ja ihan varmasti.[:D]
 
tänään ollut taas hiukan parempi olo, tuosta pahoinvoinnista ei meinaa tulla loppua ollenkaan[:'(]
äitiysvaatteet taitavat olla myös seuraavana hankintalistalla, muutamat housut ja pari paitaa/tunikaa ainakin , masu on jotenkin "pullahtanut" esiin ihan huomaamatta....
 
Takaisin
Top