Elokuiset esikoisen odottajat
- Ketjun aloittaja salo84
- Aloituspäivämäärä
Ei ollu muuta, paitsi kilpirauhasen vajaatoimintaan. Eka kierto dhean aloittamisen jälkeen oli muutaman päivän normaalia pidempi ja seuraavasta jo onnisti :) Tätä ennen oli siis yritetty aktiivisesti jo 1,5 vuotta. Mulla oli verikokeissa se dhea arvo ikäisekseni matala. Kuulemma olin menopaussi-ikäisen tasolla. Taisi olla tän palapelin puuttuva palanen 
jemppo
Jostain jotain jo tietävä
Turvotusta paljon, eikä pelkästään joulusta. 
Täällä kerrottiin myös uutisia perheille. Vähän jännitti, aattona pamautin just ennen ruokaa meidän perheelle, pikkusisko pillahti itkuun, eikä äitilkää kaukana ollut. Oikein hyvin otettiin uutinen vastaan, ja ilosia oltiin. :) Tänään kerrottiin miehen vanhemmille, hekin ihan ilosilta vaikutti, ehkä vähän sulattelua asian suhteen. :D
Täällä kerrottiin myös uutisia perheille. Vähän jännitti, aattona pamautin just ennen ruokaa meidän perheelle, pikkusisko pillahti itkuun, eikä äitilkää kaukana ollut. Oikein hyvin otettiin uutinen vastaan, ja ilosia oltiin. :) Tänään kerrottiin miehen vanhemmille, hekin ihan ilosilta vaikutti, ehkä vähän sulattelua asian suhteen. :DTäällä edetään rauhalliseen tahtiin, odotellaan innolla ekaa neuvolaa 30.12. Aattona kerrottiin mun veljille (vanhemmat ja sisko tiesi jo) sekä miehen perheelle. Kovin oli hiljaista porukkaa.. vähän harmitti suhtautuminen, eikö voi iloita kunnolla ja näyttää tunteitaan? Anoppi tirautti muutaman kyyneleen. Appi jarrutteli et ei vielä kannata olla noin innoissaan ennenku se vauva on sylissä. Sanoin sille et minä iloitten ja oon onnellinen niin kauan kunnes toisin todistetaan. Se itse jännittää ettei ehdi näkemään vauvaa kun on sydänsairas ja myös eturauhassyöpä :/ mutta ei tää maailma murehtimalla parane eikä siihen vauvan ajallaan terveenä tulemiseen voi kauheesti vaikuttaa. Siksi itse haluan elää positiivisena päivä kerrallaan.
Munkin ilolla on varjonsa. Äiti sairastaa parantumatonta syöpää, mutta totesi uutisen kuultuaan, että eihän tässä sitten kuolemaan jouda jos kerta mummiksi vielä pääsee. Joitain asioita pitää vaan yrittää olla ajattelematta.
Suhtautuminen ei kyllä kaikkien kohdalla ollut yhtä hyvää. Esim. Anopista jäi sellainen tunne, että ei ollut kovin innoissaan... Isäni totesi, että toivottavasti selviää tähän maailmaan asti. Äiti tosin avasi vähän asiaa myöhemmin. Heillä ensimmäinen odotus oli paljastunut tuulimunaksi, joka oli ollut myös isälleni kova pala...
Kaikesta huolimatta täälläkin yritetään pysyä positiivisena ja nauttia joka päivästä, sekä olla murehtimatta asioita joihin ei voi vaikuttaa.
Suhtautuminen ei kyllä kaikkien kohdalla ollut yhtä hyvää. Esim. Anopista jäi sellainen tunne, että ei ollut kovin innoissaan... Isäni totesi, että toivottavasti selviää tähän maailmaan asti. Äiti tosin avasi vähän asiaa myöhemmin. Heillä ensimmäinen odotus oli paljastunut tuulimunaksi, joka oli ollut myös isälleni kova pala...
Kaikesta huolimatta täälläkin yritetään pysyä positiivisena ja nauttia joka päivästä, sekä olla murehtimatta asioita joihin ei voi vaikuttaa.
Tsemppiä kaikille joilla vanhemmat parantumattomasti sairaita! Itellä isä kuoli syöpään jo kohta 5 vuotta sitten. Kyllä se oli kova pala kun ei ollu isää saattelemassa alttarille ja nyt ei tulevalla vauvalla toista pappaa sitten ole. Mutta kaikesta onneksi selviää ajan kanssa! KuplaKamelin äitillä ihana asenne 
Omasta perheestä osa tietää ja innolla ovat uutisen vastaan ottaneet. Anoppilaan kertomista vähän jännitin ku hääuutisiin suhtautuivat niin tympeästi. Tämä uutinen oli kuitenki ilmeisen tervetullut ku kaulaan kapsahtivat heti :)
Omasta perheestä osa tietää ja innolla ovat uutisen vastaan ottaneet. Anoppilaan kertomista vähän jännitin ku hääuutisiin suhtautuivat niin tympeästi. Tämä uutinen oli kuitenki ilmeisen tervetullut ku kaulaan kapsahtivat heti :)
Tervetuloa Piupow :)
Ihania tarinoita teillä vauvauutisten kertomisesta On tää niin mielettömän ihana asia Mä kerroin tänään yhdelle hyvälle ystävälle, vaikka meidän ei pitänyt kertoa kenellekään ennen ultraa. Mulla ei jäänyt paljon vaihtoehtoja kun kaveri tuijotti mun turvonnutta mahaa heti, kun otin takin pois. Busted 
Hän kyllä osasi odottaa vauvauutisia, kun ollaan niin paljon asiasta puhuttu syksyn mittaan. Mutta muille ei kerrota vielä :)
Ootteko naiset ajatellut pitää päiväkirjaa tms. raskausajasta? Mä tilasin Amazonista pari erilaista kirjaa, My Pregnancy Journal ja The Belly Book. Ensimmäinen tuli jo postissa ja odottelen vielä toista, niin osaan valita kumpaa haluan alkaa täyttämään. Suomenkielisiä en löytänyt mistään, mutta meidän taloudessa englanti on pääkieli kun mies on amerikkalainen, niin eipä sillä ole erityisemmin väliä :) Mä en normaalisti ole mikään päiväkirjanpitäjä, mutta tää raskausaika on niin ainutlaatuista ja tiedän, että se menee ohi nopeasti, joten haluan ehdottomasti muistaa tuntemukset ja oireet jokaiselta raskausviikolta. Tähän My Pregnancy Journaliin tarttee vaan täyttää viikoittain tuntemuksia ja sitten on tilaa omille muistiinpanoille. Vaikuttaa todella kattavalta. Haluan kuitenkin nähdä Belly Bookin ennen kun alan täyttää kirjaa :) Mites te muut? Onko löytynyt hyviä päiväkirjoja?
Ihania tarinoita teillä vauvauutisten kertomisesta
On tää niin mielettömän ihana asia Mä kerroin tänään yhdelle hyvälle ystävälle, vaikka meidän ei pitänyt kertoa kenellekään ennen ultraa. Mulla ei jäänyt paljon vaihtoehtoja kun kaveri tuijotti mun turvonnutta mahaa heti, kun otin takin pois. Busted Hän kyllä osasi odottaa vauvauutisia, kun ollaan niin paljon asiasta puhuttu syksyn mittaan. Mutta muille ei kerrota vielä :) Ootteko naiset ajatellut pitää päiväkirjaa tms. raskausajasta? Mä tilasin Amazonista pari erilaista kirjaa, My Pregnancy Journal ja The Belly Book. Ensimmäinen tuli jo postissa ja odottelen vielä toista, niin osaan valita kumpaa haluan alkaa täyttämään. Suomenkielisiä en löytänyt mistään, mutta meidän taloudessa englanti on pääkieli kun mies on amerikkalainen, niin eipä sillä ole erityisemmin väliä :) Mä en normaalisti ole mikään päiväkirjanpitäjä, mutta tää raskausaika on niin ainutlaatuista ja tiedän, että se menee ohi nopeasti, joten haluan ehdottomasti muistaa tuntemukset ja oireet jokaiselta raskausviikolta. Tähän My Pregnancy Journaliin tarttee vaan täyttää viikoittain tuntemuksia ja sitten on tilaa omille muistiinpanoille. Vaikuttaa todella kattavalta. Haluan kuitenkin nähdä Belly Bookin ennen kun alan täyttää kirjaa :) Mites te muut? Onko löytynyt hyviä päiväkirjoja?
Onnea uusille plussanneille 
Mä oon pitänyt ns. päiväkirjaa ihan vain kirjoittamalla wordiin tuntemuksia ylös. Vuoden verran on tässä yritetty, tutkimuksissa käyty ja aukkari tehty ja olen koko tuon ajan pitänyt kierrosta päiväkirjaa, kun kierto on ollut epäsäännöllinen, joten tuosta on itsestään jatkunut myös nyt raskausaikana.
Mä oon pitänyt ns. päiväkirjaa ihan vain kirjoittamalla wordiin tuntemuksia ylös. Vuoden verran on tässä yritetty, tutkimuksissa käyty ja aukkari tehty ja olen koko tuon ajan pitänyt kierrosta päiväkirjaa, kun kierto on ollut epäsäännöllinen, joten tuosta on itsestään jatkunut myös nyt raskausaikana.
Tarinankertoja
Vasta-alkaja
Hei kaikille, hauska löytää tämän ryhmän pariin! Toivottavasti keskusteluun ehtii vielä mukaan. :)
Opiskelen parhaillaan ulkomailla ja hämmentyneen onnellista odotusta on takana nyt 7 viikkoa ja 5 päivää. Yritystä meillä oli mieheni kanssa vuoden verran, joten tämä raskaus tuntuu todella hienolta ja onnelliselta. Mun pitäisi saada täkäläinen tutkinto valmiiksi toukokuussa, minkä jälkeen palaamme Suomeen eli synnytyskin olisi siellä. Suomenkielinen vertaistuki tulee todella tarpeeseen!
Kävimme varhaisultrassa kun oli rv 6+2 (luulin olevani paljon pidemmällä raskaudessa, mutta ultrassa kävi ilmi että ovulaatio oli tapahtunut tosi myöhään). Oli jotenkin ällistyttävää nähdä alkio ja sydämensyke, joka oli jo oikein reipas. Täällä päin maailmaa ei ole kunnallista neuvolasysteemiä vaan lääkäri valitaan itse ja käyntejä on joka kuukausi. Satuin löytämään tosi mukavan norjalaissyntyisen nausgyniksen, joka tuntui heti rauhoittavalta ja rennolta tyypiltä.
Erittäin hauska tutustua muihin odottajiin - ja leppoisaa vuodenvaihdetta kaikille!
Opiskelen parhaillaan ulkomailla ja hämmentyneen onnellista odotusta on takana nyt 7 viikkoa ja 5 päivää. Yritystä meillä oli mieheni kanssa vuoden verran, joten tämä raskaus tuntuu todella hienolta ja onnelliselta. Mun pitäisi saada täkäläinen tutkinto valmiiksi toukokuussa, minkä jälkeen palaamme Suomeen eli synnytyskin olisi siellä. Suomenkielinen vertaistuki tulee todella tarpeeseen!
Kävimme varhaisultrassa kun oli rv 6+2 (luulin olevani paljon pidemmällä raskaudessa, mutta ultrassa kävi ilmi että ovulaatio oli tapahtunut tosi myöhään). Oli jotenkin ällistyttävää nähdä alkio ja sydämensyke, joka oli jo oikein reipas. Täällä päin maailmaa ei ole kunnallista neuvolasysteemiä vaan lääkäri valitaan itse ja käyntejä on joka kuukausi. Satuin löytämään tosi mukavan norjalaissyntyisen nausgyniksen, joka tuntui heti rauhoittavalta ja rennolta tyypiltä.
Erittäin hauska tutustua muihin odottajiin - ja leppoisaa vuodenvaihdetta kaikille!
Soma
Puuhakas puhuja
Starr kyselit noista oudoista vuodoista. Jouluaattona huomasin vessassa käydessäni rusehtavaa vuotoa ja vatsakivut siihen lisänä. Kävin päivystyksessä ultrassa ja siellä löytyi kohdusta hematooma,joka ilmeisesti vuotaa. Eilen taas alkoi vatsakivut ja tänään taas tuota vuotoa ollut. Viikkoja nyt 6+6. Huomenna soittelen neuvolaan...
Rinnat ovat kipeytyneet niin,että jos nousee seisaalleen (vaikka olisi liivit) tuntuu,kuin rinnat irtoaisi. Ja tuo turvotus on vaan pahentunut täälläkin iltaa kohden...
Rinnat ovat kipeytyneet niin,että jos nousee seisaalleen (vaikka olisi liivit) tuntuu,kuin rinnat irtoaisi. Ja tuo turvotus on vaan pahentunut täälläkin iltaa kohden...
Onko muilla ollut ongelmia ihon kanssa? Mulla on atopia räjähtänyt tosi pahaksi, eikä mikään auta. Soitin joulunpyhinä terveysneuvontaan ja käytiin läpi kaikki multa löytyvät rasvat, eikä tullut lupaa laittaa kun perusrasvaa. Koko yläkropan iho punoittaa, kutiaa ja polttaa. Olo on kyllä todella tukala... Täytynee yrittää lääkäriaikaa jos jokin konsti olis vielä kokeilematta.
Tavallinen hormoni aknekin on rauhoittunut,eli mulla on iho paremmassa kunnossa.Mulla on psoriasis mikä on pahentunut mutta en ole varma johtuuko pakkasista vai raskaudesta. Tapaninpäivänä olin kättärillä kovien vatsakipujen takia. Katsottiin ultralla ettei oo kohdunulkopuolinen raskaus ja onneksemme alkio on oikeassa paikassa. Viikot vaan väheni, en olekaan niin pitkällä kun luulin. Viikon päästä on uusi ultra ja tarkistetaan vielä että kaikki on hyvin. :) oli yksi jännittävimmistä päivistä sit hetkeen. Todettiin myös virtsatientulehdus mikä on todella yleinen raskausaikana. Eli jos on oireita ja alaselkä kipuja kannattaa käydä tarkistamassa.
Mulle sitten määrättiin koko viikko sairaslomaa ja kortisonikuuri. Kovasti olin epäileväinen vaikka ihosairaalaakin konsultoitiin. Noh perjantaina kontrolli. Toivottavasti siihen mennessä rauhottuu...
Täällä käyty tänään ensimmäisellä neuvolakäynnillä :) Kauheesti lippuja ja lappuja sain mukaa ja kauheesti tietoa, saa nähä miten muistaa kaiken :D Yllätyin jopa et TH sanoi et voidaan käydä kokeilee näkyyks mitää ultrassa, mutta totesi heti et heidän laite ei näytä kunnolla ku vast rv 9 ja ite oon rv 7+5, joten ei näkyny mitään, mut enpä kyl huolestunutkaan asiasta :) Totesi TH viel et jos herää epäilyksiä tms niin voin soittaa ja mennä käymää ultrattavana uudestaan ennen sairaalan ultraa ja neuvolakäyntiä :D Noi verikokeet ei kyl houkuta yhtään mut kai niihin on vaan totuttava :/ Seuraava neuvola sit 26.1. :) Nythän täst asiast rupee pikku hiljaa vast innostumaan :D
PikkuMymmeli
Oman äänensä löytänyt
Täällä myös esikoista odotellaan! Miehellä lapsia edellisestä liitostaan, käyvät meillä kyläilemässä joka toinen viikonloppu.
Mennään rv 6+5, ensimmäinen neuvola on 7.1 ja ultrattu on jo verenvuodon takia. Kaikki oli kuitenkin siis hyvin.
Raskausoireet mulla on ihan järkyttävät, juuri kävin pönttöä halailemassa. Tänään saanut yhden vadelma mehujään syötyä oksettavan olon takia ja ylös sekin sitten näköjään tuli. En oo syönny kunnolla noin viikkoon huonon olon takia. Popkorni on ollu pelastava enkeli mulla iltasin, sitä saanut syötyä. Nännit super arat kokoajan, itku meinannut kauppamatkalla tulla parinakin päivänä pakkasten takia, ei muutakun sukat nännien pälle viikattuna matkaan :D Mulla on muutenkin E kuppi niin kivahan se on rintsikoihin täytettä tunkea not ! Iho mulla on myös mennyt aivan kamalaan kuntoon, naamassa finnejä kokoajan ja koko rintakehä täynnä näppylää. Puhutaan kuulemma raskausaknesta. Onneksi tää ei nyt sentään niin paha ole ettei meikki sitä hävittäis.
Hirmuisesti haluisin jo kaikkea kivaa ostella tulokasta varten, mutten uskalla. Oon jotenkin orientoitunut siihen että jos jostakin innostun niin se menee pieleen. Mulla on myös jonkun sortin autoimmuunisairaus mikä suurentaa keskenmenon riskiä. Jotenkin uskalla hirveästi vielä innostua.
Jahas, taitaa pönttö taas kutsua... :D
Mennään rv 6+5, ensimmäinen neuvola on 7.1 ja ultrattu on jo verenvuodon takia. Kaikki oli kuitenkin siis hyvin.
Raskausoireet mulla on ihan järkyttävät, juuri kävin pönttöä halailemassa. Tänään saanut yhden vadelma mehujään syötyä oksettavan olon takia ja ylös sekin sitten näköjään tuli. En oo syönny kunnolla noin viikkoon huonon olon takia. Popkorni on ollu pelastava enkeli mulla iltasin, sitä saanut syötyä. Nännit super arat kokoajan, itku meinannut kauppamatkalla tulla parinakin päivänä pakkasten takia, ei muutakun sukat nännien pälle viikattuna matkaan :D Mulla on muutenkin E kuppi niin kivahan se on rintsikoihin täytettä tunkea not ! Iho mulla on myös mennyt aivan kamalaan kuntoon, naamassa finnejä kokoajan ja koko rintakehä täynnä näppylää. Puhutaan kuulemma raskausaknesta. Onneksi tää ei nyt sentään niin paha ole ettei meikki sitä hävittäis.
Hirmuisesti haluisin jo kaikkea kivaa ostella tulokasta varten, mutten uskalla. Oon jotenkin orientoitunut siihen että jos jostakin innostun niin se menee pieleen. Mulla on myös jonkun sortin autoimmuunisairaus mikä suurentaa keskenmenon riskiä. Jotenkin uskalla hirveästi vielä innostua.
Jahas, taitaa pönttö taas kutsua... :D