Elämää Vauvan kanssa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja TerhiJii
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No nyt tää lapsi jutun keksikin: minuutissa kolme fritsua käsivarteeni! Imuote on syntymästä saakka ollut kuin milläkin monnilla, vielä napanuoran ollessa kiinni tarrasi ekan kerran hanakasti tissiini, ja nyt isompana ihan kaikkeen. Pidin häntä sylissä ja tää iski imurinsa käsivarteen lujaa, sain irti, niin uudestaan, ja vielä kerran. Kolme violetinpunaista jälkeä nyt tuossa rivissä. Pitää näköjään olla aina hihat tai toinen asento. Vampyyri!
 
Heh, pakko laittaa tänne kun itteäni huvittaa koko juttu. :grin

Muistatteko kun täällä oli juttuja siitä "vauvatuksesta"? Mä en tienny mitä se on ja ajattelin sitten paremmalla ajalla googlettaa ja tutustua. No eihän sitä parempaa aikaa ole sitten ehtinyt tulla. Tietenkin mä oon potenut kauheen huonoo omatuntoa jossain tuolla takaraivossa siitä miten kehno äiti oon kun muut vaan vauvattaa (mitä sitten onkaan).

Eilen sitten vihdoin googletin ja että mua alkoi huvittaa! Siis noita samoja juttujahan me ollaan koko ajan täällä tehty! :grin Ei ehkä just mallikirjan mukaan, mutta yhdessä "jumpattu" jne. Ja mä vielä niin huolissani ollut, että jää vauvalta kaikki vauvatukset väliin :rolleyes:

Ihme juttu tää nykypäivänä kun kaikelle pitää olla "termit" ja käsitteet. Saa tämän vauvanhoidonkin kuulostamaan joltain rakettitieteeltä. Sama esim tuon "sormiruokailun" kanssa. Ihan kuin sekin ois jotain korkeamman asteen tiedettä, vaikka tosi asiassa siinä vaan työnnetään porkkana tms lapsen eteen ja se laittaa sen suuhun (tai heittää lattialle).
 
Sandy83: Sama täällä! Me jutellaan päivittäin pojan kanssa moneen kertaan niin, että olen itse puoli-istuvassa asennossa polvet koukussa ja poika makaa mun reisien päällä selällään. En ollut mistään vauvatuksesta lukenut, mutta aina heiluttelen pojan käsiä kutakuinkin noin kuin esitteessä neuvotaan ja aina höpötellään ja naureskellaan siinä, on selkeästi mieluista molemmille. Yleensä käydään muka yöllä nähdyt unet läpi ja käydään vuoropuhelua :) Oon huomannut, että poika juttelee eri paikoissa eri tavalla: tuossa meidän "vauvatuksessa" kiljahdellaan, kujerrellaan, ja hymistellään ja hymyillään paljon, hoitopöydällä on yleensä "ägyy"-ääntelyä paljon, jumppamatolla taas testailee uusia ääniä ja kiljahduksia, muka itkee (opettelee ilmeisesti äänenkäyttöä sen kautta) ja päästelee pamm, pumm, mmm-ääniä. Sylissä sitten syönnin jälkeen ja raukeana tulee aivan ihania häyyy-ääniä, oikein hempeillen :D Puhutaan siis vauvaa jo ihan ilman ohjeita. Kai tuo vauvatuskin on syntynyt niin, että joku on keksinyt liikkeille määrät ja ajat...mutta kai se on yksilöllistä miten vauvan kanssa ollaan automaattisesti vuorovaikutuksessa, kun tietty vauvat ei ole samanlaisia ja samat jutut ei toimi kaikille. Meidän jätkä on vaan ottanut jo niin pienestä pitäen kontaktia, että on tullut juteltua jo pitkään:)
 
Oivoi, milloinhan meidän neiti alkaa oikeasti nukkua kunnolla..? Päiväunet on aina nukkunu huonosti mutta nyt on ruennu valvomaan myös öisin. Aikaisemmin rupesi nukkumaan kahdeksan maissa ja nukkui 4-5 tunnin pätkän, nyt alkaa edelleen nukkumaan kahdeksan yhdeksän maissa mutta herää puolen tunnin välein itkemään ja itkee monesti puoleen yöhön asti ennen kuin alkaa levottomille yöunille.. Raskasta kun ei saa itse nukuttua ollenkaan kun päivätkin on jatkuvaa nukuttamista kun ei nuku kuin max. 45 min ja kohta on taas väsyny..
 
Siis en tiiä enää miten tän sanois, kun hermot palaa. Ihan oikeesti. Mä oon melko "omavarainen" tyyppi, ja joskus mulla vaan palaa käpy neuvovien ihmisten kanssa. Neuvoa saa, ja se on oikeesti aivan tervetullutta, jos itse olen jonkin ongelman ääneen ilmaissut tai neuvoa suoraan pyytänyt. Mutta ne semmoset besserwisser-vittuilukommentit on syvimmältä sieltä, minne aurinko ei paista. Saa tunteen itsensä täysin väärinymmärretyksi, tyhmäksi ja kykenemättömäksi tekemään oikeanlaisia päätöksiä oman lapsensa suhteen.

Kuten tämä, että meidän tyttö itkee. Se itkee, kun sitä kiukuttaa, kun sillä on nälkä, kun se ei saa ruokaa heti ja erityisesti se itkee herkkää vatsaansa. Tai väsyä. Tai milloin mitäkin. Oon jo itse tottunut siihen, senkus itkee. Aina ei ole ratkaisua. Ja tätähän on sitten mm. Jouluna miehen kotona kovasti ihmetelty, että miksi se niin itkee?! KAMOON, siellä oli 5 muuta serkusta, ketä juoksi tuulispäänä kiljuen ympäri kämppää. Nekö ei oo koskaan itkeny? :O Onnea vaan sinne sitten, jos näin on. Ja siihen päälle sitten ne parhaat vinkit, miten se ei välttämättä itkis. Ugh. Aivan ko ei oltais jo kaikkia niitä kokeiltu.

Sitten, tämä sama tyyppi oli nyt panikoinut, että mitenkähän meillä sitten tää meidän taloturvallisuus, kun meillä on noita ikean expedit-hyllyjä! NEHÄN KAATUU LAPSEN PÄÄLLE!! Tiesittekö?
Nousin niin järkyttävään raivoon, että tämän samaisen ihmiset ei kannata juuri nyt tulla minun juttusille..

Kettu kuittaa ja kiittää purkamisen sallimisesta. ;)
 
Heh! Meillä ei vieläkään ole edes kääntymisen yritystä. Tyttö on jo 3,5 kk. No omat kädet kiinnostavat ja paljon muutakin seurattavaa löytyy. Kankainen kirja on myös todella kivaa.

MUTTA meidän tyttö ihan 100 varmana on nyt pari päivää sanonut "Äiti!" (Siis "Äiiji!"). Kun sillä on vähän kränä olo tai jos olen sen makuupaikan lähettyvillä kulkenut edes takaisin, niin se on sanonut äiiji monta kertaa tässä parin päivän aikana. Mies ei suostu kuulemaan, kun se haluaa, että tyttö oppisi sanomaan "baba" ensin. Äidin oma supernero puhuu jo 3 kk iässä!
 
mä77: ei meilläkään edes yritetä kääntyä! Poika on vasta 3kk. Luin tuossa netistä, että normaalisti vauva oppii kääntymään 3-6kk iässä, joten meidän vauvoilla on vielä rutkasti aikaa oppia ko. taito :)
 
Meillä käännyttiin toissapäivänä jatkuvasti ja eilen ei ollenkaan :) otappa näistä selvää!
 
Meillä likka mahalleen laitettaessa pyrkii selälleen takasin, kyljilleen on kääntyillyt jo yli kk sitten mutta ei kiinnostusta kääntyä selältä mahalleen. Kovasti tuo on kehittynyt muuten. Seurustelee kokoajan, nauraa ja ymmärtää enemmän asioista. Ruokailut sujuu tosi hyvin, (availee suuta kun antaa lusikkasta ruokaa ja ymmärtää milloin on ruokailuajat) ja otettiin vaunukoppa pois vaunuista ja siirryttiin rattaisiin. Meillä kun tuon rattaan selän saa täysin alas. Viihtyy nyt paljon paremmin kävelyillä! Tänäänkin käytiin kävelyllä ja tyttö oli yhtä hymyä. Mä lähdin fb ryhmästä pois osittain siksi että aloin liikaa stressaamaan meidän tytön kehityksestä kun joidenkin kuukautta nuoremmat vauvat tuntuivat olevan monitaitureita meihin verrattuna :D En kateellinen missään nimessä ole, vaan sain siitä huolia itselleni että mennänkö me liian jäljessä. Päätin luottaa siihen että neuvolassa kyllä sanotaan jos on jotain pielessä! Me mennään omalla tahdilla <3
 
Ihan oikein Mcgonnor tuo ajatus, että neuvolassa kyllä puututaan jos jotain puututtavaa on. Mä olen tuolla facessa myös "kauhistellut" sitä miten nopeasti muiden vauvat kehittyy.... Jokainen vauva kehittyy omaa tahtiaan, eikä niitä voi vertailla toisiinsa, eikä se että joku oppii jotain juttuja myöhemmin, merkkaa yhtään mitään. Meillä ei käännytä, ei tartuta, ei tehdä hampaita eikä edes olla aloiteltu kiinteitä (velliä tosin otetaan iltaisin) enkä koe että ollaan yhtään sen "huonompia" kuin kukaan muukaan!! Me mennään omaan tahtiin, ja sillä hyvä! <3
 
Ei täälläkään käännytä vielä mihinkään päin. Hyvin tarttuu jo leluihin ja järsii puruleluja. Taitaa tehdä ekaa hammasta. Kova on hymyilemään ja naureskelee ääneen. Täysimetyksellä mennään, mitään kiinteitä ei ole maisteltu eikä maistella ainakaan ennen 5kk. Yöt on vaihtelevia, joskus syödään kerran ja joskus kahdesti. Neuvolan tästä viimeksi sanoikin, ettei rintalapsen kuulu nukkua koko yötä, 3-5 tuntia on hyvä pätkä. Nukutaan sitten myöhemmin, nää pienet varttuu niin kovaa vauhtia, et kohta toivotaan niitten olevan yhtä pieniä ku sillloin alussa...
 
Puapru, anteeeks! Sormi osu vahingossa punaseen ruksiin ku nakkisormillani tätä puhelimella selasin. Samaa mieltä piti sun kanssa olla.
 
Niin, pitäisi vaan muistaa et meidän vauvat on niin kovin pieniä vielä :) mie oon stressannut niinkin hölmöstä asiasta kuin nauraminen kun poika ei naura ääneen. Kyselin jo mieheltä että eiköhän meidän vauvalla ole koskaan niin mukavaa että nauraisi :D kovasti heruttamalla oon pienen hörähdyksen saanut aikaiseksi...

Kaikki tosiaan kehittyy omaan tahtiin. Mun kummilapsi oppi puhumaan kunnolla oikeastaan vasta eskarissa ja ihan terve ja älykäs poika on. Jokaisella on vaan tosiaan oma tahtinsa :)
 
Ei meilläkään oo yritettykään kääntyä.. Eikä tartu leluihin. Mut esim hoitopöydällä kuitenkin tarttuu kaikkeen mikä on korvien tasalla...pikku harsoviittasankari ;)

En muuten olisi huolissaan näistä oppimisasioista, mutta meillä on myös vauva kasvanut hitaasti, ja sitä sitten välillä miettii, että onko vähäinen ruokamäärä ehtinyt jo vaikuttaa johonkin... ilmeisesti ei kuitenkaan mitään hätää pitäisi olla. Vauva on ihan virkeä ja hyväntuulinen ainakin aina kun jaksaa. Yöt meillä vaan on edelleen mitä on. Jouluaikaan ollu ehkä rokotusten takia levottomia, mutta paremmatkin yöt on yökukkumista. Viime yönäkin vauva nukkui kolme 1,5h pätkää ja sitten aamupäivällä kolme tuntia. Noh, yösyöminenhän oli kuulemma hyväksi kasvulle.... Ehkä se rupeaa vielä joskus nukkumaankin.
 
Mäkin sorrun aina välillä tuohon vertailuun. Ja tosiaan välillä kuvittelee että vauva olisi jotenkin isompi, vaikka eihän sitä ikää vielä ole kuin 3,5 kk.

Nytkin vois tuosta Ilpu78 kommenteista huolestua :grin

Neuvolan tästä viimeksi sanoikin, ettei rintalapsen kuulu nukkua koko yötä, 3-5 tuntia on hyvä pätkä.

Meillä kun kanssa rintamaidolla, mutta täällä nukutaan pääsääntöisesti aina noin 8 h yöunia ennen eka syöttöä. Mä oon ajatellu näin että eihän se lapsi nukkuisi jos sillä nälkä olisi. Ja pyöreyttä löytyy ihan sopivasti poskista :)

Täällä kovasti kääntyillään kyljelleen. Hauska on myös miten tuo "liikkuu" matolla selällä ollessaan. Esim jos lasken tytön pää ikkunaan päin, niin hetken kuluttua pää onkin kohti telkkaria. Helpostikin "liikkuu" sen 90 astetta :) Nyt just hirveä tohina tuolla matolla. Äsken näin kun tyttö jo melkein kääntyi mahalleen :) Täältä keittiön pöydän äärestä on hyvä vakoilla tytön touhuja (matkaa kolmisen metriä tuonne olohuoneeseen ja leikkimatolle). Sinne viereen kun menee niin meno hiljenee ja katellaan vaan äitiä :)
 
Sandy83, tuollaista pyörimistä meilläkin on! Leikkimatolla hyörii jalkojen potkujen myötä kamalasti, ja pinnasängyssäkin kivasti mahtuu pyörimään jos ei nukuta. ;) Tosiaan, se tohina millä jalkoja paukutetaan lattiaan on minusta tosi suloista, ihan siksikin on ihana pitää Elliä lattialla!
 
Takaisin
Top