Moikka taas! Pakkotaukoilin yli puoli vuotta, mutta nyt on taas yritys päällä.
Vaan on se jotenkin niin erilaista kuin aluksi... Puoliksi kai epätoivoa ja puoliksi luovuttamista koko toisen lapsen suhteen. Lyhyesti kerrattuna; mulla oli keskenmeno viime jouluna, ja sen jälkeen krooninen migreeni paheni ja neurologi piikitti ja syötti mut täyteen vahvoja lääkkeitä, ja sinä aikana ei saanut tulla raskaaksi. Hiuksia lähti tukoittain ja päällä jatkuva pahoinvointi. Neulogi olisi halunnut jatkaa hoitojaan, mutta mua loukkasi jo pelkästään sen suhtautuminen mun haluuni saada vielä toinen lapsi. Se vain iloisesti totesi, että monihan alkaa vasta yrittämään tässä iässä (jotain 35) ekaa lasta. No minä en ole se moni muu. Meillä on jo koulussa oleva esikoinen ja toista on toivottu yli kaksi vuotta. Joka tapauksessa mun migreeni on todettu lääkkeisiin tehoamattomaksi, joten voin pelkästään elintavoilla yrittää vaikuttaa. Ja tärkeintä on välttää stressiä... Olla ihan zen, tulkoon toinen lapsi tai olkoon tulematta.
En kyllä taida lukea kaikkea viimeisen puolen vuoden ajalta, joten tungen vain mukaan :angelic: Toivottavasti moni on saanut tänä aikana iloisia uutisia ja toivottavasti kaikki ovat jaksaneet, vaikka välillä tää vetää aika pohjamutiin.
Jatkamme siis yrittämistä ilman tarkempia tutkimuksia niin kauan kuin jaksetaan. Tänään dpo 5 ja eka yk sitten tauon ja km jälkeen.