Ei tää voi olla näin vaikeeta!

Minni testaamaan jo!! :) :)

Pahoittelut, oli muutamalle täti löytänyt tiensä :(

Haikaralle pahoittelut negasta :( toivottavasti pääset vasteultraan jossakin, jottei vaan tartte odotella montako on tulossa jos tärppääkin suuremmalla letroannoksella. Tsemppiä❤

Larissa, vaikutti o-plussa tulleen jo, hyvä kun on talletuksia sopivasti niin nyt päästään jännäämään letrojen tuloksia! :)

Ei millään pysty enää kaikille valitettavasti kommentoimaan, vähän väliä käyn kyllä lukemassa ja tykkäilemässä, ja sitä myöten kaikki olette ajatuksissani. Tsemppiä kaikille ja oikein voimakas plussatuuli tähän ketjuun!❤ :)
 
Larissa aivan niinpä :D Pölhö katsoo vaan testien määrää ja olettaa niiden olevan eripäiviltä :P Hyvä homma ;)
Joo jos uskallan sitäkään :S Miks tää testaaminen on aina niin jännittävää!
 
Minni, mä oon miettinyt tuota samaa, että kun tulisi edes se yksi... Olisin kiitollinen ja onnellinen, surullista se toki on jos oma toive ajatellusta lapsiluvusta ei täyty, mutta voikun meille tulisi edes yksi. Plussan plussaa en ole koskaan saanut, joten todennäköisyydet ei kyllä taida olla meidän puolella :sorry:
 
Minniiiiii testaaaaa se on plussa kuules :p

On: kp 42 hohhoijaa :D ja ne kivutkin katos alle 30min... Täälläkin toiveet et ku ees sen yhden sais :( onko se liikaa pyydetty? :o
 
Mä uskon että tuo lapsettomuustuska on melko samanlaista olipa niitä lapsia 0 tai yksi, tai enemmän.
Itse täysin lapsettomana sitä on kauhean vaikea ymmärtää että ne jolla on jo yksi lapsi tai useampi, että ne kävisivät tätä samaa tuskaa läpi mutta olen joutunut katsomaan hyvää ystävääni vierestä ja toki myös täälläkin että tuska vaikuttaa samalta kuin minullakin, olen joutunut muuttamaan käsityksiäni. Mulla on kaksi hyvää ystävää, heillä molemmilla yksi lapsi ja meilla kaikilla ongelmia raskautua, he käyneet läpi hoitoja, toienen lääkeellisiä, toinen isoja hoitoja. Molemmat lapset tulleet hoitojen seurauksena mutta eivät todellakaan ekasta tai tokasta yrityksestä. Nyt tämä toinen ilmoitti olevansa raskaana ja minä koin vilpitöntä onnea hänen puolestaan, (kaikkein todennäköisintähän on että joku meistä kolmesta jossain vaiheessa plussaa) ja tämä toinen joka on isoissa hoidoissa, hänkin sanoi olevansa onnellinen ja varmasti onkin. Mutta silti vaistosin ääretöntä surua hänestä. Ensin en ymmärtänyt sitä koska hänellähän on jo lapsi ja minulla ei yhtään, minunhan se pitäisi olla se surullisin, ikinä en yhtään pienen pienintä haamuakaan ole nähnyt.
Mutta vilpittömästi uskon että kun vauvan kaipuu tulee se tulee voimalla ja kasvaa kierto kierrosta. Ainut oikeastaan missä uskon et on todella eroa on se että kun joku sanoo että halua niin kovasti vauvan eikä kestä enää yhtään negakiertoa 2-4 kierron jälkeen erona nyt vaikka minun tähän kiertoon 24. Tai vaikka siihen vuoteen, tai vähempäänkin. Sen tiedän itsestäni, että tämä tuska muuttaa ihmistä. Ja saa tuntemaan asioita mitä ei olisi uskonut tuntevansa ja toisaalta itse huomaan olevani vahvempi kuin mitä uskoin.
Tänään oon antanut itselleni luvan täysin haaveilla vauvasta, oon kattonu pinnasänkyjä ja kaikia tarvikkeita. En oo yleensä itselleni sitä sallinut enkä ole mitään vauvalle ostanut. Ja kyllä huomaa taas mielialasta että ei olisi kannattanut.
Mutta tämä ryhmä on ihana! On huippua keskustella ihmisten kanssa jotka kärvistelee saman tuskan kanssa, olipa niitä lapsia tai ei.

Sylin täydeltä tsemppiä ja voimaa ja kestävyyttä jokaiseen tilanteeseen :Heartred
 
Mäkin voisin liittyä tänne jos lupa suodaan :)multa on poistettu ehkäisykapseli kädestä heinä-elokuun vaihteessa 2015. Kaksi päivää meni kun eka vuoto tuli. Muuten vuodot hyppi 25-40 välistä.
Marraskuun lopussa plussasin ja siitä n. neljä päivää myöhemmin alko vuoto. Nyt sit plussasin 31.12. ja sekin meni kesken.
Nyt on menossa kp9-11/n.30 ja yk6. Ovista odotan tulevaksi.
Mulla on tosiaan kaksi pikkuista jo. 04/12 ja 09/13. Kumpikin sektiolla tulleita. Tyttö syntyi jo vk 27+5.
Sairastan harvinaista sidekudossairautta joka tekee kohdusta heikomman. Ja keskenmenot on yksi ongelma mutta ei näin alussa kun mulla.
Olen pyytänyt omalääkäriltä lähetettä taholle joka ottaisi kantaa mun tilaani ja raskautumiseen. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Liikun melkein kokonaan pyörätuolilla joten senkin puolesta tulossa olisi erilainen vauva -arki. Edellisten vauva-aikana pystyin vielä kävelemään. Olen monelta taholta saanut kuulla että pitääkö mun nyt vielä lapsia koittaa saada. Kun enhän mä pysty niitä edes hoitamaan. No ei musta pelkkien jalkojen huono kunto estä äitiyttä mutta ymmärrän et ulkopuolisesta se voi siltä näyttää.
Plussatuulia kaikille mun puolesta ja tsemppiä negan kohdanneille.
 
Täällä odotellaan että kello löisi 8 ja voisin soittaa päivystykseen. Endokivut vaivaa ja en ole nukkunut koko yönä. Panadol ei auta ja kipu on karmea :( mieheltä sain panacodinkin ja ei mitään vaikutusta :'( miksi tän pitää olla tällaista...?!
 
W.mama, onko lääkäri puhunut lugesteron lääkityksestä estämässä km:ja? En ymmärrä tuollaisia kommentteja, että jos on pyörätuolissa ei vauvaa pystyisi hoitamaan. Voisin veikata että sellaisen sanoja ei itse istu. Ihan yhtälailla sinä pystyt hoitamaan vauvaa, vähän järjestelyjä se tarvii, mutta ainahan vauvan tulo tarvitsee järjestelyjä. Ja ethän sinä yksin siellä ole... Tsemppiä, toivottavasti kolmas kerta toden sanoin ja pysyis mukana. <3

On: odotan innolla, että tuleeko tänään paketteja postista :)

Muurahainen kp 5/29, yk 24
 
Ei ole ollut puhetta. Varaan soittoajan tänään ja kyselen tukilääkkeistä.
Mä käytän lugeja alakautta rv18-34 aina tukemaan kohdunsuuta.
Mutta yrittämisen tukena ei ole ollut.
Voisi nyt olla hyötyä siinäkin.
Multa on ihan tututkin ihmiset kysyneet et pystytkö sä hoitamaan vie lapsia :D miksi en pystyisi. Ja toinen yleinen kommentti onneksi teit lapset ennen kun jouduit tuoliin. Mua nuo kommentit huvittaa. Sanoja aina vanhemman kansan ihminen :) isihän ei voi hoitaa :D

wheelchair Mama kp 9-11/30 yk6
 
Sain hoitajan kiinni polilta ja käy että tuikataan Pregnyl tänään neuvolassa (laittavat ny aamulla uuden reseptin) tai sit inssin yhteydessä. Tikutin oviksen ja mielestäni senkin mukaan ovulaatio ois tänään, mutta Pregnylillä sitä sit vahvistetaan. Tosiaan mulla eilen lipsahti käsi ja ruikkasin yli puolet Pregnylistä taivaan tuuliin ja sit ku yritin sitä ilmakuplaa pois ni ruikkasin sit loputkin käsille. Muutenkin ajatus itsensä pistämisestä ei ole mitenkään mieltä ylentävä. Ikinä en oo itteeni pistäny. Oikeesti melkein jo soitin naapuriin, että voitko tuikata ku naapurin vaimo on siis äitiyslomalla oleva terveydenhoitaja (joskaan se nainen ei jostain syystä oo hirveen sosiaalinen ainakaan meille päin, miehen kanssa ollaan tekemisissä, myös työnsä puolesta ku käytetään hänen firmansa palveluita).

Muksun lahjoin Timppa Lampaalla, että syö iltapalan ja saa sen jälkeen katsoa mun läppäriltä Timppaa yhden osan (löydettiin Lasten Areena vasta viime viikolla). Sillä aikaa ku neiti oli iltapalalla ni mä katoin sen pistosvideon ja sit ku neiti oli Timppaa katsomassa ni mun piti pistää.

Kuvassa sunnuntaiaamu, sunnuntai-ilta ja tänä aamuna.
 

Liitteet

  • Ovistikuttelu.jpg
    Ovistikuttelu.jpg
    17 KB · Katsottu: 171
Muokattu viimeksi:
En muista kuka aloitti tämän keskustelun, mutta oli puhe oviksesta ja miehelle kertomisesta. Minulla mies elää täysillä mukana ja olen aina kertonut testeistä ja koska kannattaisi talletella ym. Miestäni kyllä hiukan häiritsee sellainen "pakkopano" mutta kiltisti on joka/tai jokatoinen päivä ollut menossa mukana. Mies on sanonut välillä kun itse olen ollut sitä mieltä että "no ei oo tänään pakko" niin hän on sanonut "onhan se jos lapsi halutaan".
Joten olen kyllä onnekas, että mies jaksaa tukea ja kannustaa ja olla mukana. Itse olen miettinyt että pitäisikö vähemmän vouhkata hänelle näistä asioista ettei hänelle tule paineita :)
 
Juu mulla kans kaveri jolla endo, ei myöskään lapsia mutta ymmärtääkseni on vapaaehtoisesti lapseton. On kans joskus keskusteltu noista endokivuista ja ei tosiaan käy kateeksi. :( Mahtaisko jollain vyöhyketerapialla tai akupuntiolla saada lievitettyä sen oireita ja tasotettua?

Mullahan esim. akupunktio yhdistettynä sähkön johtamiseen neuloihin vei juuri alkaneen nivelkivun ranteesta, kun keilasin ilman rannetukea. Silloin söin vielä viljoja ja ilman tuota näytehoitoa olisin kärsinyt rannekivusta noin 3 viikkoa keilauksesta (jos en syö gluteeniviljoja, rannekipuja ei tule normaalista elämisestä). Nyt kipu loppui samana päivänä. Tosiaan täysin eri asia mutta akupunktiolla kuitenkin pystyy tasaamaan hormoonitoimintaa ym. elimistön toimintaa ja vahvistamaan heikkoja alueita, ni miksi ei auttaisi/lievittäisi tässäkin?

Juu tosta yrittämisen vouhkaamisesta. Ekaa yritettäessä mies välillä vähän turtuikin siihen, ja sanoikin myöhemmin että se alkoi jo vähän maistumaan puulta. Nyt meillä on menny monta tallettelua haaskuun, koska mies ei ole jaksanut. Mutta ihan väen vängällä ei siis yritetä. Kerron kyllä miehelle, esim. että huomenna pitäis alkaa menkat, ni ehditään sitten jos hän haluaa. Tai että ovulaatio pitäis olla x-päivänä. Mut just esim. torstaina talleteltiin ja perjantaina sanoin, että nyt on viimeinen mahdollisuus nasutella ennen inssiä. Ei jaksanut joten tallettelematta jäi. Viikonloppuna ois jaksanu mut ei saa inssin takia.

Mul meni ihan ohi, että mitä Ilpuri puhui jostain ulkomaalaisjutusta, oliko tässä vai tossa 2016-ketjussa? Yritin etsiä mut en löytäny että mistä puhuttiin...:)
 
Muokattu viimeksi:
Voi Larissa! :( hyvä et soitat tänään!

W.mama tervetuloa! Varmasti pyörätuoli vaikuttaa sen et joutuu tekee jotain juttuja erilaisia kun ne jotka ei istu pyörätuolissa mut ei se vauvan saamista estä. Valitettavasti tässä maailmassa on niitäkin jotka kävelee kahdella jalalla ison lapsilauman kanssa ja mun mielestä ei ois saanu saada yhtäkään. Hullusti tsemppiä nyt yritykseen ja toivotaan et pian joku nappaa kiinni pysyvästi :)
 
Mä tilasin o.tikkuja ja koitan nyt tässä kierrossa testailla. Ja sitten aattelin, jos miehelle passaa, kysyä lekurilta jatkosta. Miehen simpat siis testattu ja mä kävin kans gynellä joka sanoi että näyttää ihan hyvältä. Hänen mukaansa silloin oli munasolu "poksahtamassa" piakkoin. Jos nyt on kp 3/27-30 (viimeks 33) niin mihin kp seuraavassa kierrossa kannattaa varata lekuriaika? Vai jatkaisko luomuna vielä...Ikäkysymys vaan mietityttää... Jos kysäsen niistä hormoneista jotka vahvistaa o:ta. Menkkojen myötä r.oireetkin hävis, ällötys ym. Paitti noi nännipihat on edelleen valtavat :wideyed:
 
Larissa, toivotaan et nyt saat vahvemmat lääkkeet!

Tuohon ovistestailuun.. Näytin kyllä miehelle plussat ja plussapäivinä puuhailtiin.. Mies ei ottanut paineita :)

Ensimmäisen vs toisen lapsen toivomiseen.. Eksän kanssa tosiaan yli vuoden yritys taustalla, lääkäriin ei koskaan menty. Välillä eksä oli varma et vika on hänessä mut silti ei lopettanut edes polttamista.. Mutta senhetkinen tilanne verrattuna tähän toisen yritykseen.. Se vauvan kaipuu ja kuumeilu on sama, mut ensimmäistä yrittäessä hiipi sellainen epätoivo matkaan, et mitä jos miusta ei koskaan tuu äitiä :-( nyt tälläkertaa voi vähän lohduttautua sillä, et on ainakin se yks lapsi, mut eihän se poista sen toisen kaipuuta.. Paljon voimia varsinkin teille esikoista yrittäville!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top