Eniten riipaisee myös se, että tunsin stressin katoavan. Tunsin, miten paljon sitä oli ollut. Olin lomalla tästä kiertojen kierteestä, lomalla päivien laskemisesta, lomalla yhden viivan testeistä. Olin lomalla tuskasta ja masennuksesta, lomalla epätoivosta. Olin onnellinen, olin hetken nostettu ylös kivisestä ja pimeästä kaivosta kukkakedolle aurinkoon, katselin muita siellä kedolla olevia joukkoon kuuluvana, ilman ulkopuolisuutta ja kateutta.
Loma on ohi. Kiitän että se oli. Katson tulevaa, enkä näe mitään. Edessä on verho, sen takana tuntematon.
Vierelläni on vielä hän, jonka kanssa sanoimme kerran Tahdon.
Loma on ohi. Kiitän että se oli. Katson tulevaa, enkä näe mitään. Edessä on verho, sen takana tuntematon.
Vierelläni on vielä hän, jonka kanssa sanoimme kerran Tahdon.