Täällä on taas monella vastoinkäymisiä, venyviä kiertoja, menkkoja, hoitoruuhkaa ja jos sun mitä. Voitaisko nyt vaan saada kaikille sellaiset sujuvat polut ainaisen rämpimisen sijaan
Itse oon nyt yrittänyt miettiä positiivisia puolia tässä tilanteessa. Nytkin työreissussa eilen illallisella istuin meidän pomon vieressä ja olis ollut vaikeaa säätää sekä menua että juomia, jos olisin raskaana. Alkuruoaksi graavilohta, pääruuaksi medium-lihaa ja tietenkin liuta juomia kaverina. Että ei tarvinnut ainakaan sitä sit murehtia. Ja siis kun reissussa ollaan, niin ei olis juomattomuuden kanssa mitkään autoiluselitykset tai muut auttaneet. Ens viikolla on vielä seuraava työmatka isommalla porukalla, mutta sen jälkeen on sentään muutaman viikon tauko (luullakseni ainakin) näistä haastavista tilanteista. Pikkujoulukautta odotellessa
Eilen muuten myös oli sellaiset oviskivut, että ei jäänyt epäselväksi. Jos jotain hyvää tässä iän kertymisessä niin ainakin oon oppinut noita oviksia vähän sentään löytämään. Ja onneks on loppukiertokin sen verran kiireinen aikataulujen puolesta, että aika menee varmaan aika nopeasti. Toivoa sopii ainakin