Untuvainen Eli meillä alkoi yritys 4/14, kun mies ehdotti puolen vuoden yhdessä olon jälkeen, että lopetettais ehkäisyt, poistatin kierukan itseltäni. Vuosi meni yrittäessä, kunnes ruvettiin miettimään että kun mtn ei tapahdu et täytyiskö jtn testejä tehdä jne. No, sit kului toinenkin vuosi kun jotenkin oli niin iso kynnys hakeutua hoitoihin.
Tammikuussa 2016 päästiin perheneuvolan ensikäynnille josta verikokeet yms muut ohjeistukset saatiin. Eka epäilys sit heräs miehen simppanäytteen jälkeen kun Fertinovalta soitettiin "ei löytynyt yhtäkään siittiötä, tarvitaan jatkotutkimuksia". Miehellä tuolloin alkoi epäilys kasvaa, "mikä mussa on vikana". Julkisella puolella kun hoidoissa ollaan niin alku oli NIIN hidas, pelkästään lääkärin juttusille pääsyä täytyi kuukausia odottaa. 4/16 lisätutkimusten jälkeen tuli lopullinen niitti, kun todettiin miehellä mikä olikaan kromosomi poikkeus, ettei niitä siittiöitä hällä ole yhtään, eikä ole koskaan ollutkaan. Miehellä oli rankkaa, ehdotti eroa et "etsi parempi mies joka voi sulle lapsen antaa". Toki hormoonien heitellessä suhde tuolloin oli kovalla koetuksella ja ajatus itselläkin kävi mielessä voisko jonkun toisen kanssa lapsen saanti olla helpompaa, edes mahdollista. No tuo kesä 2016 meni odotellessa, itseä ja suhdetta kasatessa kesäsulun takia. Keväällä jo annettu tieto meidän ainoasta vaihtoehdosta, lahjasiittiöistä kyti mielessä. Mies monesti mietti "onko hänestä isäksi, onko juuri tarkoitettu että hän on tällainen vajaavainen tarkoituksella ettei hänestä ole isäksi".
Elokuussa -16 vihdoin päästiin jatkamaan, mutta naistent.polin meitä keväällä hoitanut lääkäri oli jäänyt vuorotteluvapaalle ja tilalle tullut "nuori tyttö" josta en yhtään tykännyt! Pari ihan turhaa reissua polilla piti käydä, kuten uudestaan lääkärin todeta "että juu ette voikkaan luomuna lasta saada yhdessä". Tämän jälkeen meidät määrättiin psykologin arvioitavaksi ollaanko valmiita vanhemmiksi lahjasiittiöillä. Huvittavaa tässä oli myös se, että psykologi itsekin ihmetteli miksi meitä tarvitsisi edes arvioida, ei nähnyt meidän vanhemmuudessa mtn ongelmaa.
No, pakko kun se 6krt oli psykologille käydä juttelemassa 3kk siinä sit vierähtikin. Vihdoin marras-joulukuussa kuviot etenivät, minut tutkittiin ja lahjasiittiöt tilattiin. Joulukuussa oli eka inssi joka tuotti tosiaan tulosta, mutta johti keskenmenoon helmikuussa. Ja taas tuo odottelu jatkui, 2 välikiertoa ennen tätä mahdollisesti tänään tapahtuvaa toista inssiä.
Et sellainen meidän tarina, kauhean pitkä sorry. :) Monesti tuli mietittyä et jos oltas yksityisel hoidot alotettu, ei olis kokoajan vaan tarvinnut odotella et jotenkin etenis, jtn tietoa sais, mut ei sit raaskittu rahan takia yksityiselle mennä vaan julkisella ollaan ja julkinen sit "tarjoo meille hoidot" yksityisen Fertinovan kautta. :)