Ei tää voi olla näin vaikeeta!

[PiPaNat]

Ilpuri, en kyllä millään usko että tuollainen kaatuminen pystyy mitenkään vahingoittamaan mitään mitä on/olisi tapahtumassa! Munasarjat ja kohtu ovat niin hyvässä piilossa ja turvassa syvällä sisällä ettei niihin pienet tumpsahdukset tunnu! Voimia!

Tuosta, että jättääkö lapsettomuus haavat nin aika monen puolesta uskallan sanoa että jättää! Itse olen elämässä yhteensä yli 7,5v yrittänyt lasta. Vaikka nyt on kolmas onnistunut raskaus menossa loppusuoralla niin edelleen ajatukset ja tunteet lapsettomuudesta sattuu. Edelleen ärsyynnyyn kun joku valittaa että "vasta yk 3 tärppäsi, en olisi jaksanut yhtään enempää odottaa", tulen kateelliseksi kun joku suunnittelee kesävauvaa ja miettii että mikä kk pitää tulla raskaaksi jotta saa jäädä hyvissä ajoin "kesän viettoon" ja vielä kun siinä suunnitelmassa onnistutaan, kuppi menee nurin "voi p&@ka, olen raskaana" lausahduksista jne. Ylipäätään huomaan ajattelevani katkerasti kun joku raskautuu melkein pelkästä ajatuksesta. Toki ajatukset eivät pyöri mielessä päivittäin eikä välttämättä viikoittain mutta kun asia tulee esille niin silloin kirpaisee ja omat haavat aukeavat. Päivittäin muistaa olla kiitollinen jo olemassa olevista lapsista vaikka kuinka välillä menisi hermo koska ajatuskin siitä,että olisin jäänyt ilman heitä... Mitään lasten kanssa tapahtuvia asioita ei pidä itsestään selvinä,vaan uskoisin että me joille tämä tie ei ole ollut helppo niin osaamme suhtautua niin vaikeisiin ja ei niin mukaviin olotloihin kuitenkin eritavalla kun ne joille kaikki on käynyt käden käänteessä!

Kovasti plussa tuulia kaikille tasapuolisesti, kaikkiin tikkuihin!

PiPaNat ja Pikkuinen rv 31+3

 

[Neepu-]

Ilpuri, ole ihan huoletta. Ei varmasti mahdolliseen kiinnittymiseen vaikuta, kyllä siellä kaikki hyvin suojassa on :)

 

[Ilpuri]

Kiitos ihanat! Tuli paljon parempi fiilis :)

Pipanat, kuulostaa sun ajatukset lapsettomuudesta tosi samalta mitä itsekin tunnen vaikka mulla niitä lapsia ei ennestään olekkaan

 

[Frozen]

Ilpuri, olen samaa mieltä edellisten kanssa, että munasarjat ja kohtu on niin hyvässä suojassa, että ei kaatumisesi voi vahingoittaa/estää mitään siellä tapahtuvaa. :)

Pipanat, asia on varmasti noin kuten kirjoitit, että meitä kaikkia pitkän tien kulkeneita/kulkevia (riippumatta siitä, johtaako tien kulkeminen haluttuun lopputulokseen vai ei) varmasti aina ärsyttää tuollaiset puheet 3 kk:n "pitkästä" yrityksestä ym. Yks mun kaveri (tooosi ylipainoinen, mutta tärppi käyny molemmilla kerroilla heti, eli ei esim. monirakkulaisuudesta tietoakaan toisin kuin mulla, jolla 6 kg ylimääräistä) valitteli tässä hiljattain, kuinka lapsiin menee niin paljon rahaa, mutta onneksi hänen ja miehen vanhemmat sentään maksaa melkein kaiken, niin jää omat palkat muuhun, kuten omiin kalliisiin harrastuksiin. Eihän siinä mitään, että isovanhemmat maksaa, kun kerran ylimääräistä sen verran on, mutta näin punaista, kun ajattelin täysin omasta palkasta maksamiani lapsettomuustutkimuksia ja -hoitoja (n. 3000 e tähän mennessä), eikä ole mitään varmuutta siitä, saanko niille rahoille ikinä mitään vastinetta.

 

[Eltsi]

Pipanat, hyvin kirjoitit! Täällä on paljon lyhyempi taival takana, mutta samaistun silti viestiisi. Ihanaa kuitenkin, että olet palkinnot saanut! Vaikkakin vähän vaikeamman kautta. Ehkä se kaikki lapsettomuuskura on kuitenkin vahvistanut meitä?

Ilpuri, en usko et tuommosella kaatumisella on mitään merkitystä! Tsemppiä piinapäiviin!

 

[Misu91]

Mäkin tuun kirjoittamaan tuosta lapsettomuudesta ja sen jättämistä arvista.

Edellisessä suhteessa yritettiin lasta reippaat 4 vuotta, melkein 5 eikä vauvaa kuulunut. Ei lähdetty rankempiin hoitoihin mutta clomit kokeiltiin ja vaikka niillä saikin mun kropan toimimaan niin silti ei tärpännyt. Mulla siis todettu erittäin paha pco vuonna 2009. No, monesta eri syystä ero tuli vuonna 2013 ja sitten tapasin nykyisen mieheni. Tapahtui monenlaisia ihania asioita ja sitten ruokavaliomuutoksen/laihduttamisen yhteydessä pidin pienen tauon ehkäisy pillereistä koska ne aiheutti niin voimakkaita oireita ja yhtäkkiä olinkin raskaana ensimmäisestä mahdollisesta kierrosta. Esikoinen syntyi 05/2016 ja hänen ollessaan reilu 4 kk jätin ehkäisyn pois koska se aiheutti niin kovat kivut. En todellakaan voinut kuvitella että tulisin uudestaan raskaaksi helposti, jos nyt ollenkaan. No ,taas sama juttu ja ekasta kierrosta raskaaksi.

Silti mielessä kummittelee koko ajan tuo melkein 5 vuoden lapsettomuus ja se tuska mitä se aiheutti joka kuukausi miettiä oireita ja ajoittaa petipuuhat oikein ja tehdä miljoona testiä kun ei menkat alkanut ajallaan ja sit ne kuitenkin aina sieltä tuli mutta vaan myöhässä. Välillä oli 3 kk ettei ollut menkkoja, välillä vuosin 3 kk putkeen...

Joten vaikka nyt onnellisena olenkin kohta kahden pienen äiti, ei se tuska oo mihinkään hävinnyt ja edelleen seuraan tiiviisti tätäkin palstaa ja myötäelän teidän tilanteissa koska oon ite ollut siinä samassa tilanteessa myös. Ja mua ärsyttää suunnattomasti jos joku valittaa kun ei yk 2 tai 3 oo vielä tärpännyt ja sanoo ettei varmaan koskaan tuu raskaaksi. Ottaa niin päähän.

Mut, paljon plussatuulia tänne,toivois niin sitä pysyvää plussaa kaikille ihanille ja vahvoille naisille täällä

Misu ja pikkujäbä 30+2

 

[tiikeriLuukas]

Nenna tuun täältä takavasemmalta kommentoimaan tuota lapsettomuustraumaa. Musta tuntuu kans, että toisen kohdalla se tuntui vielä kipeämmin, vaikka kyllä esikoisenkin kohdalla. Mä heti huomautin ja huomautan jos joku kuvittelee mun saaneen lapset jotenkin helpolla, että niin se ei todellakaan mennyt, vaan kummankin kohdalla olen jo ollut turtunut siihen tunteeseen, etten lasta/lapsia tule saamaan.

Esikoisen kohdalla olin jotenkin ihan vihreä kaikessa, en osannut enää odottaa ketään tulevaksi, kun ei niin moneen vuoteen mitään tapahtunut. En myöskään erityisemmin halunnut hehkuttaa raskauttakaan, kun se sitten viimein tapahtui että testi näytti vahvaa plussaa. Kuopuksen kohdalla, kun olin jo paremmin perillä asioista, jo pelkkä yritysaika oli pelkkää piinaa, etenkin kun en yhtään sen helpommin raskautunut kuin esikoisenkaan kohdalla.. tai no "selvisin" lyhyemmällä yritysajalla. Kun sitten viimein raskauduin, kärsin ihan järjettömästä menetyksen pelosta ja olin ihan varma, että hänet viedään minulta. Ajattelin sitäkin, että jos niin käy, kuinka kauan menee siihen, että tulen uudelleen raskaaksi, ja että mulla ei enää pää kestäisi sitä yritysaikaa.

Nyt kun kolmosta jotenkin tjottaillaan tai ehkä ei, muttei ehkäistäkään, ja kaksi vuotta tulee ensi kuussa täyteen, olen jotenkin hyväksynyt sen, ettei meille ehkä enempää lapsia tule. Ei se silti sitä kipua vie pois, mutta ei ainakaan ole enää niin tuskallista eikä pää ole enää täynnä vaan yritystä ja vippaskonsteja.

Tsemppiä vielä teille kaikille yritykseenne ja jos hoidoissa olette, toivon että hoitonne tuottaa tulosta mahdollisimman pian!

 

[Meritähti90]

Tosi hienosti monet avannut fiiliksiä lapsettomuudesta! Kyl se on rankkaa.
Meillähän esikoinen tuli tosi nopeesti. Mut toista yritettiin 2,5v. Eniten satuttaa ne kysymykset "eikö tuu sisaruksia, kauheen iso ikäero tulee, millon tulee lisää lapsia"... tuntu aina niin pahalta! Kyllähän me oltais haluttu lisää lapsia mut ei saatu niin helpolla.
Nyt alkuvuodesta asti oon kavereillekin sanonu et ollaan tutkimuksissa ja varmaan ivf-hoito tuo meille lapsen. Monet on ollu ymmärtäväisiä ja vähän nolona, että on kysellyt lapsiasioista.
Nyt vihdoin sitten luomuplussa yllätti, katsotaan kuin tää päättyy!

 

[mannikka]

Täällä myös samaa mieltä, lapsettomuus jättää jäljet. Takana eksän kanssa lapsettomuutta, ei niin pitkää kun monilla teistä, vaan 14yk. Sitten uuden miehen kanssa ylläriraskaus. Toista yritettiin vaan 8kk, mutta kyllä siinä heti yrityksen alussa tuli ihan paniikki ja se aikasempi yritysstressi ihan heti päälle. Sama homma nyt kun kolmannella on lupa tulla. Kauhee kropan kyttäys jne. Ja vaikea luopua tavallaan, kun aika lailla 5 vuotta on tullut seurattua ovista, kiroiltua menkkoja, laskettua päiviä.. raskausajat onneksi poislukien. Varmaan näistä tunnelmista johtuen lueskelen täällä taustalla. Tuun sitten aktiivisemmin mukaan sen 6kk yrityksen jälkeen..

Toivon tänne oikein kunnon plussatuulia :)

 

[Viima♡]

Mulla ei oo ultraa, eikä irrotuspiikkiä. Joten testaan oviksen itse

 

[Heitsu1996]

Tänään 18kp eilen en voinut tikuttaa ovista oltiin anopin luona. Illalla kyllä talletuksia oli ja pitkin kiertoa on myös ollut.Onko edelliseen kuvaani tummentunut yhtään vai pysynyt samana minusta ainakin aika samaa on.Nega se on kyllä tulos ja voi vaikuttaa tuo särkylääkkeiden syönti tähän kiertoon viisaudenhammas poistettiin torstaina.

 

[Viima♡]

Mulla tänään kp 9 ja ovistesti tällänen. Alaselässä ja vatsalla tuntuu juilimista, joten ovis tekee varmaan tuloaan.

 

[Eltsi]

Kiitoksia, kun jaoitte lapsettomuus -ajatuksia. Tsemppiä kaikille!

Ultrakuulumisia: nyt kp 16, eikä gonalilla vieläkään yhtään vastetta loppuviikosta uusi uä. Nyt alkaa olla jo vähän pettynyt fiilis, kun kroppa ei oo yhtään vastaanottavainen!

 

[Ilpuri]

Frozen, Kylläpä rupes ärsyttää tuo sun kaveri! Kaikki oikeestaan tuossa kuviossa! Inhottavaa että oot tuollastakin joutunu kuuntelemaan

Viima ja heitsu, varmasti teidän molempien oviksen ovat ihan nurkan takana kuitenkin!

Eltsi, onpa harmi toivotaan että uudessa ultra ssa näkyisi jotain!

Ai että miten ärsyttävää kun sataa vettä , täällä ainakin! Mulla vähän pientä flunssaa , onneks on ollut vapaa päivä ja sit tällä viikolla vaan 3 päivää töitä kun on pääsiäinen. Alkaa jo vähän jännittämään testaaminen! Tosiaan aion testata jo perjantaina vaikka on vasta Dpo11. Niin ja keskiviikkona meen kilppari kokeeseen :)

 

[Heitsu1996]

Frozen, Kylläpä rupes ärsyttää tuo sun kaveri! Kaikki oikeestaan tuossa kuviossa! Inhottavaa että oot tuollastakin joutunu kuuntelemaan

Viima ja heitsu, varmasti teidän molempien oviksen ovat ihan nurkan takana kuitenkin!

Eltsi, onpa harmi toivotaan että uudessa ultra ssa näkyisi jotain!

Ai että miten ärsyttävää kun sataa vettä , täällä ainakin! Mulla vähän pientä flunssaa , onneks on ollut vapaa päivä ja sit tällä viikolla vaan 3 päivää töitä kun on pääsiäinen. Alkaa jo vähän jännittämään testaaminen! Tosiaan aion testata jo perjantaina vaikka on vasta Dpo11. Niin ja keskiviikkona meen kilppari kokeeseen :)

Jospa se ovis sieltä

 

[Frozen]

Ilpuri, joo, kyllä hieman ärsytti kuunnella tuollaisia puheita, mutta toisaalta oma vika, kun en avannut suutani. Toi sun pieni flunssahan kuulostaa lupaavalta oireelta! :) Sun perjantain testiä odotellessa!

Heitsu, joo eiköhän se sun ovis vielä sieltä tule. :)

 

[Untuvainen]

Onko sulla ilpuri mitään oireita?

Itellä jäi hassu jomotus munasarjoihin. Ihanku olis ilmaa siellä välillä. En siis tarkoita tätä raskausoireeksi, vaan pisti miettimään että mitähän se meinaa, toimiiko siellä kaikki niinkuin pitää...

 

[Ilpuri]

Untuvainen, no ei varsinaisesti. Vähän ollut kurkku kipeä ja limaa irtoaa mut ei varsinaista nuhaa. Nyt illalla on turvottanut ihan kamalasti mut luulen et se johtuu perunasta mitä söin päivällä lampaan kanssa. Ja sit välillä tulee vähän juilintaa vatsaan. Mut mä oon nää "oireet" nähnyt nii monta kertaa että en oikein niille anna suurtakaan arvoa. Ehkä jos joku niin meidän nuorempi koira on ollut tänään kauheesti mun perään mut en usko et tarpeeksi et voisin sen laskea kun se muutenkin on tosi lähellä koko ajan. Ehkä siitä vannoi kiva kun mä olin tänään kotona :)

 

[Untuvainen]

Hyvälle kuulostaa :)

 

[Heitsu1996]

Ilpuri, joo, kyllä hieman ärsytti kuunnella tuollaisia puheita, mutta toisaalta oma vika, kun en avannut suutani. Toi sun pieni flunssahan kuulostaa lupaavalta oireelta! :) Sun perjantain testiä odotellessa!

Heitsu, joo eiköhän se sun ovis vielä sieltä tule. :)

Kyllä se sieltä