Mä kirjauduin tänne sivuille ihan vain sen takia kun olen nyt jo hetken seurannut tätä ketjua ja halusin kommentoida. Mä täytän pian 30 ja me mun miehen kanssa päätimme vuoden alusta jättää ehkäisyn pois. Puhuttiin et tulkoon vauva jos on tullakseen. Mä en ole koskaan käyttänyt mitään hormonaalista ehkäisyä koska mun mieliala on ollu aika herkkä hormooneille joten en ole uskaltanut.
Mun elämän tilanne on tällä hetkellä superstressaava, monta isoa ja aikaa vievää projektia yhtä aikaa, että tämä luonnollinen ehkäisy, stressaa itsesellesi mahdollisimman pitkä kierto, on toiminut nyt neljä kiertoa tosi hyvin! Stressin aiheuttajat eivät ole kaikki itse aiheuteuttuja ja sen takia hulluna ärsyttää et aikaa ja mahdollisesti hyviä kiertoja menee hukkaan. Neljä kiertoa odottelin, enkä sinällään huolestunut koska järjellä ymmärrän että stressi vie kyllä raskautumisen mahdolisuuden tosi hyvin. Menin sitten tuossa kesäkuussa käymään gynellä vuosihuollossa. Oon käyny aina yksityisellä.
Hän sit kysyi mun tilannetta ja kerroin tosiaan et mun kierto on aina ennen ollut 29 päivää mutta nyt on sit mennyt melkein 40 päivään. Hän sitten iski mulle clomifen reseptin käteen, annostuksena 1 tabletti 5.-9. päivänä. Sanoi että lääke auttaa munasolun muodostuksessa ja irtoamisessa. Eipä kertonut mitään haitta vaikutuksista tai mahdollisista monikkoraskauksista.
Minä sitten onnellisena menin apteekkiin päivittelemään pienten pinkkien pillereiden hintaa ja tulin kotiin. Sit löysin tän ketjun ja luin muutamaa muutakin. Mua nyt vähän alkoi arveluttamaan, mutta lääkäri kuitenkin mulle sanoi että ei ole mitään järkeä yrittää vuosikausia. Jos tuo neljän kuukauden clomifen kuuri ei tuota toivottua tulosta, ei kun takas ja tutkitaan tarkemmin. Hän kyllä ultrasi kohdun ja munasarjat ja sanoi että kaikki on päällisin puolin oikein hyvin. Pidin erityisesti siitä että hän otti minut tosissaan ja ei ollut asenteella "yrittäkää nyt vaikka vuosi niin katotaan sit ehkä.." vaan sano että aikaa ei kannata tuhlata. Minulle ei varattu mitään ultra aikaa että selvitetään ovuloinko. Luulen että tämä siksi, koska yleensä aina tunnen selkeästi kun munasolu irtoaa ja hän näki ultrassa että sieltä munasolu on tulossa ja irtoaa varaan viikon kuluessa. Ilmeisesti nämä lääkkeet oli mun kohdalla tarkoitettu että menkkaväli saadaan normaaliksi.
Nyt yhden kierron tabletit oon syöny ja oireet alkoi ehkä kolmentena clomi-päivänä. Voimakkaita kuumia aaltoja ja hikoilua, jatkuvaa vellovaa kuvotusta, välillä voimakkaammin ja välillä vähän kevyemmin, paha olo tehostui aina ruokailun jälkeen. Turvotusta vatsassa on ollut myös välillä. Välillä voimakasta juilintaa alavatsassa ja selkeästi munasarjoissa. Viime lauantaina piti olla laskennallinen ovulaatio, to-la päivinä kaikki oikeet paitsi kuumat aallot voimistui entisestään. Sunnuntaina ja eilen ei ollut mitään oireita, tänään kuumat aallot ja vatsan juilinta palanneet. kuumuus voi kyllä johtua helteestä :D
Nyt päälimmäisenä tunteena on hiukan pelokas ja odottava fiilis. Suurin ihmetyksen aihe on se että mielialaan clomifen ei oo vaikuttanut, ainakaan että olisin itse huomannut. Monikkoraskaus "sivuoireena" on hiukan pelottava ajatus, koska kipua ja juilintaa olen tuntenut molemilla puolilla munasarjoissa. Munasolun irtoamista en ole tuntenut nyt clomi-kierrossa ollenkaan, minkä siis aiemmin olen aina tuntenut. Tai ehkä se on vain peitynyt clomien sivuoireiden alle. Mutta katsotaan mitä tulee.
Tälläistä minulla! :)