Nyt on gynellä käyty. Olipa nihkee käynti. Semmonen stereotyyppinen lääkäri. Ei liiennyt pahemmin sympatiaa ja lateli vaan näitä perus keskenmenotilastoja, kuinka yleisiä ne on (ihan kuin en tietäis). ”Kun puhutaan toistuvista keskenmenoista, niin eihän näitä edes lasketa.” Uuf. Tuli kyl niin sellanen olo, et nää mun murheet ei ole mitään ja turhaan itken.
Samoin puhu tosi paljon siitä, että testaan liian aikaisin.
Ikään kuin se testaus nyt niitä keskenmenoja aiheuttais…. Vaikka olisin odottanu, että menkat on myöhässä, niin kyl ne testit silti olis näyttäny plussaa, et ei sil olis säästyny miltään. Ja jos olis oottanu, et menkat viikon myöhässä, niin olis vaan ollu iso pettymys, ku vuoto alko raskausoireista huolimatta. Ja sit olis vaan ollu epätietoisuus siitä, että miks kierrot yhtäkkiä tosi pitkiä, mistä on kyse jne. Pyh pah, kyl musta kuitenkin parempi tietää missä mennään.
Sit se ultras. Yleensä gynet ym. on aina näyttäny kuvaa ja selittäny mitä näkyy ja miten asioiden pitäis olla ja rohkassu, et hyvältä näyttää jne. Tää ei näyttäny kuvaa ja ultras vaan hiljaisuuden vallitessa. Lopuks sano limakalvoa jotenkin ”lässähtäneeksi” (en nyt millään muista mitä sanaa oikeesti käytti). Et raskaudessa sen pitäis pullistua, mut tää on ohut ja sen näkönen, et noh juurikin lässähtänyt (niin kuin loppukierrossa vissiin käy). Yritin kysyä limakalvosta, et voiko siitä päätellä mitään yleisesti, et onko liian ohut limakalvo raskautumisen kannalta. No sillä kesti aika pitkään tajuta, mitä kysyin (”kiinnittyminen tapahtui jo, jos testit on plussaa” ”joo mut niinku tulevaisuudessa”). Mut ei kuulemma voi päätellä siitä nyt mitään. Kun ei voi tietää millainen on siihen aikaan, kun kiinnittyminen tapahtuis. Mut jos nää edelliset alkiot nyt on kiinnittyny, niin tuskin siinä nyt sit vikaa. Eikä kuulemma näkyny mitään erikoista muutenkaan missään.
Yritin vielä jankata, että eikö tää nyt kuitenkin ole vähän erikoista, kun ennen ei ole ollut mitään kemiallisia ja nyt yhtäkkiä kolme putkeen. Mut tuli vaan taas saarna liian aikaisesta testaamisesta. Ja kun on kaks onnistunutta raskautta niin ei ollut moksiskaan. Nyt vaan ollut geneettisesti epäkelpoja yksilöitä ”luonto hoitaa…” Sit tuli itku, kun se on just se mitä tässä pelkään, että onko hyviä sukusoluja enää jäljellä. Miehelle ja mulle on tehty geenitestit ja kun niissä ei ollu mitään, niin ei senkään puoleen nyt sit tarvetta mitään tehdä. Pitää vain odottaa, et tulis hyvä tärppi.
Verikokeet se katto, se proge kuulemma hyvä. Tämän päivän tulos (12) ei ollu ehtiny tulla vielä, mut en tiiä olisko sillä ollu merkitystä, vissiin sekin ok. Kuulemma ei kannata mitään hormonitukea, kun ei mitään oireita siihen suuntaan. Kilpirauhasarvo oli nyt ainoo oljenkorsi minkä se ohimennen tarjos. Mun tyreotropiini oli maaliskuussa 3,2 (viite < 3,6), mutta kuulemma raskautta yrittävällä olis hyvä olla alle 2,5. Laitto lähetteen labraan, et jos on edelleen yli sen, niin voi harkita pientä annostusta kilpparilääkitystä. On toi sentäs jotain, joskin hän ei tuntunu pitävän sitä erityisen tärkeänä. Lopuksi viel muistutti olla testaamatta. Sen kiusaks alotan ens kierrossa testaamisen dpo5.
Joop, sinänsä ei sen arviossa varmaan ollut mitään vikaa. Kyl mä itekin tiesin, et luultavasti kyse vaan epäkelvoista alkioista ja sille ei oikein voi mitään tehdä. Ikä tullut vastaan (ollaan 35). Ja ainakin ultrassa nyt kaikki ok. Mut olis sen voinut aika eri tavalla esittää. Ees pieni sympatia tai pahoittelu, et näin on käyny olis auttanut pitkälle eikä se vähättely. Ja jotkut lääkärit on hyviä siinä, et vaikka eivät tarjoa mitään apua, niin osaavat rohkaista, että tässä ei ole mitään hätää ja selittävät hyvin miksi ei, et on luottavainen olo kun sieltä lähtee. Nyt jäi vaan olo, että ei tullut kuulluksi, eikä hirveesti luottoa tulevaan.
Harkitsen jopa vähän käymistä toisella gynellä, et sais korjaavan kokemuksen. Mut yritän nyt hillitä itseni. Kylhän mä tolta käynniltä nyt sain sen tiedon, et kaikki ultrassa on niin kuin pitää. Tuskinpa toinen mitään muuta tarjoaa, paitsi sitä sympatiaa ja rohkaisua. Ja soitin jo siskolle ja kerroin tästä kaikesta ja sain siltä sitä, joten ehkä oon nyt all set. Jos sama jatkuu, niin ehkä sit meen. Sithän voi skipata myös mahdollisesti ultran, ku se tehtiin jo, niin pääsee halvemmalla. Saa heittää suosituksia, jos on kokemusta mukavista gynekologeista pk-seudulta.
Noi kilppariarvot nyt voi jotain tarjota, et ehkä katson nyt sit sen kortin. Pitäis eka selvittää, et saisko sen työterveyteen.
Kylhän se yleisterveyteen oleellisesti liittyy ja kilppariinkin sopivista oireista oon käyny työterveydessä juttelemassa.
paljon voimia ja jaksamista sinne. Toivottavasti gynen käynnistä selviäisi jotakin.
Oon tosi pahoillani... Jokainen menetys tuntuu niin kamalalta, ja vielä kolmas peräkkäin. 
mehän miehen kanssa aina vitsaillaan autossa että "pistetääs pyllygrillit päälle" 
ehkäpä pitää ensi kerralla sanoa, että ehkä ei kannattaiskaan ihan niin kuumalla jatkossa grillailla niitä vehkeitään
mut joo kyllähän sitä simppatestiä kannattaa harkita, jos ei ala plussia kuulumaan
Vaikka kyllähän sitä jonkin verran stressiä aiheutuu jo lämpöjen seuraamisestakin (tieto, tuska, arvailu ja mitä näitä nyt oli) niin luulisin että mun mielenlaadulla ekstra-testailu lisäisi miettimiseen ja spekuloimiseen käytettyä aikaa...
Mut hyvä miettiä, mikä itselle sopii.
Lupaavalta vaikuttaa kyl lämmöt 
(t. entinen tutkija)
Olin hetken ihan hiljaa omissa ajatuksissa, kävin täällä kuitenkin vähän lukemassa välillä. Olin myös taas kipeänä 
ihan hirveetä, mulla jäis tollasesta käynnistä niin p*skan maku suuhun että en enää ikinä haluais gynelle
mut onneksi sait kuitenkin edes vähän sellasta tietoa mitä sinne menit kuulemaan. En kanssa ymmärrä, että miten se aikasemmin testaaminen tilannetta muuttaa. Joo, siltä osin ettei tietäis koko kemiallisista mutta ei se sitä muuta etteikö niitä olisi
uutta kiertoa kohti siis molemmilla! Me ollaan varmaan ens kiertokin aika samoissa vaiheissa! 
jännittävä viikko tulossa kertakaikkiaan.
tsemppiä ja jaksamista ahdistusjuttujen suhteen myös
aivoruokaa.
joskus vaan tulee sellaisia hetkiä tässä taipaleella, että ottaa koville. Jotenkin kummasti ajoittuvat juuri loppu/alkukiertoon kun on muutenkin tunteet pinnassa. Kiva kuitenkin kuulla, että sulla aloitettu lääkitys, toivotaan että se tuo apuja 
Tosin sehän ei tarkoita, etteikö maailmankaikkeus voisi tarjota iloista yllätystä vähän etuajassa – ja siksi olenkin viettänyt aikaani foorumilla lähinnä sivusta seuraillen, välillä "kierrolta toiselle" omaa lämpökäyrää tiiraillen.
