Avuttomien ensiodottajien tyhmien kysymysten palsta

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Rouva L.
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mäkin ostin kaukalopussin sen kätevyyden jabjust tuon turvallisuuden takia. Nyt ostettiinkin sit kaukalo, jossa on vastasyntyneille erikseen lisäpehmusteet, ja epäilen vahvasti ettei niiden kanssa kyllä kaukalopussia mahdu käyttään. :hilarious: Onkohan muilla kokemusta vastaavasta? Kaukalo on siis Joien i-Gemm, ja tuo vastasyntyneen lisäosa on niin kapea ja syvä, että tuntuu että lapsi varmaan hukkuu sinne...
 
Muokattu viimeksi:
Mäkin ostin kaukalopussin sen kätevyyden jabjust tuon turvallisuuden takia. Nyt ostettiinkin sit kaukalo, jossa on vastasyntyneille erikseen lisäpehmusteet, ja epäilen vahvasti ettei niiden kanssa kyllä kaukalopussia mahdu käyttään. :hilarious: Onkohan muilla kokemusta vastaavasta? Kaukalo on siis Joien i-Gemm, ja tuo vastasyntyneen lisäosa on niin kapea ja syvä, että tuntuu että lapsi varmaan hukkuu sinne...

Mä mietin kanssa tätä. Sain laitettua sen lisäpehmusteiden kanssa paikalleen mutta näyttää vähän tiukalta, toisaalta vauvat on pieniä :D Ajattelin sitten kokeilla konkreettisesti että miten vauva siihen menee ja sitten alkaa säätää ellei jollain viisaammalla ole tähän ratkaisua?
 
Riippuu kaukalosta, pehmusteista ja pussista, sekä tietty vauvasta, mutta sehän voi olla että pussin kanssa niitä pehmusteita ei edes tarvitse. Sovittaa vain, tärkeintä on että vauva on mukavasti ja tukevasti kyydissä.

Toinen vaihtoehto on korvata pussi jollain vällyllä ekat pari viikkoa ja sitten luopua pehmusteista.
 
Onko kukaan pakannut synnärille mukaan omaa tuttipulloa ja korvikkeita? Miten tähän on suhtauduttu? Kuulin huijaa, että TAYSissa käytännössä pakotetaan imettämään, eikä lisämaitoa anneta ennen kuin on oikeasti hätä, joten aattelin et jos pakkais korvikkeen omasta takaa mukaan.
 
Onko kukaan pakannut synnärille mukaan omaa tuttipulloa ja korvikkeita? Miten tähän on suhtauduttu? Kuulin huijaa, että TAYSissa käytännössä pakotetaan imettämään, eikä lisämaitoa anneta ennen kuin on oikeasti hätä, joten aattelin et jos pakkais korvikkeen omasta takaa mukaan.

Saa kai sinne pakata mitä lystää. :happy:

Rauhoittelisin näitä pelkoja kuitenkin sillä, että maito nousee kunnolla oikeastaan vasta parin päivän päästä synnytyksestä, jolloin saatatte olla jo kotona. Sitä ennen ei kannata antaa korviketta ihan heppoisin perustein. Vastasyntyneen vatsa on hurjan pieni eikä sinne montaa pisaraa kerrallaan mahdu. Vauvan imu rinnalla taas stimuloi maidonnousua. Siinä mielessä korvikkeet kannattaa jättää kotiin (ja pyytää vaikka miestä tuomaan tokana/kolmantena päivänä jos oikeasti tuntuu ettei saa apua sairaalasta).

Taysissa pari kertaa synnyttäneenä voin sanoa (vaikka omaa kokemusta ei imetysongelmista olekaan), että ainakin potilashotellin puolella monelle kuskattiin rintapumppua, lisämaitoa ja imetysohjaajaa. Tays on imetysmyönteinen sairaala, mutta ei siellä yksin jätetä ongelmineen. Sanoisin jopa että asenne on parantunut muutamassa vuodessa (omat visiitit 2015 ja 201i8).

Toki näitä aina kuulee että vauva on itkenyt nälkäänsä päiväkausia, niinkin varmaan tapahtuu joskus, mutta aika harvinaista se on. Vauva voi itkeä muistakin syistä :happy:

Tietty jos ei edes halua imettää niin kannattaa ehkä tuoda omat vermeet heti kättelyssä. Tuttipullon puhdistaminen voi siellä olla hankalaa, tarkoitan että voisi olla helpompaa käyttää talon pulloja.


**

Anteeksi, vastasin pitkälti aiheeseen josta en oikeasti mitään tiedä. Ei ollut tarkoitus päteä :shy:
 
Mäkään en siis ihan täysin luota näihin tarinoihin, että vauva olisi itkenyt monta päivää nälkäänsä. Mutta itsellä imettäminen on iso kysymysmerkki, haluan toki sitä kokeilla mutta on myös todennäköistä etten siihen ryhdy. Varsinkin, jos ongelmia ilmenee, koska kyseessä on jo valmiiksi vastenmielinen ajatus enkä halua omia alkuaskeleita lapsen kanssa pilata sillä, että pakolla itku silmässä yritän vääntää tissistä maitoa ”koska pitää”. Tämän takia ajattelin varuiksi omaa korviketta mukaan, koska olen kuullut ettei TAYSissa suhtauduta tähän kauhean myötämielisesti.

Ja äläpä turhaan pyytele anteeksi :)
Saa kai sinne pakata mitä lystää. :happy:

Rauhoittelisin näitä pelkoja kuitenkin sillä, että maito nousee kunnolla oikeastaan vasta parin päivän päästä synnytyksestä, jolloin saatatte olla jo kotona. Sitä ennen ei kannata antaa korviketta ihan heppoisin perustein. Vastasyntyneen vatsa on hurjan pieni eikä sinne montaa pisaraa kerrallaan mahdu. Vauvan imu rinnalla taas stimuloi maidonnousua. Siinä mielessä korvikkeet kannattaa jättää kotiin (ja pyytää vaikka miestä tuomaan tokana/kolmantena päivänä jos oikeasti tuntuu ettei saa apua sairaalasta).

Taysissa pari kertaa synnyttäneenä voin sanoa (vaikka omaa kokemusta ei imetysongelmista olekaan), että ainakin potilashotellin puolella monelle kuskattiin rintapumppua, lisämaitoa ja imetysohjaajaa. Tays on imetysmyönteinen sairaala, mutta ei siellä yksin jätetä ongelmineen. Sanoisin jopa että asenne on parantunut muutamassa vuodessa (omat visiitit 2015 ja 201i8).

Toki näitä aina kuulee että vauva on itkenyt nälkäänsä päiväkausia, niinkin varmaan tapahtuu joskus, mutta aika harvinaista se on. Vauva voi itkeä muistakin syistä :happy:

Tietty jos ei edes halua imettää niin kannattaa ehkä tuoda omat vermeet heti kättelyssä. Tuttipullon puhdistaminen voi siellä olla hankalaa, tarkoitan että voisi olla helpompaa käyttää talon pulloja.


**

Anteeksi, vastasin pitkälti aiheeseen josta en oikeasti mitään tiedä. Ei ollut tarkoitus päteä :shy:
 
Mäkään en siis ihan täysin luota näihin tarinoihin, että vauva olisi itkenyt monta päivää nälkäänsä. Mutta itsellä imettäminen on iso kysymysmerkki, haluan toki sitä kokeilla mutta on myös todennäköistä etten siihen ryhdy. Varsinkin, jos ongelmia ilmenee, koska kyseessä on jo valmiiksi vastenmielinen ajatus enkä halua omia alkuaskeleita lapsen kanssa pilata sillä, että pakolla itku silmässä yritän vääntää tissistä maitoa ”koska pitää”. Tämän takia ajattelin varuiksi omaa korviketta mukaan, koska olen kuullut ettei TAYSissa suhtauduta tähän kauhean myötämielisesti.

Ja äläpä turhaan pyytele anteeksi :)

No jos on valmiiksi jo kahden vaiheilla niin kannattaa toki varautua kaikkeen. Näitä on kyllä ollut joissa lapsi on olkut nälissään (vastasyntyneet toki huutavat joskus muistakin syistä) ja henkilökunta varmasti pyrkii rohkaisemaan ensi-imetyksen onnistumista. Se on varmaan sitten aikalailla omista fiiliksistä, henkilökunnan asenteesta ja ennen kaikkea kemioista kiinni minkälainen kokemus siitä tulee.

Suosittelen tosiaan edes kokeilemaan. Tissi kun ei ole vain ravinnon vaan myös lohdun, läheisyyden ja hyvän olon lähde - niin vauvalle kuin äidillekin. Äläkä heti pety jos imetys tuntuu ikävältä. Itse kärvistelin esikoisen kanssa pari ekaa viikkoa kun nänni oli liian iso pieneen suuhun, mutta se oli sen arvoista. Henkilökunta auttaa myös katsomaan oikean imuotteen, jotta kipua ei tuntuisi. Ja vielä se pointti, että onhan se nyt sata kertaa helpompaa kaivaa tissi esiin kuin steriloida pulloja (minusta ainakin).

Mutta myös osittaisimetys on vaihtoehto ja normaaleja ihmisiä on kasvanut myös pulloruokinnalla eli älä anna kenekään syyllistää valintaasi (äläkä myöskään syyllisty), meni miten meni. Halusin vain viestilläni korostaa että ekat päivät on usein otollisia imetyksen onnistumiselle eikä heti ole tarvetta päätyä korvikkeisiin (yleensä - tiedän että poikkeuksiakin on).

Nää imetysaiheet on aina sohaisu muurahaispesään vaikkakin en sitä tarkoittaisi, piti pyytää anteeksi ennalta :grin
 
Mäkään en siis ihan täysin luota näihin tarinoihin, että vauva olisi itkenyt monta päivää nälkäänsä. Mutta itsellä imettäminen on iso kysymysmerkki, haluan toki sitä kokeilla mutta on myös todennäköistä etten siihen ryhdy. Varsinkin, jos ongelmia ilmenee, koska kyseessä on jo valmiiksi vastenmielinen ajatus enkä halua omia alkuaskeleita lapsen kanssa pilata sillä, että pakolla itku silmässä yritän vääntää tissistä maitoa ”koska pitää”. Tämän takia ajattelin varuiksi omaa korviketta mukaan, koska olen kuullut ettei TAYSissa suhtauduta tähän kauhean myötämielisesti.

Ja äläpä turhaan pyytele anteeksi :)

Mä oon Taysissa synnyttänyt.
Kuopus kun syntyi niin halusin imettää mutta ei maito noussut heti.
Hoitajat ihan oma-aloitteisesti tarjosivat maitoa. Itselleni jäi hyvät kokemukset :-) nälässä ei pidetty.

Minusta jokainen äiti päättää itse imettääkö. Jos on päätöksen ennen synnytystä tehnyt ettei imetä niin kannattaa se jo kertoa kun menee synnärille. Saa sitten lääkkeet joilla estetään maidonnousu.
Pulloruokittu lapsi pärjää siinä missä rintaruokittukin :-)
 
Jos tuntuu siltä, että halua pakata pullon ja korvikkeen mukaan, niin sitten ne kannattaa pakata. Tärkeintä on, että itsellä on varma ja hyvä olo synnyttämään lähtiessä. Eihän niitä ole pakko käyttää, vaikka ne siellä kassissa ovatkin, sen voi sitten katsoa ja päättää itse jos tarvetta ilmenee.

Minulla on kaksi eri kokemusta kahdesta eri sairaalasta. Esikoista tosiaan kolme vuotta sitten pidettiin nälässä, verensokeri oli päiviä 2,6 koska sairaalassa korviketta pihdattiin, ja sitä annettiin vain ihan mitättömiä määriä sitten kun sitä sai. Annettavan korvikkeen määrä oli tiukasti kontrolloitu, joka kerta se piti pyytää hoitajalta ja sitä sai vain 10 ml kerralla. Vauva ei huutanut nälkäänsä, vaan häntä ei meinannut saada hereille, koska noin matalalla verensokerilla ei enää riitä energiaa olla hereillä tai huutaa. Vauvan paino laski niin rajusti, että kesti kuukausi, ennen kuin vauva saavutti syntymäpainonsa, normaalisti se pitäisi olla saavutettu jo viikon iässä. Se on todella hirveää kun vastasyntynyt on sylissä täysin vetelä eikä häntä saa hereille vaikka mitä tekisi.

Toisen lapsen kanssa tein selväksi jo synnyttämään mennessä, että esikoinen on nähnyt nälkää, ja tämä toinen saa lisämaitoa heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Kätilö kysyi muutamia kysymyksiä siitä mitä esikoisen kanssa tapahtui, ja totesi, että tuolla taustalla ihan fiksu päätös, eikä yrittänytkään käännyttää minua. Tämä toinen sai lisämaitoa alusta asti, ja kaikki meni kivasti sen suhteen, minkäänlaista painostusta en kokenut. Lisämaitoa sai hakea jääkaapista itse aina kun sitä tarvitsi eikä se loppunut kesken. Eikä tämä ole mikään päätös olla imettämättä, vaan ravinnon takaamista vauvalle kun omaa maitoa ei tule -- imetys olisi meille täysin tervetullutta, mutta luonto on vain päättänyt toisin.

Jälkikäteen minulle selvisi, että tuo nälkiinnyttämissairaala (Hyvinkää) oli juuri edellisenä vuonna hankkinut itselleen nälkiinnyttämissertifikaatin (BFHI), kun taas tämä toinen sairaala ei tuota sertifikaattia ole hankkinut. Suomessa on 6 sairaalaa, joilla tuo sertifikaatti on, ja niitä kyllä välttäisin kuin ruttoa koska minusta lapsen hyvinvoinnin pitäisi aina tulla tärkeysjärjestyksessä ennen imetystä. TAYSilla ei myöskään ole tuota sertifikaattia, joten siellä todennäköisesti on asiat paremmin kuin noissa kuudessa sertifioidussa sairaalassa.

Eihän noissa kuudessa sairaalassa mitään vikaa ole, jos sattuu kuulumaan niihin onnekkaisiin, joilla maito nousee jo varhain, mutta jos kuuluu niihin epäonnisiin, joilla maito nousee myöhemmin tai ei nouse ollenkaan, sitten vauva joutuu vaaraan kun ei saa lainkaan ravintoa. Ja itsehän sitä ei voi etukäteen tietää, kumpaan ryhmään kuuluu. Minulla ei maito noussut ollenkaan, vaikka kaikki tehtiin imetyksen kannalta oikein ja oikeaan aikaan, ja tähän tilanteeseen tuo sertifioitu sairaala ei kyennyt reagoimaan millään fiksulla tavalla. Minusta sairaalan pitäisi kyetä hoitamaan laadukkaasti myös ne potilaat, joiden kroppa ei toimi oppikirjan esimerkin mukaan.
 
Kyllä Tayskin hakee tuota sertifikaattia mutta en arvioisi sairaaloiden osaamista vain sen perusteella :)

On aika kamalaa että vaikka alhainen verensokeri oli tiedossa ei lisämaitoa annettu, siinähän on toimittu väärin oli sertifikaattia tai ei.

Vastasyntyneen velttous ja väsymys voi johtua myös bilirubiiniarvoista joita meillä seurattiin hyvinkin tarkkaan usean päivän ajan vaikka vauva oli ihan virkeä. Kyllä Taysissa otetaan herkästi verikoe jos epäillään jonkin olevan vialla ja toimitaan sitten tulosten mukaan.
 
Uskaltaako tuollaisen tavallisen Ötkerin mozzarella-pakastepizzan syödä? Kuumeneeko juusto varmasti uunissa 10 minuutissa yli 70 asteiseksi? Entä onko kermaviilikastikkeet turvallisia, esim. kebab-annoksissa? Nimim. Hirveä himo
 
Minä paistan pizzani aina niin, että se juusto kuplii, silloin se ainakin on riittävän lämmintä.

Onko jokin varmasti turvallista? Riippuu ihan keittiöstä, jossa ruoka valmistetaan. Kyllähän noissa kebab-paikoissa on tarkastuksissa löytynyt puutteita raaka-aineiden säilytyksen suhteen, joten valitse ravintolasi sen mukaan, missä uskot keittiön prosessien ja käytänteiden olevan kunnossa.
 
Jos juusto kiehuu (kuplii paistuessaan), on se varmuudella tarpeeksi kuumaa.

Kastikkeista voi aina kysyä, onko mitä alkuperää. Yleensä valmiskastikkeet on pastöroituja ja jos tekevät itse, osaavat kertoa kyllä alkuperästä. Toki nuo säilytysolosuhteet on aina oma asiansa. Auttaisiko Oiva-luokitus niihin?
 
Kermaviili sinällään on käsittääkseni turvallista ellen ole sitten pudonnut kärryiltä viimeisimmissä suosituksissa. Mutta minäkään en söisi mitään herkästi pilaantuvaa paikassa, jossa suuremmalla todennäköisyydellä on puutteita hygieniassa, säilytyksessä tms. Kyllin tasokkaassa paikassa siis voisin syödä raskaana. Tai ostaa kotiin (pastöroitua) kermaviiliä ja tehdä itse kastiketta. :)
 
Onko kellään muulla tarjonnan tutkiminen sattunut? Etenkin alavatsalta tarjoutuvan osan tarkastelu painelemalla on aina kivuliasta. Itellä on joku kummallinen tapa olla näyttämättä kipua, jos vaan mahdollista, ja tänään tulikin neuvolalääkärikäynnin jälkeen mieleen, että olisikohan tuosta pitänyt mainita jos ei olekaan normaalia? :oops:
 
Hei! Synnumytysvalmennuksessa kätilö suositteli öljyämäään paikkoja jotta paikat ei repeä sitten synnytyksessä. Onko kukaan tätä tehnyt? Argan öljy ja jojoba on kuulemma hyviä? Uskaltaako noita laittaa intiimialueille? Kuinka usein? Mulla on bio oilia mut en tiedä uskaltaako sitä käyttää...? Vielä n.5 vkoa laskettuun aikaan joten ehkä vielä ehtis.
 
Onko kellään muulla tarjonnan tutkiminen sattunut? Etenkin alavatsalta tarjoutuvan osan tarkastelu painelemalla on aina kivuliasta. Itellä on joku kummallinen tapa olla näyttämättä kipua, jos vaan mahdollista, ja tänään tulikin neuvolalääkärikäynnin jälkeen mieleen, että olisikohan tuosta pitänyt mainita jos ei olekaan normaalia? :oops:

Aivan ehdottomasti pitää mainita kivuista etenkin raskauden aikana hoitavalle henkilölle. Muuten he eivät tiedä ja osaa auttaa tai tehdä tarvittavia tarkastuksia tai hoitoja.
 
Hei! Synnumytysvalmennuksessa kätilö suositteli öljyämäään paikkoja jotta paikat ei repeä sitten synnytyksessä. Onko kukaan tätä tehnyt? Argan öljy ja jojoba on kuulemma hyviä? Uskaltaako noita laittaa intiimialueille? Kuinka usein? Mulla on bio oilia mut en tiedä uskaltaako sitä käyttää...? Vielä n.5 vkoa laskettuun aikaan joten ehkä vielä ehtis.

Manteliöljyä käytin eikä kummassakaan synnytyksessä revennyt. Ekalla kerralla kätilö oikein kysyi olinko jotain käyttänyt. Luulisin että kaikenlaiset öljyt on aikalailla ok. Kokeilisin aluksi pienellä määrällä jos arveluttaa.

Öljyämisen lisäksi olennaista on välilihan hierominen ja pieni venyttely. Ja toki geeneilläkin ja synnytystavalla on vaikutuksensa repeämiin.
 
Onko kellään muulla tarjonnan tutkiminen sattunut? Etenkin alavatsalta tarjoutuvan osan tarkastelu painelemalla on aina kivuliasta. Itellä on joku kummallinen tapa olla näyttämättä kipua, jos vaan mahdollista, ja tänään tulikin neuvolalääkärikäynnin jälkeen mieleen, että olisikohan tuosta pitänyt mainita jos ei olekaan normaalia? :oops:
Ensiodottaja olen minäkin ja kyllä vaan on hirmuisen arka vatsa noissa tunnusteluissa ja olen sen myös ilmaissut :) Tästä ei ole kuitenkaan oltu huolissaan eli se on ilmeisesti normaalia. Viimeksi nlalääkäri pyyhkäisi ultrageeliä tuosta alavatsalta vähän reippaammin ja oikein sätkähdin kivusta :shy: Lääkäri pahoitteli vuolaasti.. :grin Mutta mainitse ihmeessä seuraavalla kerralla. :)
 
Takaisin
Top