Alkuraskauden oireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Elennah
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla on kyllä myös ärsytyskäyrä niin korkealla kun vaan voi olla. Neljättä päivää olo niin krapulainen kun vaan voi olla, pyörryttää ja oksettaa ja maha aivan sekaisin en muista tällästä oloa ollenkaan aikasemmista raskauksista, mitään saa tehtyä ja kämppä uhkaa räjähtää käsiin, onneksi mies ollut nyt kotona ja hoitanut lapset niin oon saanu levättyä kunnolla.
 
Esikoisen aikaan olin todella vittuuntunut, voi sitä v-käyrän kaarevuutta :rolleyes: Nyt veetuttaa kyllä tämä etominen ja väsymys. Mutta ei ole onneksi sitä samaa mitä esikon aikana. Se veetutus ei onneksi kestänyt kuin jokusen viikon siinä rv8-10 tjsp.
 
Mä huomasin tuon oma veemäisyyteni kukkivan kun meillä oli nyt pääsiäisen aikaan teini-ikäinen sukulaistyttö käymässä ja yleensä olen tullut hyvin hänen kanssa toimeen ja on ollut kivaa jne. Mutta nyt otti jo henkilön näkeminenki aivoon ja se puhetapa ja ääni. Onneksi sain piettyä suuren suuni kiinni etten sanonu mitää tyhmää. Sitte on rankkaa olla miehen kans yhessä lomalla yhtää pitempää ku viikonloppu, ei vaan kestä. Toivottavasti tämä menee kohta ohi.
 
Sitä tuli käytyä sit ihan tipassa sairaalalla pääsiäsen kunniaksi. Voin sanoa, että siellä oli pari muutakin... Ihan tukossa oli se paikka.

Ketoosissahan sitä ollaan ja nesteet hukassa. Ihme juttu, kun lauantaina koin olevani melko pirteä ja ruokahalukin yhtäkkiä palasi. Innostuin siitä ja söin hyvin, oikean illallisen piiiiitkästä aikaa. Siis lämmintä ruokaa salaatteineen! Seuraavan yön sitten oksensin ja ripuloin. Sitä ei kroppa enää kestänyt, menin niin heikkoon jamaan että oli pakko lähteä päivystykseen sunnuntaiaamupäivällä. Minähän asun yksin, niin piti naapuri pyytää apuun että pääsin taksille ja sain puettua päälle, ruokki kissat kans. Niin heikko olo oli. Siellä tippaa suoneen ja nuhteita lääkäriltä. Pissassa muutakin probleemaa kuin ketoaineet (tulehdus?), mutta eivät siellä alkaneet tutkia tarkemmin vaan käskivät mennä pissakokeisiin ku oma TK aukeaa. Kuumettakin yli 38...

No, nyt sama etoilu sitten jatkuu kotona, juon koko ajan vettä, syön vähän sitä vähän tätä. Tänään saanu alas pikku kupin kaurapuuroa, desin-kahden verran mansikkasoppaa, pienen vaalean leivän, pikku kökkäreen mämmiäkin. Mielestäni ihan ok, ja tärkeintä että nyt pysyy sisällä. Ja juustoakin 3-4 siivua. :) + maitoa juomaksi ja vettä reilusti.

Jäi mieleen lääkärin kommentti, että yrität nyt vaan Oikeesti siellä kotona syödä, syöt jotain pientä tunnin välein vaikka. Se ei ihan oikeasti taida ymmärtää, että yrittänyt olen, ihan Oikeesti. Ja että kun ei pysty niin ei pysty... Jotenki jäi olo, että olen itse aiheuttanut tilani. Tietenkin, tavallaan olenkin kun en ole syönyt. Mutta en ole oikein osannut auttaa itseäni, kun ei pysty syömään niin pitäisikö sitten vaan syödä ja oksentaa? Oksennus on vaihtoehto? Nuhteli minua siitäkin, että tulin sinne päivystykseen, kun siellä on ruuhkaa ja seassa ihmisiä joilla voi olla vaikka influenssa. Olisko pitäny sit kotiin jäädä pyörtyilemään ja kuivua lisää vaan... Toinen lääkäri oli tollanen nuhtelijatyyppi. Niillä tuli vuoronvaihto siinä, se eka lääkäri oli oikein ymmärtäväinen ja kuunteli kun kerroin minkälaista oloa on pidellyt kohta 3 viikkoa. Ja puhui juuri siitä, että joillakin tulee voimakkaampi pahoinvointi kuin toisilla ja sen pitäisi sitten parin viikon päästä alkaa hellittää. Ymmärsi, että mun kuivuminen on tapahtunut pikkuhiljaa, tässä viikkojen aikana.

Esim. ke-to söin kuitenkin yhteensä 10 karjalanpiirakkaa, joitten päällä oli suolakurkkua ja juustoa. Jostain syystä ne maistui, kun laitoin mikroon. Söin joka tauolla niitä. Että en ny kokonaan syömättä kuitenkaan ole ollut. Toisina päivinä enemmän kyennyt, toisina vähemmän.

Puuhh. Yritän tota soppaa ja puuroa ny näinä päivinä, kun tuntuu maistuvan ihan hyvin, edes pikku kupposet kerrallaan.
 
Täälläkin yksi odottaja. Testi tuli tehtyä viikko sitten, oireista huolimatta kuukautisia ei kuulunut. Kierto on ollut välillä epäsäännöllinen, joten en uskaltanut plussaa edes odottaa.

Viime viikolla väsymystä ja huonoa oloa, nyt pääsiäisen aikaan helpottanut, kun on voinut mennä lepäämään halutessaan. Saa nähdä, kun töihin palaa :)

Mutta onko kellään muulla lonkkakipuja? Välillä juilii niin, että ei tiedä missä asennossa olisi. Pääsääntösesti illalla ja yöllä, mutta välillä myös päivällä. Onko kokemuksia, tietoa, mikä siihen syynä? Seitsemäs viikko alkoi juuri :)
 
Pii: Pakko sanoa, että lääkäriltä tosi tökeröä toimintaa! Oikein pistää vihaksi sun puolesta. Itse olen myös kärsinyt reilu pari viikkoa huonosta olosta ja syömiset mennyt kyllä huonosti. Oon yrittänyt parhaani mukaan syödä, mutta itse tunnistan kyllä vahvasti sen, että milloin on lopetettava syöminen ettei tuu sitä oksennusta. Jos sitä väkisin yrittää syödä, kuten minä eilen yritin, niin tulipahan oksennettua kolmesti ja siinä meni myös nesteet mitä yritin juoda. Ja siis mun mielestähän sä oot saanut syötyä ees vähän, että sehän on pääasia ja oot parhaasi yrittänyt. Tsemppiä sulle ja toivon todella, että paha olosi helpottuu! :)
 
SanNi, mulla on aiemmissa raskauksissa (keskenmenneitä) ollut alussa ihan hirveetä nivelkipua etenkin polvissa, mutta muuallakin. Googlailin asiaa ja ajattelin kokeilla b-vitamiinilisää, jos se vaikka helpottais oireisiin: tässä raskaudessa on särkenyt niveliä tasan silloin kun jätin b-vitamiinilisän pariksi päiväksi pois. Saattaa olla siis B12-vitamiinin puutosta, mutta siihen epäilyyn varmaan vaaditaan muutakin kuin pelkkä nivelkipu, itellä ruokavalio ollut sellainen, etten oo ihmetellyt.
Neuvolassa kylläkin ovat sanoneet, että nivelkipu on ihan "normaalia" kun keho erittää relaksiini-nimistä hormonia, joka mm. löystyttää niveliä. Itsellä se kipu oli niin tuskallista, ettei sitä oikein normaaliksi voi laskea.

9+0 tänään, muutaman päivän ollut jo ihan hyvä olo, mutta tänäänpä heräsin viideltä taas siihen että hirveä jano, vessahätä ja oksettaa. Tänään eka neuvolaki.
 
SanNi: mulla oli kans siinä seitsemännellä viikolla parina iltana lonkkakipua, ei tosiaan tiennyt miten päin olisi kun juili niin pahasti, varsinkin istuessa ja kyljellään maatessa..vihlominen helpotti kun nousi jaloittelemaan mutta alkoi taas heti kun istui.Pari iltaa sitä tosiaan kesti ja loppui sit kuin seinään ihan itsestään..
 
Voi teitä pahoinvoinnnista kärsiviä :( En edes osaa kuvitella millaista se on kun itellä on ollu nyt neljässä raskaudessa ainostaan vähän etovaa oloa "pahana olona". Voimia!:Heartred
 
Kohdun kannakkeet ainakin venyessään vihloo mulla nivusista lonkkiin asti, välillä koko lantion alueen luutsärkee, on ihan normaalia kasvukipua, ja neljäs raskaus menossa, tuntuu et on taas pikkusen kivuliaampaa ku viime kerralla, miten muilla tässä, onko uusi raskaus kivuliaampi kasvaa kuin aiemmat?
 
Mulla ainakin tää alku on ollut paljon kivuliaampi kuin kaks aikasempaa Ruusa. Tuntuu välillä tuolla alakerrassa ihan jåätäävää kipuilua ja tää huono olokin on mun mielestä pahempaa. Välillä tulee semmonem olo, et oksu tulee, mut sit ei mitään tuukkaan ja närästystä on myös enemmän kuin aiemmin. Nyt on ollut pakko syödä jotain tarpeeksi usein tai on tosi huono olo.
 
Joo mulla kans kivuliaampaa. kohdun kasvukipuja päivittäin, usein Ja tuntuu koko lantion alueella. Lonkat kramppailee myös.
 
Kävelin tänään kauppaan ja takas ukkosen kanssa ja paha olo meinasi ihan täysin iskeä päälle kun jossain joku poltti roskia (tms). Siis se savun haju! Hyi helvata sentään.
Lisäksi kävellessä iski hyvin tuttu kipu esikoisen odotusajoilta tuonne kohdun "alareunoille" ja siitä heijasteli lonkkiin päin. Kiinnikkeet ne siellä venyy ja paukkuu.
Närästys ei ota helpottaakseen ja etominen pahenee koko ajan. Mä toivon, että pysyisi jotenkin aisoissa...muuten mun on vielä pakko töissä paljastaa raskaus ennen kuin olin ajatellut.

Ja Pii oli tosiaan kohdannut todella tökerön lääkärin! Ei todellakaan ole sun vika. Ja olethan sä tosiaan yrittänyt syödä. Se kun oksettaa, niin ei siinä noin vain pistetäkään suuhun mitään. Itse eilin eilisen kylmillä viinirypäleillä ja hapankorpuilla...vettä onneksi meni melkoinen määrä päivän aikana, mutta mitään oikeaa ruokaa en saanut suustani alas.
 
Ruusa mulla on nyt (ainakin jos oikein muistan) kaikista kivulian raskaus ollut. On tosiaan nivusia särkeny ja jomotellu.
 
Joo mua etos yks päivä ihan hulluna, kun mies laitto possun lapaa meille ruoaksi ja se rasvan haju sai mut melkein oksentamaan samoin seuraavana päivänä se jähmettynyt rasva purkissa, yöks.
 
Mulla 9+3 ja pahoinvointi on helpottanut selvästi. Se on tietysti tosi epäilyttävää! :/ Kyllä sitä kuitenkin vähän vielä on. Viime raskaudessa se kesti pidempään ja loppui vähitellen, tää hävisi jotenkin yhtäkkiä. Outoa! "Onneksi" muita oireita on edelleen, pahimpana tuo väsymys. Vaikka kuinka nukkuu, ei ole koskaan virkeä.
 
Voiko kohdun kasvukivut olla tosi kipeitä? Mulla ei yhtään ollut tälläistä esikoisen raskaudessa, nyt on alamaha todella kipeä, pistelee just kohdun alueella. Lisäksi tämä pahoinvointi tappaa, en oo syönyt tänään koko päivänä kuin yhden omenan ja nyt koitan syödä vähän salaattia. Mikään ei mee alas ja kaikki oksettaa. :(

Välillä pelkään ettei kaikki ole niinkuin pitäisi, koska eilen illalla esim oli alavatsa niin kipeä etten pystynyt edes kävelemään vessaan.. Ja tänäön huomasin, ettei rinnat ole niin arat ja isot kuin mitä oli viime viikolla. :( Ähh, en jaksa tätä epävarmuutta..

Rv 7+9
 
Tuo epävarmuus on kyllä todella raastavaa. Itellä ei oo ollut ees ensimmäistä neuvolaa vielä, joten ei mitään käryä onko siellä joku vai ei. Tänään on ollut kans täällä ihan hirvee olo koko päivän. Saan kyllä syötyä, mutta semmonen kestokrapula on koko ajan ja tuntuu ku oksennus nousee kurkkuun, mut mitään ei tuu kuitenkaan
 
Annissa, mulle lääkäri sanoi varhaisultrassa, että pahoinvointi on ainakin sellanen merkki mistä tietää et on raskaushormonia paljon. Mäkin tosiaan tänään aamulla huuto-oksentaessa ja sohvapotilaana mietin vaan sitä, et tää on vaan hyvä juttu... Tuolla aiemmin joku laittoikin listan hcg:n tasoista, siitä näkee et 10-11. viikon jälkeen pitäis pahoinvointikin hellittää. (Kaveri kyl oksensi koko raskautensa joka päivä...)
 
Takaisin
Top