Enpä tiedä kehtaako tätä sanoakaan, varsinkaan kun lukee niin monelle käyneen ikävästi ja raskauden keskeytyneen...mutta koska tää on oirepalsta niin sanotaan kuitenkin: olen karvaa vaille rv 10 ja oireena on ****tus. Kuulin kaverilta hänellä olleen samaa, enkä voinut sitä käsittää, toivottu raskaus kuitenkin. Nyt itsellä sama. Voiko olla, että joillakin hormonit heittää itkuherkäksi ja minut taas raivon partaalle. Se jotenkin nostaa päätään yleisenä kaikenkattavana olotilana, joka vain hieman helpottuu liikunnalla ja saa vapaapäivinä siivoamaan, mikä toiminta taas alkaa jotenkin ketuttaa kahta lujempaa kun huhkii selän kipeäksi. Ehkä toivottavasti pääsiäisenä mulla on ollut vain liikaa aikaa ja liian vähän tekemistä, mutta pari päivää on ottanut todellakin päähän kaikki.