Mulla oli tänään vapaapäivä, huomenna olis tentti mihin oli tarkoitus lukea. Mutta mutta, nukuinkin ihan sikapitkään! Tai heräsin mä 8 aikaan, kävin vessassa ja kissoille ruokaa. Mutta sit jatkui unet. Koko päivän ollut ihan järkyttävän väsynyt, tämmöstä ei oo aiemmin tässä ollut.
SIt tajusin iltapäivällä, että syötävä olisi. Mikään ei maistunut, kaikki maistui metallille. Söin tosi vähän, eikä sen jälkeen voinut mitään muuta kuin nukahtaa, niin otti voimille. Niinpä nukuin koko iltapäivänkin. Olisinko ollut hereillä tänään 11-14 ja sit klo 19 alkaen… että yhteensä semmoset 7 tuntia… kyllä nytkin nukuttaa että ei muuta ku unille. Taitaa jäädä se tentti tekemättä huomenna.
Mun olot siis muuttuneet siten, että on kova väsymys, ruoka ei maistu ja ne aiemmin jäätävät alamahakivut on vähän helpottaneet. Välillä niitä tuntuu, esim. aivastaessa ja ponnistaessa muutenkin. Ja oon mä itkeskellytkin tänään, no voi liittyä väsymykseen. Yksinäisyyttäni itken ja puran sitten inhottavilla viesteillä miehelle (erotaan nyt), joka jossain nytkin ryyppää. Ihana lukea muiden tarinoita välittävistä ja huolehtivista miehistä, onneksi pystyn olemaan kuitenkin toisten puolesta onnellinen, vaikka oma tilanne on sen suhteen kurja.