Ahdistaako joku asia?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Rosita
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Nostan Satru sulle hattua, en olisi pystynyt enää kyllä olemaan samassa tilassa tuommosten kommenttien jälkeen. Muutenkaan en voisi lähteä anopin kanssa samalle mökkireissulle, kyl niin erilaisia ihmisiä ollaan, että mun hermot ei kestäis. Osaan kyllä käyttäytyä, mutta vapaa-ajan suhteen olen (nykyään etenkin) niin tarkka että sen vietän miten haluan, en varoen hermoromahdusta :smiley-angelic006 alkaa tuntua että noista anopeista voisi jo kirjoittaa kirjan, kyllä niin uskomattomia osaavat olla kaikkine neuvoineen. huh huh :smiley-angry016
 
Iituliina: me tullaan anopin kanssa suht hyvin toimeen. Ja olen kyllä ollut tietoinen sen suorasukaisuudesta ja siitä, että yrittää dominoida kaikkia ympärillä. Ohjeistaa sen minkä kerkeää vaikka tietää (ja sanookin itse) että tekee miten itse tykkää, miksi siis pitää koko ajan nurista toisten toisenlailla tekemistä jutuista? Mökillä käyty useinkin yhdessä, mutta nyt tuntuu lapsen syntymän jälkeen vahtivan kuin haukka, että osataan nyt tehdä oikein ja sitten kun sen neuvot on sieltä 70-luvulta, niin :p Mutta siitä en tykkää, että mun ulkomuotoa arvostellaan..se ei kuulu kenellekkään miltä mä näytän. Ehkä koulukiusaamisella ollut tekemistä tän kanssa, että olen herkkis arvostelulle, mutta sitä en siedä. Pitäkööt vaan huolta omasta ulkonäöstään ja muut saa näyttää miltä näyttää.. piste :smiley-angry019 :)

Kiitos kaikille kuitenkin myötäelämisestä, ihanaa etten ole yksin tämänkään asian kanssa, kuten monen muunkin asian kohdalla löytyy täältä aina vastauksia ja tukijoita :)
 
Muokattu viimeksi:
Ihan hiukka pistää ahistamaan! Jouduin alkuviikosta umpparia leikkaukseen ja nyt kolme viikkoa ponnistelukieltoa! Ei siis oikein onnistu lasten hoito, kun ei saisi nostaa yli 2,5kg painavaa. Nyt sitten vähän jokaiselta apuja pyytelemään, kun en pärjää yksin kotona varttia pidempään. Kyllä on hyödytön olo!
 
Kaksosuus. Ei nämä eivät ole kaksi samaa persoonaa, joita voi keskenään vertailla. He ovat yksilöitä. Heitä ei voi syöttää samasta lautaselta, ei syöttää samalla lusikalla, antaa samoja tutteja ja vertailla keskenään ja ei, et voi tulla vaunujen viereen vertailemaan saman näköisyyttä. Nämä ovat ..... ja ....., omia persooniaan. Voi helevetti, että millasia ihmisiä osa voi olla niin kaksosten vanhemmista (lapset kuin "sulka omaan hattuun", "viis niistä yksilöistä, mulla ku on kaksoset") ja kuin uteliaista ihmisistä. Olen onnellinen kahden pienen tytöt äiti, enkä ikinä luopuisi siitä, mitä minulle on suotu (munasarjat, joista lähtee aina kaksi munasolua), mutta ihmisiä, yksilöitä nämäkin vauvat ovat. Oikein vit... aa jatkuva vertailu ja samannäköisyyden pohdiskelu. Kai minä itse näen, mitä toinen osaa, missä toinen on parempi, mikä toista kiinnostaa..yms. Sen takia ärsyynnyn, kun tapaan äitejä,jotka haluavat "vertailla" lapsia. No mitä se haittaa, jos mun toinen vaavi on kätevämpi/isompi kuin sinun? (ja mihin se toinen unohtui, ei nämä ole samaa vauvaa). Ei ketään. Tai kaksosten äitejä, jotka vaan hehkuttavat kaksosuutta eivätkä itse vauvoja, omina persooninaan. Huoh, kiitos :grin

edit. Kai tätä pitäis purkaa jonnekin asiaan kuuluvalle foorumille, mutta ei tällä hetkellä ole mitään mielenkiintoa muita monikkoäitejä kohtaan, vaan vauvan, persoonan, yksilön, äitejä kohtaan.
 
Näin kaksospoikien isosiskona arvostan kovasti sitä, että näet selvästi kaksi täydellistä yksilöä!
Samaa paskaa olen kuullut ulkopuolisilta kuin säkin. Meilläkin kotona oli aina sama meininki kuin sulla.
 
Se on myös outoa, että ihmiset vertailevat ei-identtisten kaksosten ulkonäköä. Sehän on sama kun vertailisi ihan kenen tahansa sisaruksia. Eivät ketkään ole ihan saman näköisiä sillonkaan vaikka geenit ovat samaa perimää.. Ehkä se on vaan tietämättömyyttä..?
 
Pikkuveljet oli niin samannäköisiä että piti laittaa toiselle yhteen varpaankynteen kynsilakkaa ettei mene vauvana sekaisin. Ja eivät olleet identtisiä. Silloin kaksi vuotias siskoni erotti veljet toisistaan aina itkun perusteella.
 
Huoh..uskaltauduin mökille anopin kanssa uudestaan (masokisti luonne?)..ei olis kannattanut..

"Laita nyt sille vauvalle hattu päähän ettei luona tule kylmä" - istuttiin siis autossa menossa kaupungille. Juu, en laittanut, autossa oli ihan lämmin.

"Ostin teille light jaffaa, jotta te ette liho enempää"

"En halua että teistä tulee plösöjä"
Jne..jne. juu siis läski olen..on tullut selväksi.
 
Ihanat anopit.
Meillä on melkonen finanssikriisi päällä ja anoppi vissiin on tietonen siitä. Vauva pörryytteli suullaan ko oltiin kahvipöydässä, minun vanhemmat ja miehen vanhemmat. Sitä naureskeltiin ko vauva niin pörryytteli, että liekkö tulee hänestä kova autoilija niin anoppipa se tokas että "kauan saatki pörryytellä ennenkö sinun vanhemmilla on varaa ostaa sulle auto."


Kiitti :D onneks on 17,5vuotta aikaa säästää.
 
juu,minunkin anoppini alkoi neuvomaan miten ja milloin syötän lapseni. Vastasin "kuulehan,tämä on jo minun neljäs vauva,luulen että ihan itse tiedän miten ja milloin syötetään" ! Ei oo neuvonut enää! :laughing002
 
Minua taas ärsyttää kun vauvalle syötetään omin nokin uusia makuja kysymättä minulta mitään, kun en ole paikalla. Mitäs jos tulee allerginen reaktio ja minulla ei ole mitään tietoa mitä hänelle on syötetty. Voi olla että olen yli hysteerinen ja lapsellisen kiukutteleva äiti, mutta lapsen äitinä olen varmaan etuoikeutettu päättämään mitä ja milloin hänelle syötetään. Ja vaikka olen ekaa kertaa äiti, niin silti olen mielestäni se joka päättää mitä hänelle syötetään, vaikka kuin hän olisi monta lasta aiemmin kasvattunut jne.
 
Mulla ärsyttää kans tuo salaa/lupaa kysymättä syöttäminen.
Mulla on yks kaveri joka on minua vanhempi reippaasti ja hällä on pakkomielle antaa aina ko nähdään jotain hyvää! Jäätelöä, keksiä, suklaata ym. :( tosi kiva ko yrittää selittää ja sanoa etten halua antaa tuommosia ylimääräsiä sokereita vielä! Ja että ei saa antaa niin silti annetaan ko silmä välttää.
En enää halua ees antaa syliin vauvaa hälle ruokailujen/kahvistelujen aikana.
 
Kylläpä vituttaa! Miä en ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka kysymättä antaa toisten lapsille syötävää. En hyväksy antaa edes maistiaisiksi. Ja sitten on vielä ne, jotka antaa salaa vaikka on kysynyt luvan ja sanonut EI! Yrittäkää nyt ymmärtää, että vaikka on kuinka kiva nähdä toisen ilme ja saada toinen iloiseksi herkuista ja saada lapsen suosio tuollaisilla konsteilla niin EI! Jokainen syöttäköön omille muksuille mitä tahtoo, mutta Alisa ei vielä herkkuja ja lisäsokeria tarvitse.
Ja en kirjoita loppuun kiitos. Koska on se nyt kumma, kun pitää oikein suuttua:rulez


Kirjoitin eilen itse facebookkiin, jotta menisi tutuille kaaliin :thefinger
 
Niinpä, tästä asiasta oon joutunut monesti sanomaan anoppilassa tuon isomman lapsen kohdalla varsinkin ja tiedän että saan sanoa myös tämän pienemmän kohdalla! Mummon vastaus on aina että saahan sitä nyt mummolassa vähän herkutella tai että mummolassa on eri säännöt ? Wtf? Ihan yhtä paljon ne on mun lapsia sielläkin ja silloin pätee minun säännöt,argh! :mad: Ihan kuin se lapsen kiintymys olisi jotenkin herkuilla ostettavissa ! Kyllä pistää vihaksi :grumpy: sitten lapsi oppii ettei äitiä tarvitse totella mummolassa kun mummo pistää matalaksi meidän perheen tavat!
 
Kaksplus- lehdessä oli just juttu otsikolla "rakastaako mummi sokerilla" tms. Kannattaa ostaa lehti ja antaa mummulle luettavaksi. Täälläkin olisi meinaa aihetta toisen mummun kohdalla! Toinen ei edes itsekään pahemmin syö sokeria, niin osaa olla tuputtamatta sitä meidän poitsulle myös. :D
 
Mua tuli pari päivää kaksi äitiä vaunujen kanssa vastaan, kun olin vaunulenkillä. Toinen sanoo: onpa tolla läski vauva, kun on noin isot rattaat. Tähän toinen: ei ku tolla on kaksoset, oon nähnyt ton ennenkin. Tänään tulivat taas vastaan ja molemmat alkoivat nauramaan kohdallani minua katsoen. Mitä vit...a.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top