Nyt on letrot syöty tässä kuussa. En tiedä haluanko enää toista kertaa altistaa itseäni tällaiselle... Mielialaoireet oli ihan hirveät, tuntui että parisuhde repeilee liitoksistaan. Mies on kyllä ollut konfliktien jälkeen aina tosi rakastava, vakuuttanut mulle että mitään pahaa ei ole tapahtunut ja kaikki on hyvin. Mutta enemmän aikaa on ollu konflikti päällä kuin se muu aika... (paitsi nukkuessa).
Mulla on ollut tän viisi päivää sellanen olo että kaikki on rikki enkä edes halua enää lasta tällaiseen suhteeseen. Ihan hirveitä repiviä riitoja järjettömän pienistä asioista
Oon kokenut kaiken satakertaisena. Mies kuulostaa vihaiselta sanoessaan jotain -> mä koen sen niin järjettömän satuttavana, tuntuu että kaikki loppuu tähän.
Varmaan nää tunnetilat asettuu jälkikäteen asian vaatimiin mittasuhteisiin, mutta nyt niitä on tullut sellaista ahtotahtia, että en ole ehtinyt edellisestä toipua kun jo seuraava iskee. Joka kerta mun tunne ja tunnereaktio on olleet voimakkaammat. Olen aika väsynyt ihminen nyt... riitely on todella energiaavievää. Opiskelut menny ihan penkin alle. Eihän tässä mitään jos mies osaisi reagoida niin että ottais sen tunteen vastaan ja sanoisi että ”ikävä että susta tuntuu tuolta, en tarkoittanut sitä noin”. Mutta hän ei ole osannut olla ihan niin rakentava. Lähinnä väittänyt kiihkeästi vastaan ja kaivautunut omaan vihapoteroonsa mököttämään.
Ei oo helppoa. Pelottaa se kun joskus oikeesti tulee ne vaihdevuodet... sitten se kestää pidempään kuin viisi päivää
) ...koska pystyt virittäytymään sellaiselle aaltopituudelle, jota moni 'peruspirkko" ei edes huomaa.
Siinä tilanteessa jokainen päivä oli liikaa, puhumattakaan viikoista.
