----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Voi hitto. Mulla samoja pohjattomia suruja tuli ekassa ivf:ssä kun synarelalla ajettiin hormonitoiminta kokonaan alas. Olin mm. varma että mies vain odottaa sopivaa hetkeä ilmoittaakseen jättävänsä mut. Se oli jotain järkyttävää.

Hyvä että saitte kuitenkin tilanteen raukeamaan. :HeartredPystyttekö puhumaan noista oloista ja niiden aiheuttajista?
 
Muokattu viimeksi:
Pernilla sanoi:
mahdollisuuteni omilla soluilla ovat lääkärin mukaan enää 0,0x, joten prosenttikerhosta olenkin jo siirtynyt promillekerhoon :smiley-ashamed004 Ikää on jo 46, mutta silti tuntuu kieltämättä ikävältä. Kiitollisuus lapsista on tässä vaiheessa sanoinkuvaamatonta.
Click to expand...

Pernilla :) Meille 46-vuotiaille tilasto antaa vielä 0.8%...promille kerhossa ollaan, mutta ei ole vielä täysin 0:facepalm: Samaa tunnen, kiitollisuus omasta lapsesta on mittaamaton:Heartpink

Yltiö optimisrisena ihmisenä kuitenkin kuvittelen nollaveteraanina olevani mukana prosentti kerhossa, niin luulotautinen/toiveikas olen.

Miten Pernilla jatkatte hoitoja, kokeiletteko vielä letroilla, kun kuitenkin sinulla yksi munasolu oli?:cheers

Kovasti tsemppiä eteenpäin:cheers:cheers:cheers:cheers
 
Helena80 sanoi:
Täytän huomista varten edelleen työhöntulotarkastuslomaketta ja siellä kysytään myös
hinkuyskärokotteesta. Onkohan se kuulunut rokotusohjelmaan 80 -luvulla? Nyt näkyy olevan
rokotusohjelmassa.
Click to expand...

Hinkuyskää vastaan on rokotettu 50- luvun alkupuolelta, joten olet varmasti saanut sen ja jokusen tehosteenkin.
 
HentoHaave sanoi:
Eka vuorokausi letroilla takana. Miehen kanssa oli eilen illalla niin hirveä riita että se jo pakkas kamansa ja meinasi lähteä kotiin. Ei onneksi lähtenyt, mutta koin sen niin voimakkaana hylkäämisenä että itkin varmaan pari tuntia... tuntui kuin kaikki maailman suru olis kaadettu mun niskaan kerralla. En oo ennen kokenut sellaista surua, mä taidan olla erittäin herkkä estrogeenitasojen muutoksille :sad001

Hyvä puoli on se, että toistaiseksi ei oo kutenkaan seksihalut kadonneet. Rakastelu oli se joku lopulta rauhoutti mun mielen, ja palasin siitä järkyttävästä pelkotilasta rakkauden ja turvallisuuden tunteeseen. Oksitosiini rauhoittaa :Heartred

Mut en taida olla ihan normipirkko niden mielialajuttujen suhteen. Olen tosi herkkä hormonimuutoksille, muutenkin koen aivan järkyttävän voimakkaita tunteita, sekä positiiviset että negatiiviset. Ehkä tästä selvitään...
Click to expand...

Hentohaave :).Kyllä me kaikki tunnetaan voimakkaita tunteita, varsinkin tässä aihepiirissä....ne menee niin syvälle ja kumppanikin joutuu väistämättä välillä tunnepuuskien kohteeksi.

Yrittäminen ottaa aikansa ja nuorellakin (esim. 20-30v.) voi mennä aikaa vuosi ennen raskautumista.

Nyt vaan kerrot miehelle, että aikaa voi kulua, sillä olet promille kerhossa (toivottavasti prosenttikerhossa:joyful:). Anna tunteiden tulla ja mennä, hermostuminen kummallakaan ei edistä mitään.

Tsemppiä letrokiertoon!!:cheers:cheers:cheers
 
Yölento sanoi:
Kakkosestakin silti jälkisupistukset olivat kovimpia :) Mutta ei hätää, kolmonen piti huolen, että kunnon synnytyskivut on koettuna ja epiduraali miljoonaan kertaan ja sain sen sektionkin kokea.

Niin ne synnytyksestäkin on erilaisia.

Vielä siihen kokoasiaan. Nämä kaikki kolme ovat myös rintamaidolla olleet hyvinkin pulleita, esikuvana Michelin - ukkeli. Silti siitä eteenpäin aika keskikokoisia ja - painoisia. Kahdesta ensimmäisestä jäi lyhyitä, toivottavasti kolmonen tulisi pituudessa isäänsä.

Minusta on hienoa, että vaikka kateus iskee, niin osataan iloita toisen plussasta ja saadaan siitä toivoa omaankin yritykseen eikä niin, että täytyy pysyä pois täältä, kun ei kestä toisen onnistumisen alkua.

Aamun plussatikut? Missä?
Click to expand...
Synnytykset on erilaisia. Minun vanhempi poika on ollut aina pidempi, kun nuorempi. Otti kesällä kunnon kasvuspurtin. Tulee noin 180-190cm mittainen ennusteiden mukaan. Toinen jäänee hieman alle. Ei se pieni syntymäpaino aina pieneksi jätä. Ihmeen vähän on minun oma pituus vaikuttanut muksuihin. Tulee mitä tulee.

Hyvä ajatus tuo, että muiden plussat tuo itsellekin toivoa. Näinhän se on.
 
Vastavirran akka sanoi:
Kyllä Terho yhden oksutaudin kestää. Missä ne plussatestit luuraa? Kello on jo yksi. Ei ole tikutteluntarvetta itsellä, niin jostain se ilo pitää repiä. Vierotusoireita voi tulla niin kummallisista asioista.
Click to expand...
_20190505_110655.JPG
Tässä olis eilinen onesteppi yllä ja tämänpäiväinen alla, on se vaan saanut lisää väriä :woot:..
 
Motto78 sanoi:
Voisko tämä tyyppi olla Tyyppi?

Kiitos kaikille onnitteluista, nyt pian seuraavia plussia junaan! Koitan pysyä vaunussa niin pitkään kuin vain suinkaan mahdollista, ja tilaa on vaikka kuinka monelle.
Click to expand...
Tyyppi ja Terho. Melkein tuplat siis. Milloin on sinun la? Hitsaan junan oven kiinni ja toivottavasti pääsette pois vasta tammikuussa. Kyllä menee niin kylmät väreet teidän puolesta. Mahtavaa.
 
Helena80 sanoi:
Täytän huomista varten edelleen työhöntulotarkastuslomaketta ja siellä kysytään myös
hinkuyskärokotteesta. Onkohan se kuulunut rokotusohjelmaan 80 -luvulla? Nyt näkyy olevan
rokotusohjelmassa.

Mun neuvolakortti on siis hukassa eikä tietenkään lapsuusajan tietoja sähköisesti missään.
Anoppi just valitteli, että kun neuvolatiedot on kaikki tallessa, mut kouluajan rokotuksista ei
hänellä itsellään merkintöjä missään omista lapsista siis.
Click to expand...
On kuulunut! :)

Täältä voi muuten tarkistaa syntymävuoden mukaan mitä kaikkia rokotteita on ollut tarjolla: https://yle.fi/uutiset/3-6860582
 
Takaisin
Top