----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Yölento :) Harmi, että teillä on tapahtunut rikkinäinen koti, lapsien ollessa pieniä:hug013

Varmasti olet syystä miehelle suuttunut.

Jospa kuitenkin annat asioiden olla ja nythän kaikki on hyvin. Koita purkaa voimakkaitq tunteita niin, etteivät ne patoutuisi:Heartblue

Siitä on hyötyä etenkin sinulle itselle.
Lapset olivat jo teinejä, kun erosimme eikä asiassa ole mitään erityistä harmiteltavaa tai dramatiikkaa eivätkä lapset ole olleet riitojen keskellä, emme juurikaan riidelleet.
Enkä usko, että patoutunut ilo ja Onni ovat ihmiselle pahasta. Vihan olen vanhemmiten oppinut kohdistamaan oikein, pelkästään sen kohteeseen, ei koko maailmalle. Sekään ei ole patoutunut mihinkään.

Joskus aiemmin olen miettinyt omaa kasvatustani ja omia vanhempiani. Nykyisin olen enemmän sitä mieltä että jokainen tekee parhaansa omista lähtökohdistaan ja se riittää. Lopusta olen vastuussa ihan itse.
 
Jossain kohtaa elämässä tulee se hetki, jolloin on itse vastuussa elämästään, eikä vastoinkäymisiä voi enää laittaa vanhempien tai kasvatuksen syyksi. Vaikka siellä olisi mitä mörköjä tahansa.
 
Vastavirran akka, minä olen toiveikas teidän kaikkien puolesta. Teidän tarvitsee vain testata.

Minä teen aika paljon eri tavalla kasvatuksessa kuin omat vanhempani, mutta nyt kolmannen kanssa myös paljon eri tavalla kuin ensimmäisten lasten kanssa. Kasvatus on osittain sidonnainen aikaan ja sen tulee kehittyä ajan kuluessa. Jotkut asiat pysyvät, eivät kaikki.
Olen myös ihmisenä hyvin erilainen kuin äitini ja sekin tuo oman lisänsä äitiyteeni. Äidin oli vaikea ymmärtää minua, koska hän koki ja kokee maailman aivan toisin kuin minä. Minulle on ollut vaikeinta olla äiti esikoiselle koska hän muistuttaa niin paljon äitiäni enkä ymmärrä heidän maailmaansa. Keskimmäinen on kaltaiseni, joten hänen kanssaan on ollut helpompaa.
 
Ihana Yölento. Kiitos kannustuksesta.

Hyviä asioita olet pohtinut. Valaisevaa tälleen ulkopuoleltakin.

Minun ongelmani on vahva äiti. Siis äiti oli pomo kotona. Luulin, että kaikki perheet toimivat niin ja hämmästyin, kun niin ei ollutkaan. Itse olen vahva ja onneksi mieheni myös. Pääsin siis hyvän ihmisen kanssa opettelemaan tasavertaista vanhemmuutta. On kuulkaas ollut vaikea matka, mutta tässä opin pois kodin mallista hiljalleen. Enkä sano, että malli on ollut väärä, mutta onhan se ongelmia aiheuttanut.
Mulla myös äitini on se perheen pomo, isä viheltelee ja poistuu takavasemmalle konflikteissa. Ja mä olen isäni kopio:p. Välttelen, pakenen kunnes kiehuu yli, sitten vihaan kovaa pari päivää. Nuorempana lensi tavarat ja saatoin es piiloutua puuhun baarimatkalla jos kiehahti:hilarious:
. Hienosti on ukko oppinut lukemaan mua, enää ei tarvitse edes etsiä puista. Mun mies on muuten ainoita ihmisiä joka pistää mun äidin ojennukseen.. Siinä ottaa raskaan sarjan hallitsijat yhteen:shy:, mulla ihan korvia kuumottaa niiden keskustelut.
Ihmissuhteet on kyllä mielenkiintoisia, koen vahvasti sen vastakohtien vetovoiman.
 
Vastavirran akka, minä olen toiveikas teidän kaikkien puolesta. Teidän tarvitsee vain testata.

Minä teen aika paljon eri tavalla kasvatuksessa kuin omat vanhempani, mutta nyt kolmannen kanssa myös paljon eri tavalla kuin ensimmäisten lasten kanssa. Kasvatus on osittain sidonnainen aikaan ja sen tulee kehittyä ajan kuluessa. Jotkut asiat pysyvät, eivät kaikki.
Olen myös ihmisenä hyvin erilainen kuin äitini ja sekin tuo oman lisänsä äitiyteeni. Äidin oli vaikea ymmärtää minua, koska hän koki ja kokee maailman aivan toisin kuin minä. Minulle on ollut vaikeinta olla äiti esikoiselle koska hän muistuttaa niin paljon äitiäni enkä ymmärrä heidän maailmaansa. Keskimmäinen on kaltaiseni, joten hänen kanssaan on ollut helpompaa.
Samaistun! Mun vanhin tyttö on kans oman äitini kopio, ja koen että on tosi vaikea löytää se suhde kanssaan. Rakastaahan sitä yhtä lailla mutta välillä mietin traumatisoituuko tuo minusta koska ei oikein ymmärretä toisiamme.
Seuraava tytär onkin itseni kopio monessa, se suhde on kovin helppo ja läheinen.
 
Samaistun! Mun vanhin tyttö on kans oman äitini kopio, ja koen että on tosi vaikea löytää se suhde kanssaan. Rakastaahan sitä yhtä lailla mutta välillä mietin traumatisoituuko tuo minusta koska ei oikein ymmärretä toisiamme.
Seuraava tytär onkin itseni kopio monessa, se suhde on kovin helppo ja läheinen.
Lohdutuksena kerrottakoon että aikuisena meillä on läheinen suhde.
 
Useinhan sitä joko toistaa kotoa tulleita parisuhde- ja kasvatusmalleja, tai sitten lähtee ihan eri suuntaan.

Isäni on itsekäs ja välinpitämätön. Ei paha ihminen, mutta muistan kaivanneeni häneltä hyväksyntää tai kannustusta -turhaan. Onneksi kävi niin, että en lähtenyt teininä/opiskeluaikoina hakemaan poikien hyväksyntää väärällä tavalla, vaan annoin herkästi lähtöpasseja pienestäkin p*rseilystä.

Kotona ei koskaan riidelty lasten nähden, ja jouduin oppimaan rakentavan riitelyn ja sopimisen ilman positiivista mallia. Onneksi sen ehti kolmeenkymppiin mennessä! "Pärjäämisen" kanssa pitikin tehdä enemmän töitä ja se jatkuu edelleen, vasta nykyisen miehen kanssa oon oppinut olemaan kunnolla "heikko" ja vaikka romahtamaan jos tilanne on paha. :Heartred
 
Muokattu viimeksi:
Minä olen Wanha. :grin Tosin noista kysymyksistä puuttui yleensä oikea vaihtoehto kokonaan.
 
Takaisin
Top