----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Seuraavan lapsen imetys: Otan synnärille mukaan korviketta. Tätä lasta ei pidetä nälässä, vaan hän saa mahansa täyteen alusta asti. Jos ihme tapahtuu ja imetys onnistuu, on se kiva, mutta en enää lähde näännyttämään itseäni tai nälkiinnyttämään lastani asian puolesta. Edellisen kanssa kaikki tehtiin täysin oikein ja oikealla hetkellä, missään ei ollut mitään vikaa, eikä se siltikään onnistunut, joten tyhmä pitää olla, jos toistaa saman ja odottaa erilaista tulosta.
 
Onpa täällä ollut vilkasta keskustelua. Minusta sekä imetys että hoidon aloitus ovat asioita, joissa me äidit voisimme pikemminkin tukea toistemme valintoja kuin tuomita. Jokaisella on erilaiset lähtökohdat ja olosuhteet ja jokainen tekee parhaansa.

Itse olen imettänyt kaikkia yli vuoden ja jokainen on lopettanut helposti omassa tahdissaan. Äidit ovat erilaisia ja vauvojen imuteho on erilainen, jokainen imetys on siis uusi kokemus,mutta on se niinkin että huonosta lypsylehmästä ei tule hyvää ja hyvä lehmä tuottaa liki ilman vaivaa.

Minulla kuopus menee nuorimpana hoitoon hiukan alle 3-vuotiaana, en mitenkään henno viedä aiemmin. Kaikki eivät viihdy kotona eikä kaikilla ole käsitystä, mitä lapsen kanssa voi ja on hyvä tehdä, jos ei vie päiväkotiin. Pienille lapsille riittää aika vähän mutta kun kasvavat niin olisi ihan hyvä, jos eivät pussissa olisi kasvaneet. Olen nimittäin päässyt tarjoamaan useallekin lapselle valtavia elämyksiä, kun ovat tulleet kotihoidosta esikouluun ja kotona on pääosin leikitty pikkusisarusten kanssa.
 
Yölento sanoi:
Kaikki eivät viihdy kotona eikä kaikilla ole käsitystä, mitä lapsen kanssa voi ja on hyvä tehdä, jos ei vie päiväkotiin. Pienille lapsille riittää aika vähän mutta kun kasvavat niin olisi ihan hyvä, jos eivät pussissa olisi kasvaneet. Olen nimittäin päässyt tarjoamaan useallekin lapselle valtavia elämyksiä, kun ovat tulleet kotihoidosta esikouluun ja kotona on pääosin leikitty pikkusisarusten kanssa.
Click to expand...
Tästä pussissa kasvamisesta hennon olla hieman eri mieltä - en toki tiedä miten reikäistä pussia tässä tarkoitetaan:grin!
Koen että näillä isommillakin on varsin hyvä olla kotona, meidän eskarilainen lähti ihan suoraan pussista sille taipaleelle - eikä kyllä minkään sortin sopeutumisvaikeuksia näyttäis olevan, toisin kun puolella ryhmäläisistä jotka kyllä ovat mittavan varhaiskasvatus-uran jo tehneet. Toki tässä piisaa aikalailla elämää ympärillä kun talo on täynnä monenikäistä ihmistä. Että se pussi-ilmiö ei nyt ihan aukea.. Ekat lapset meni meillä ihan sen perinteisen kaavan mukaan tarhaan saamaan virikkeitä kun äiti paahtoi uraa - enkä koe että kotona kasvaminen mahdollisimman kauan olisi nyt millään muotoa huonompi vaihtoehto näille nuoremmille, päinvastoin! Tottakai jokin kokemus voi olla uusi sille joka ei siellä tarhauralla ole ollut, mutta näinhän se on kaikessa elämässä.
Tästä tulee mieleen kun nyk eskarilaisella oli 4v tarkastus ja täti kysyi värejä..tyttö funtsi pitkään mutta tunnisti vain vihreän ja punaisen - me ei tosiaan oltu harjoitettu värien opettelua - mutta osasi kyllä samaan aikaan hienosti sisälmysten nimet ja paikat kehossa:p! Se on ihan kiinni kysymysten asettelusta. Näitä elämyksiä voi tarjoilla monenlaisella tarjottimella:shy:
 
Joo, meillä ei kumpikaan ollut ikinä päiväkodissa. Esikoinen kävi kerhossa 2x/vko 3-vuotiaasta, siitä eskariin ja kouluun. Luonteeltaan luontaisesti vähän ujompi, mutta paljon kavereita ja eskarissakin ihmeteltiin miten taitava verrattuna päiväkotilapsiin. Ja mä en tosiaan ole mikään askarteleva tai tekevä äiti, kunhan olen läsnä. Kuopus meni kerhoon vasta 4-vuotiaana ja siitä 3x/vko perhepäivähoitoon ennen eskaria. On älyttömän rohkea ja sosiaalinen, koulussa mukana kaikessa oppilastoiminnassa ym. Kumpikaan ei ollut ennen eskariinmenoa esim syönyt tuolla lailla itsenäisesti porukassa. Musta lapsi tarvii ennenkaikkea turvaa ja rauhaa kasvaa, sosiaalisuus ja taidot kyllä kehittyy kotonakin, harvoin sitä ihan pussissa elää, ettei näkisi ketään. Niin ja molempien kielellistä kehitystä on kehuttu. Huomasi kuulemma, että on oltu paljon läsnä ja puhuttu, sekä luettu, mitä kotona ollessa tehtiin paljon.

Mutta edelleen, kotiin jääminen ei sovi kaikille, eikä ole vaihtoehto. Mä en itse ole koskaan ollut tippaakaan uraihminen, vaan kotiäitiys on ollut luonnollista.
 
Missä vaiheessa muut on, onko ketään piinailemassa lähiaikoina?

Olen ihan varma, että tärppiä ei tullut. En luota tuohon Rfsu:un tippaakaan. Apteq ja PC oli negoja.
 
En tarkoittanut että kaikkien pitäisi osallistua varhaiskasvatukseen ennen esikoulua, kotona kasvaa ja kehittyy ihan hyvin. Mutta on sellaisia perheitä, joissa eletään kuin pussissa tai pellossa eikä virikkeet riitä toisen ikävuoden jälkeen. Esimerkiksi ei ole liikuttu sen vertaa että olisi nähnyt joitakin tavallisia liikennemerkkejä, osaisi kävellä tiellä tai kadulla, söisi omat ruuat haarukalla tai lusikalla, sanavarasto olisi riittävä muihinkin kuin "tulkaa syömään, menkää ulos" . Tiedettäisiin että on olemassa numeroita ja kirjaimia, plussana joitakin tavallisimpia käsitteitä, osaisi noudattaa jotakin tavallista ohjetta (muutakin kuin tulkaa syömään, menkää ulos) . Veikkaan että näiden perheiden lapset pääsisivät aiemmin hankkimaan kokemuksia ja elämyksiä kodin ulkopuolella jos kotihoidontuen sisaruskorotuksesta luovuttaisiin esimerkiksi kun lapsi täyttää 4 tai 5 vuotta.

Oma esikoiseni on ollut kotona 5-vuotiaaksi. Osasi silloin jo sujuvasti kirjoittaa, lukea, laskea, noudattaa ohjeita, hankkia kavereita, neuvotella, liikkua aikuisen kanssa liikenteessä jne. Kyllä kotona voi oppia, mutta kaikki eivät opi.
 
hannuli77 sanoi:
Missä vaiheessa muut on, onko ketään piinailemassa lähiaikoina?

Olen ihan varma, että tärppiä ei tullut. En luota tuohon Rfsu:un tippaakaan. Apteq ja PC oli negoja.
Click to expand...
Pidetään peukkuja, Hannuli! :smiley-angelic003

Täällä dpo 8/9. Jälleen oli kahden päivän ovisplussa :wideyed:, joten siitä tuo liukuma. Eilen tuli postista jättipaketti testejä, joten tällä kertaa ei ihan heti lopu kesken :grin
 
Meillä lapset olivat kotihoidossa 1-2 vuotiaaksi.

Lapset ovat sopeutuneet hyvin päiväkotiin ja oppineet paljon. Alkuun tein tosin lyhempää päivää, joten oli pehmeä lasku, ja vieläkin lyhentelen päivää mahdollisuuksien mukaan. Kaikin puolin ollaan tyytyväisiä päivähoitokuvioon.
 
hannuli77 sanoi:
Kärkkäimpiä tuntuvat monesti olevan ne, joilla ei imetys syystä tai toisesta onnistunut. Silloin kaikki otetaan neuvomisena tai ylenkatsomisena, imettäjät ovat automaattisesti natseja ja omasta mielestään ylempänä. Näin en ainakaan itse koe olevani. Usein kysymyksiin on syynä ihan uteliaisuus: miksi koet näin, miksi ei onnistunut. Varmasti väkisin neuvojiakin on, en kiistä. Mutta se viha, mikä sullakin huokuu, jos sanon että haluan puhua täys- ja muutenkin imetyksen puolesta... o_O
Click to expand...

Hannuli77 :)

Tuota ei voi allekkrjoittaa...

Omasta puolesta ei imetys koskaan ole kiinnostanut. Edes vauvan synnyttyä.

Luulin imetyksen tapahtuvan luonnostaan, ihan tosta. Eipä onnistunut!

Kilareita ei sen vuoksi! Riittää, että yrittää ja ellei millään onnistu, niin saa antaa itselleen anteeksi!:Heartpink

Sen vuoksi, ettei maitoa ihan heru lehmän lailla, ei kenenkään kannata masentua tai tuntea oloa ala-arvoiseksi.

Meillä sai 5vk maitoa ja kaikki ne oli tehotippoja. Eipä ole niitä kuuluisia korvatulehduksia3:happy118

Lapsi ei vaan halunnut tissiä, että on siitäkin kiinni, eikä vain Äidistä!:stop: :laughing002
 
On aina yhtä jännää seurata keskustelua imetyksestä ja kotihoidosta! Etenkin kun omia kokemuksia ei ainakaan vielä ole.

Tykkään itse olla varautunut asioihin suunnitelma b:llä. Jos niin hyvin kävisi että saataisiin aikaan loppuun asti sujuva raskaus, ollaan jo kotona puhuttu siitä, että korvike lähtee synnärille mukaan vaikka imetykseen kova tahto onkin. Nimenomaan sitä silmällä pitäen ettei imetys kaikesta huolimatta onnistuisikaan.

Päivähoitoon mennään kun siltä tuntuu - jos kotiäitiys jostain syystä alkaisi hajottaa päätä liikaa, jutellaan lapsen tilanteen mukaan joko miehen hoitovapaan lisäämisestä tai (perhe)päivähoidosta. Jos taas äidin hoitovapaa maistuu, sitä voi jatkaa. Lähipiirissä on paljon erilaisia ratkaisuja, ja kaikki lapset vaikuttavat hyvinvoivilta hoitomuodosta riippumatta. :)

Olen kiitollinen siitä, että olen selvinnyt tähän asti syyllistämättä itseäni tai krooppaani lapsi/lapsettomuusasioista ja sama linja toivottavasti pitää jatkossakin.
 
En juuri imettänyt ja kaiken yritin. Siksikin olen aika varpaillani ja saatan loukkaantua vaikka joku jolta se suijui yrittääkin neuvoa.

Ja tuo päivähoitoon meno. Muuten mulle on sama vaikka kaikki pitäisi lastaan kotona yliopistoon asti, vaan joskus näkee niitä lapsia jolla ei ole sitten minkäänlaisia sosiaalisia taitoja (asioita jaetaan ja tavaroilla leikitään vuorotellen, jonotetaan omaa vuoroa jne jne) ja käy sääliksi ja tulee myötähäpeä. Eli jos lapsi kotihoidossa on äärimäisen tärkeää vierailla ja kyläillä ja mennä julkisiin leikkipuistoihin. Tämäpä vaan mun mielipide.

Muistan eka luokalta tytön jonka vanhemmat joutuivat hakemaan lapsen yökylästä kotiin kesken unien kun huusi vaan. Ei ollut koskaan ollut yötä poissa kotoolta! Oumaigaad...
 
Peppipupu sanoi:
Muistan eka luokalta tytön jonka vanhemmat joutuivat hakemaan lapsen yökylästä kotiin kesken unien kun huusi vaan. Ei ollut koskaan ollut yötä poissa kotoolta! Oumaigaad...
Click to expand...
Minullakin piti ekaluokkalaisena yhden kaverin tulla yökylään, ja hänen vanhempansa hakivat hänet pois illalla, koska kaveri vain itki, kun häntä pelotti nukkua ilman vanhempia. Minä en edes tajunnut miten joku voi tuollaisesta syystä itkeä, kun oltiin itse vähän väliä yökylässä ja meilläkin kävi muita, eikä juolahtanut edes mieleen pelätä.
 
Niin Hannuli ollaan :-) Mä en edes olisi testannut näin aikaisin mutta dpo8 tuli verta. Sitä tuli pyyhittäessä ja inasen suojaan. Sitten välähti että voisiko olla kiinnittymistä.
No aika näyttää :-)
 
On meiltäkin haettu koulupoika yömyöhään takas kotiinsa kun ei uskaltanutkaan jäädä. Ja ihan on sivistynyt maailmaa nähnyt perhe:grin. Ehkä meillä vaan oli niin pelottavaa:p.. Onhan näitä, lapset on monenmoisia, toiset tekee päätä pahkaa, toiset tuumailee ja tulee toisiin aatoksiin.

Wm iiih kun jännää :nailbiting:
! Testaatko aamulla taas?
 
Eniten ärsyttää itsekkäät lapset. Tosin takana usein itsekkäät vanhemmat. Jotenkin ajattelen että lapsi on opetettava jakaamaan ja siihen, että aina ei saa mitä haluaa. Muuten maaima kohtelee kyllä julmasti jossain vaiheessa.. Just oli hyvä video fabossa milleniaaleista. Kun ovat kovasti masentuneita ja eivät aina saa aikaan asioita. Tutkijan teoria on se, että nyt korjataan tän mössökasvatuksen satoa. Että niille on aina toitotettu että voitte olla mitä vaan ja olette niin pirun lahjakkaita kaikessa. Viimeiseksi hiihtokilpailussa tulleellekin annetaan mitali. Kun vanhempien viimeistään pitäisi sanoa että Jari-Petteri tää murtsikka ei taida ihan olla sun laji... Surullisimmat lapset laitetaan sit sinne Idols karsintoihin. V***u mitä vanhempia! "Mun äiti sanoi, että laulan kauniisti " ja kuulostaa siltä kun hanhea teurastettaisiin...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top