----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Yölento :) Tänään Klinikalla lääkäri sanoi, että inseminaatioita on takana 16 yritystä.... ei hän yhtään ihmetellyt, taikka päivitellyt asiaa...Nyt kulut aikaa tasan 2-vuotta.

Myös on siis yksi IVF viime välissä keväänä.

Hoitoa jatketaa inseminaatioilla, koska (ainakin tämän låäkärin mielestä) lopputulos tässä iässä (46v.) on molemmilla hoitomuodoilla (IVF ja inseminaatio) lähes yhtä hyvä.
Ilmeisesti hän on melko pessimistinen. Jos ivf:ssä saisi toisella lääkityksellä /ajoituksella useamman munasolun, niin kyllähän ne kaikki olisivat nuorempia kuin jos nyt jatkatte insseillä vaikka puolikin vuotta vielä, niin joka kierrossa munasolu on kuukauden edellistä vanhempi.

Minulla saattaisi kyllä olla luotto koetuksella sitä lääkäriä kohtaan tuon lausunnon suhteen. Mutta minä olenkin kriittinen jokaiselle lääkärille.
 
Ilmeisesti hän on melko pessimistinen. Jos ivf:ssä saisi toisella lääkityksellä /ajoituksella useamman munasolun, niin kyllähän ne kaikki olisivat nuorempia kuin jos nyt jatkatte insseillä vaikka puolikin vuotta vielä, niin joka kierrossa munasolu on kuukauden edellistä vanhempi.

Minulla saattaisi kyllä olla luotto koetuksella sitä lääkäriä kohtaan tuon lausunnon suhteen. Mutta minä olenkin kriittinen jokaiselle lääkärille.

Yölento :) Otat esiin hyvän asian pohdittavaksi siitä, mikäli/kun hoidot jatkuvat....

Toivottavasti nyt raskaana :)
 
Ei tietenkään... mutta kyllä tämä yhteiskunta ajaa monet siihen, ettei lapsia hankita, ennenkuin viime metreillä.
Varmasti moni lykkää. Kyse olikin siitä ettei mun mielestä kenenkään enää siinä kohtaa oo syytä vaatia yhteiskuntaa korvaamaan hoitoja. Ei mikään tässä yhteiskunnassa ”aja” ketään lykkäämään lapsen tekoa. Kyl se on jokaisen oma valinta ammatista ja muusta riippumatta.
 
Ei julkinen hoida, kun oman linjauksensa ja omien ikärajojen puitteissa. On niin paikkakohtaiset säännöt. Tässä kannattaisin valtakunnallisia ikärajoja. Ja onhan sekin totta, että jos lapsiasiat ovat mielessä vasta viittä vaille, kun munasolut ovat loppu, niin miten se on yhteiskunnan syy? Vähän niinkun kärjistetysti sanoen tämä.
Tietyllä tavalla se on myös yhteiskunnan syy. Kyllä yhteiskunta aika paljon antaa sanomaa, että ennen kuin lapsia voi hankkia, pitää olla opiskelut valmiina, vakituinen työpaikka, vakaa parisuhde, jne. Samoin yhteiskunta ohjaa yksilöiden valintoja lakien ja vaikkapa kelan tukien kautta. Nämäkin on tehty siten, etteivät ne enää millään tavoin ohjaa lastenhankintaan. Nykyisillä laeilla lastenhankinta on jättimäinen riski ja jättimäinen tappio.

Nykyään on lähes sääntö kuin poikkeus, että nuoret naiset pidetään pätkätöissä, jotta työnantajan ei tarvitsisi miettiä äitiyslomia tms. Ero on nykyään helppo ottaa, ja jättää äiti lasten kanssa tyhjän päälle. Entisaikaan ei myöskään ole lapsia hirveästi tekemällä tehty, vaan ne ovat olleet luonnollinen seuraus normaalista libidosta. Tuokin on loppunut, koska ehkäisy on itsestäänselvyys. Lasten saannin välttelystä on nykyaikana tehty normi, lapsia tekevät on helppo jättää oman onnensa nojaan, ja jos tarvitsisi apua, annetaan ymmärtää, että oma moka kun menit lapsia tekemään, olisit miettinyt etukäteen.

Lapsiperheet maksavat eniten veroja, kun lasketaan kaikki verot, mukaan lukien ALV:t yms, ja vaikka yhteiskunta kaatuu jos syntyvyys romahtaa, ei silti yhteiskunnan tasolla olla valmiita tekemään yhtikäs mitään sen hyväksi, että lapsiperheet pärjäisivät edes hitusen paremmin. Nyky-yhteiskunta on todella lapsivastainen.

Entisaikaan lapsettomilla sinkuilla oli kovennettu verotus, se oli yksi tapa osoittaa, että yhteiskunta tukee lapsiperheitä. Kaikki tuollainen on poistettu. Veroja kyllä käytetään ohjaamaan ihmisiä pois autoilusta ja nyt suunnitellaan lentoveroakin... eli ihan tietoisesti verotusta edelleen käytetään ohjailemaan yksilön valintoja. Jos lapsiperheitä haluttaisiin tukea, voisi kaikki lastenruoat ja lastentarvikkeet tehdä verovapaiksi, lastenhoidon kaikille ilmaiseksi (nythän se on ilmainen vain niille, jotka eivät käy töissä), jne. Hoitoraha on naurettavan pieni, ei juuri eroa työmarkkinatuesta, vaikka lastenhoito on täysipäiväistä työtä.

Olen kyllä miettinyt, että hyvin voi käydä niin, että parinkymmenen vuoden päästä muutamme johonkin toiseen maahan, jossa ei oleteta, että ihmiset tekevät lapsia omaan piikkiinsä ja sen jälkeen ne samat lapset joutuvat elättämään kaikki nekin, jotka eivät ole lapsia halunneet. Hyvin voisi siinä kohtaa heillekin todeta, että oma moka, olisit miettinyt aiemmin.
 
Niiii. No edelleen koen että suurin osa asioista on omia valintoja. Eikai kukaan käy esim kouluja/opiskele nelikymppiseksi (siis valmistumatta edes johonkin. Aina on olemassa ikiopiskelijoita)
Mäkin olisin voinu valita sen ”urapolun” ja jättää lapsimäärän yhteen. Pistää pienä senkin hoitoon. Olen ehtiny opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon plus toisen ammatin rinnalle. Ja kaikki oli valmista kolmekymppisenä. Lapsia toki en vielä saanu vaikka halusimme. Mut nii.. aina voi tehdä toisia valintoja. Olisin tällä hetkellä toistasataa tuhatta tienaava 43v jos en olis näitä vuosia kotona ollut. Nyt olen elänyt vuodesta 2009 äitiysrahoilla ja kodinhoidontuella. Eli ison osan ajasta tuloni olleet sen 300€ plus lapsilisät/kk. Mieheni toki maksaa kodin ja auton mutta ei mitenkään kustanna mun elämääni eli omat hankinnat olleet jäissä vuosia. Vuoden ehdin olla ansiotyössä ennenkuin taas jäin kotiin. Nytkin tilille tipahtaa 300€ plus lapsilisät.
No, enää tuolle edellämainitsemalleni urapolulle on turha haaveilla. Tätä on tässä mahdoton avata täysin. Toki mahdollista se on kunhan kuron kiinni nää vuodet. En sitä sano. Mutta iso aukko on jo ehtiny tulla ja se mutkistaa asioita.
Mutta päivääkään en kadu näitä ratkaisuja. Tietysti saan olla onnellinen että puoliso on kustantanu talon jne. Mutta olisimme varmasti eri levelillä esim elintasoltamme (esim talo jne) jos molemmat tienaisimme maksimit mitä voisi ja lapsia olisi maks se yksi.
mut nii. En edelleenkää koe että yhteiskunta olisi pakottanu mua suuntaan enkä toiseen. Itse olen valintani tehny. Esim nyt vaikka sen että hulppean elitason sijaan ollaan vikat 10v eletty miehen palkalla, samoissa talvikengissä kuljen kuin 5v sitten, paidanrisat on henkkamaukkaa. Mahis olis ollu ihan muuhunkin... mutta edelleen. Oma valinta ja hyvä sellainen. Mut niin, tää on toki vain mun kokemus eikä mikään yleistys.
 
Urapolun valitsevat voisivat hyvin maksaa isompia veroja, koska heillä ei ole lapsia elätettävänä. Tai ilmaistaan asia niin päin, että lapsia tekevät voisivat maksaa veroja vain murto-osan, koska yhteiskunta tarvitsee lapsia, ja lapsia hankkimalla menetetään tuo urapolku.
 
Urapolun valitsevat voisivat hyvin maksaa isompia veroja, koska heillä ei ole lapsia elätettävänä. Tai ilmaistaan asia niin päin, että lapsia tekevät voisivat maksaa veroja vain murot-osan, koska yhteiskunta tarvitsee lapsia, ja lapsia hankkimalla menetetään tuo urapolku.
Tää on totta. Samaa mieltä. Ja sekin et esim kun puoliso on kotona niin työssäkäyvän verotusta vois keventää silloin.
 
Minä olen valmistunut 22-vuotiaana, toki myöhemmin työn ohella opiskellut lisää. Kyllä siinä ehtii sekä tehdä töitä että lapsia. Enkä koe, että olisin erityisesti taloudellisesti kärsinyt millään tavalla. Toki eläke olisi aikanaan isompi, jos en olisi ollut lasten kanssa kotona välillä, mutta voin säästää eläkepäiviä varten ihan itsekin.

Toki voisin jäädä odottelemaan yhteiskunnallisia muutoksia, mutta hedelmällinen aika olisi jo ohi.

Omassa ystäväpiirissä on kyllä suurin osa hankkinut lapset hyvissä ajoin. Nuorena kun ei muutenkaan kovin moni ole uransa huipulla. Kun lapset kasvavat, on enemmän aikaa työlle ja uralla etenemiselle ja myös kokemusta, viisautta ja uskottavuutta, jota eteneminen edellyttää.
 
Tää on totta. Samaa mieltä. Ja sekin et esim kun puoliso on kotona niin työssäkäyvän verotusta vois keventää silloin.
Tämä on niin totta. Pitäisi olla perhekohtainen verotus. Etenkin, jos tulot ovat puolisolla hyvät, niin verottaja siinä vaan rikastuu. Ei se koidu omaksi iloksi ollenkaan.
 
Varmasti moni lykkää. Kyse olikin siitä ettei mun mielestä kenenkään enää siinä kohtaa oo syytä vaatia yhteiskuntaa korvaamaan hoitoja. Ei mikään tässä yhteiskunnassa ”aja” ketään lykkäämään lapsen tekoa. Kyl se on jokaisen oma valinta ammatista ja muusta riippumatta.

Shsrmander :) Ei tietenkään voi vaatia yhteiskuntaa korvaamaan, se on selvä. KELA korvauksen hoidoista saa 43v. saakka.

Mutta kyllä liian monet lykkäävät lastenhankintaa pitkälle ja ihan liiankin pitkälle. Sitten ikä yllättää!

Urassa ja työntouhussa varsinkin vuodet hukkuu huomaamatta. Aina ei ole edes sooivaa kumppania, ja/tai ei sopivaa työtilannetta, koska aina odotetaan sitä oikeaa aikaa.

Mikään ei aja, mutta työnantajat kyllä suosivat sinkkuutta etenkin naisilla. Miehille on täysin ok, että on pieni vauva ja ura nousee. Harvemmin naisille sama on mahdollista.
:chicken:
 
Näistä kaikista ongelmista huolimatta minä halusin lapsia, jopa urani kustannuksella. Koen, että tässä maassa on kuitenkin ihan hyvä olla äiti, vaikka ei yhteiskunta siihen tosiaankaan kannusta. Ja minähän teen lapset ensisijaisesti itselleni, sitten vasta yhteiskunnalle. On hyvät hoitomahdollisuudet ja vapaat niin haluttaessa. Lapsilisät tuloista riippumatta. Muualla maailmalla kadehditaan meidän järjestelmää. Hyvä koulujärjestelmä verovaroista sekin. Kun miettii hoito-ja koulumaksuja, sekä terveydenhoitokuluja muihin maihin, niin koen olevani onnekas. Vai onko jossain paremmin?

Tuo on mielenkiintoinen ilmiö tuo itse olet lapsesi tehnyt, niin hoida ne. Näin se on. Ennen oltiin niin yhteisöllisiä ja nykyään ei todellakaan. Ikävän lapsivihamielinen maa on kyllä tämä. Väittäisin myös, että lapsien hankinnan lykkääminen tai ettei niitä halua ollenkaan voi johtua myös itsekkyydestä. Halutaan panostaa itseensä ilman mitään riippakiviä. Matkustella, kokea elämyksiä, joka sitten johtaa kovaan työntekoon, eikä siihen lapset sovi tai kun sopii, se on jo myöhäistä. Jokainen on täysin oikeutettu myös tähän valintaan, kuten kaikkiin muihinkin.
 
Kun puhuttiin tuosta la:n kurkkimisesta etukäteen : onko kukaan katsellut vaunuja etukäteen... Täällä yksi..

Peppipupu :) täällä joo....ihania vauvan vaatteita odottamassa...osa on oman lapsen, osa ostettu ja osa saatuja.

Mulla oli vauvan vaatteita odottamassa kotona jo 15-vuotta ennen tätä meidän ekaa pienokaista.

Näistä yhdet vauvan sukat oli pidemmän ajan odottamassa, koska löysin yllättäin poikavauvan sukat metsästä kuntopolulta 25-vuotta sitten.... ja silloin tiesin, että saan joskus vielä lapsen ja se on poika!:joyful:

Näin kävi ja meidän pienokainen käytti vauvana näitä sukkia jaloissaan 2-vuotta sitten....se oli aika koneella hyppäys!:happy: :Heartred
 
Last edited by a moderator:
Näistä kaikista ongelmista huolimatta minä halusin lapsia, jopa urani kustannuksella. Koen, että tässä maassa on kuitenkin ihan hyvä olla äiti, vaikka ei yhteiskunta siihen tosiaankaan kannusta. Ja minähän teen lapset ensisijaisesti itselleni, sitten vasta yhteiskunnalle. On hyvät hoitomahdollisuudet ja vapaat niin haluttaessa. Lapsilisät tuloista riippumatta. Muualla maailmalla kadehditaan meidän järjestelmää. Hyvä koulujärjestelmä verovaroista sekin. Kun miettii hoito-ja koulumaksuja, sekä terveydenhoitokuluja muihin maihin, niin koen olevani onnekas. Vai onko jossain paremmin?

Tuo on mielenkiintoinen ilmiö tuo itse olet lapsesi tehnyt, niin hoida ne. Näin se on. Ennen oltiin niin yhteisöllisiä ja nykyään ei todellakaan. Ikävän lapsivihamielinen maa on kyllä tämä. Väittäisin myös, että lapsien hankinnan lykkääminen tai ettei niitä halua ollenkaan voi johtua myös itsekkyydestä. Halutaan panostaa itseensä ilman mitään riippakiviä. Matkustella, kokea elämyksiä, joka sitten johtaa kovaan työntekoon, eikä siihen lapset sovi tai kun sopii, se on jo myöhäistä. Jokainen on täysin oikeutettu myös tähän valintaan, kuten kaikkiin muihinkin.
Matkustelu on ihan kivaa, mutta mitä siitä jää jäljelle, kun vanhenee eikä jaksa enää lähteä mihinkään? Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän mietin, miksi lähtisin kauas, kun lähelläkin on paikkoja, joissa en ole käynyt ja asioita, joita en ole kokenut. On paljon asioita, joita en edes halua kokea.

Mitä lapsivihamielisyyteen tulee, niin minulle ei ole osunut omalle kohdalle enkä koe olevani yksin lasten kanssa. Sekä isojen lasten että tämän iltatähden kanssa koko suku on ollut aina tukena.
 
Matkustelu on ihan kivaa, mutta mitä siitä jää jäljelle, kun vanhenee eikä jaksa enää lähteä mihinkään? Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän mietin, miksi lähtisin kauas, kun lähelläkin on paikkoja, joissa en ole käynyt ja asioita, joita en ole kokenut. On paljon asioita, joita en edes halua kokea.

Mitä lapsivihamielisyyteen tulee, niin minulle ei ole osunut omalle kohdalle enkä koe olevani yksin lasten kanssa. Sekä isojen lasten että tämän iltatähden kanssa koko suku on ollut aina tukena.

Yölento :) Me tykätään matkustella. Ilman töitä ja tuloja se olisi mahdotonta - vähäistä. Ollaan matkustelu melkein liiankin kanssa, mutta moni matkustaa vielä enemmän.

Nyt matkustelut jäänee vähäisemmälle, ellen sitten saa tätä uutta hakemaani työpaikkaa, jossa pitää matkustella jonkin verran tuonne etelä-Amerikan suunnalle ja Euroopassa. Mutta ne ei olekaan lomamatkoja, mutta luultavasti perhe saa olla mukana :)
 
Yölento :) Me tykätään matkustella. Ilman töitä ja tuloja se olisi mahdotonta - vähäistä. Ollaan matkustelu melkein liiankin kanssa, mutta moni matkustaa vielä enemmän.

Nyt matkustelut jäänee vähäisemmälle, ellen sitten saa tätä uutta hakemaani työpaikkaa, jossa pitää matkustella jonkin verran tuonne etelä-Amerikan suunnalle ja Euroopassa. Mutta ne ei olekaan lomamatkoja, mutta luultavasti perhe saa olla mukana :)
Kukin saa matkustella oman halunsa ja kykynsä mukaan. Olen tähän asti tykännyt matkustella, mutta nyt ei ole tehnyt mieli ulkomaille, ei vaikka ihan olen yrittänyt lietsoa intoa.

Mies suorastaan inhoaa ulkomaanmatkoja, vaikka on aiemmin matkustanut paljon ja vieläkin joutuu jonkun verran matkustamaan.

Onko matkustamisesta ja kuluttamisesta kuitenkaan ihan elämänsisällöksi?
 
Onko matkustamisesta ja kuluttamisesta kuitenkaan ihan elämänsisällöksi?

Yölento :) Ei pelkästään, vaan elämässä pitää olla elämänsisältöä. Kuluttaminen ei luo elämän sisältöä, vaan ne onnen hetket, joita saadaan perheen kesken järjestettyä esim. matkoilla.

Oli se sitten kotona, tai matkalla.
 
Olisin varmasti tehnyt lapsia nuorempana ja enemmän lapsia, jos lasten hankinta ei olisi niin iso taloudellinen riski. Jos äitiysloman ja hoitovapaan yms. ajan saisi taatusti samaa palkkaa kuin töissä ollessa, samalla veroprosentilla kuin töissä ollessa ja eläke kertyisi yhtä paljon kuin töissä ollessa, olisi tilanne aivan erilainen. Eipä kotona huvikseen olla, vaan täyttä työtä tuokin aika on, ja yhtä lailla on vuokrat ja laskut maksettava ja lainoja lyhennettävä myös äitiyslomalla ja hoitovapaalla.
 
Takaisin
Top