Täältäki tulee tsempit! ♡ Nyt ootte jo niiiiin liki! Ja tää ei varmaan kauheesti lohduta, mut kyl mä ite huomaan välillä vähän kaipaavani sitä mahaa. En tietenkään sitä tukalaa oloo (ja teillä on vielä lisänä siihen viikko, kaks tai kolme...), vaan sitä että maha ei lerputa niinkun Ahtisaaren kolmoisleuka, vaan sai ylpeenä vetää kireetä paitaa/ mekkoo päälle ja kauhistella miten valtava sitä on... Nii koittakaa (jos ikinä on mahdollista) edes pikkuriikkisen nauttia siitä peilikuvasta ja siitä tunteesta et kylkiluut napsuu kohta poikki - pian se on ohi ja jäljelle jää tyhjä löllö.
(Älkää suuttuko mulle, koitan olla vaan kannustava..)