Huoh! Vieraat tuli vieraat meni! Meni muuten ihan ok, mutta minun tekemä ruoka (keitetyt perunat ja ruskea jauhelihakastike) ei kelvannut siskonpojille. Minun tytöt syö sitä perussoossia kuin hullupuuroo, samoin mies. Siskokin sanoi "ei meillä oo aikoihin syöty tuommosta ruokaa". Ok. No sanoin pojille että eivät saa pullaakaan. Söivät potun per nenä...
Ja lähtihän niistä sitä ääntä, roo nukku yön tiukasti minun tississä...
Siis pitäähän tämänkin mukavuusaluetta välillä vähän sheikittää, oppiipahan varautumaan monenlaisiin ihmisiin. Ihan kivaa oli ja kaikki käyttäyty paremmin kuin etukäteen pelkäsin. Paitsi sisko joka sitten lähtiessäön tokasi, että K (hänen poika) nyt sitten vähän pettyi kun ei E (minun tyttö) kerkeä hänen kanssaan olemaan enempi. Mun teki mieli näyttää keskusormea. Siis kivan illan päätteeks pienet syyllistämisyritykset. Mieskin sanoi, että on sillä otsaa. Ja tuo aikakin mitä lapset yhdessä oli niin hei haloo, ne luki aku ankkoja

Ei kauhee yhdessä olemisen ja tekemisen tunne huokunut.
Noo nämä on näitä perhe on pahin-juttuja, katellaan jouluna seuraavasti.
Ei kun niin, se minun kummitus lapsi tulee huomenna yöksi mun ja roon kamuksi. Se on jees kun saadaan olla keskenämme :-)
Muoks. Pitää muistaa, en tarjoa perunaa!