Toiveissa olis, että ens kevään aikana tulen uudestaan raskaaks niin ei tarvii siellä töissä käydä kauheen kauaa, mutta sen verran kuiteki että saa rahaa sukanvarteen. Uus työpaikka olis kiva. Jotain muuta ku asiakaspalvelua. Alkaa 15 vuotta piisata mulle tota kaupantäteilyä... 
Toisaalta mulla vähä hajoo pää olla himassa, ja aion ollaki vielä 4 kuukautta. Mutta ku vaihtoehtona on mennä töihin... ni oon mielummin vielä kotona. Mä inhoon mun duunia
Mies on naula päässä kun teki taas eilen ylipitkän työpäivän (klo 4:20 - 02:00), että tuossa roota pukiessa ei älynny vaikka toinen huutaa kivusta kun sormi vääntyy hihaa pukiessa! Tiiättekö kun mammalla napsahtaa. En minä tätä ihmislasta kasvattanut yheksää kuukautta sisälläni ilman että puolustasin sitä joka tilanteessa. Mun primitiiviset vaistot.
Ei sillä että mä ikinä oisin sitä ees lyöny. Kerran heitin sitä suklaakakulla kyllä. Ku ei uskonu että uskallan heittää. Mä puran mun kiukkua siis alvariinsa heittämällä aggressiivista vastapalloa miehen kommentteihin. Jos se sanoo että mulla otsasuoni pullottaa niin mä vastaan että sillä pullottaa kohta verisuoni nenästä.. Jne jne. Kyllä sitte joskus ku oikein mun boxi palaa niin se kyllä sen myös huomaa että oon tosissani. Mä olen aika verbaalinen ihminen ja osaan olla äärettömän julma ku tosissaan suutun. Pääasiassa mulla käpy palaa ton äijän saamattomuuteen ja dokaamiseen. Esmes eilen sano syöttävänsä jäbälle lounassoseen. Ja sit se painuki vaan pihalle yli puoleks tunniks. Sanomattaki selvää että mä syötin pojan itse. Sitte taulapää tulee sisälle ja rupee kaivaa Vekan kuppii ja lusikkaa pöytään.. Jooei. Meinasin että oisin piilottanu jäbän ja sanonu miehelle jotta se lähti ravintolaan syömään ku ei palvelu pelannu....
No eihän se sitä haittaa, kömpii siitä ylös kun ei jaksa maata minun läiskittävänä. Enkä minä kovasti lyö kun sen verran, että herää :-) Mutta mulla on aina hetken aikaa huono omatunto kun en nätisti herättänyt. Mutta sitten minä nukahdan ite ja unohdan koko asian :-)
