Ärsyttää, potuttaa, menee hermot!!!

Nyt ärsyttää ihan tosissaan. Nää meijän likat oli yötä isosiskollaan ja kotiin tullessa niitten kaikki vaatteet hais tupakalle ja kissanpissalle :mad: Ja jouluaattona jo sanoin pojalle et se haisee ihan järkyttävälle kissan kuselle. Oli todella kiva pestä sohva sen jälkeen, kun poika oli siinä istunu :angry4
Täytyy nyt yrittää et likka siivois kämppänsä lattiasta kattoon, et se kusen haju häviäis ja nää pienemmät pääsis käymään siellä.
 
Huh, voimat ihan loppu ja "jalas kii" koko ajan vähä vajaa 5v, joka ei jätä mua hetkeksikään rauhaan. Kun istun sohval, se tulee hyppii viereen ja saan koko ajan pelätä et se tulee mun päälle niinkuin on monta kertaa tehnyt. Yritän komentaa pois ja et lopettais ja varois vauvamasua mut ei.. Jos jaksaisin, veisin sen ulos leikkii.. Kun meen ulos niin supistaa enkä pysy muksun perässä. Leffoja on katsottu ihan tarpeeksi, iPad kielto menos, yritän saada leikkii omilla leluilla mut huonol menestyksellä ... Hermot menee :(
 
Nele, meillä 5v ja kuulostaa niin tutulle. Jos ei huomiota saa muuten, niin alkaa sit huutamaan ja pitämään jäätävää melua. Hermo menee eikä siitäkään ole mitään hyötyä!!
 
Knyttet, juuri niin! On taas niin vuoden äiti fiilis.. Mitenköhän sitten kun pikkuinen syntyy.. Onneks toi 5v pääsee päiväkotii purkaan energiaa taas ke alkaen.. Tosin on lyhennettyy päivää nyt kun oon äippälomalla.
 
Mun esikoinen oli reilu 4,5 v kun sai pikkusiskon ja se oli aika haasteellinen ikä. Toisaalta hän oli toivonut pikkusiskoa tai -veljeä, mutta ei osannut ajatella minkälaista se tulee olemaan. Enkä varmaan itsekään osannut riittävästi etukäteen varautua. Hän tykkäsi vauvasta ja osallistui hoitoon, mutta aina kun aloin imettämään niin tämä isosisko sai jonkun ulkopuolisuuden kokemuksen tms. Aina se reppana tuli joku Afrikan tähti sylissään heti kun minä olin alkanut imetyksen. Ja sitten kun vauva nukkui tai mulla ois muuten ollut aikaa hänelle, hän ei halunnut äitin seuraa. Se oli jonkun aikaa aika kaoottista.
 
Että osaa ärsyttää tyhmät neuvot!! Mulla ei oo ajokorttia ja nyt sain sitte neuvon ajaa kortin ku lapset aina sairastaa ja lääkäriin joutuu aina lähteä yöllä ja lähin päivystys on 35 kilsan päässä ja ja ja!!! Me asutaan siis 2,5 kilsan päässä keskustasta ja 4 kilsan päässä terveyskeskuksesta ni en mä rupea autokouluun menemään sen takia että jotain Voi sattua. Oli pakko todeta tälle neuvojalle että se lapsi voi kuollaki enkä mä silti osta arkkua valmiiks.
 
Mashnu, jotkut on vaan oikeasti idiootteja. Mekin asutaan kerrostalon 5. kerroksessa ja siitä oon sit saanu kuulla kuinka vauva tippuu ja kuolee. Kyllä, tarkoituksenani on roikottaa sitä heti sen syntymän jälkeen Leijonakuningas-tyyliin ilmassa ikkunasta tai laittaa vauveli nokosille parvekkeen kaiteelle... Aivan, vauvahan oppii heti kiipeilee ja hyppää luhtikäytävästä sisäpihalle! Hitto, kun en oo ottanu huomioon :D Kaiken huipuksi oon sanonu, että ollaan kyllä muuttamassa tästä pois heti ku vaavi alkaa mönkimään vähänkään ja tarvii lisää tilaa, mut eihän se auta enää siinä vaiheessa ku penskasta on jääny märkä läntti maahan.

Urpot ihmiset...
 
Happy ja nele, mua vähän hirvittää, miten todellisuudessa esikoinen reagoi vauvaan vaikka nyt onkin innoissaan. Kokeeko itsensä ulkopuoliseksi kun on aamupäivät tarhassa ja Äiti vauvan kanssa kotona. Mainittakoon vielö että.esikoinen on erityislapsi jolla käytöshäiriötä muutenkin...osaa kyllä olla mitä ihanin ja herttaisin, mutta on kyllä pistänyt tämän äidin ajoittain tiukille ja harva se päivä mietin miksi ihmeessä hankitaan toinen lapsi kun hädin tuskin pärjätään ton yhden kanssa ;-)
 
Meillä silloin aikoinaan esikoinen taisi käydä parina päivänä viikossa päiväkodissa ihan vaan siksi, että sai leikkiä oman ikäistensä kanssa. Oli kuitenkin sen verran iso, että ei tehnyt vauvalle ilkeyttä mustasukkaisuuksissaan. Joskus saattoi jonkun tutin tai pullon piilottaa. Kannattaa miettiä valmiiks jotain tekemistä esikoiselle esim.imetyksen ajaksi. Ja kertoa, että vauvat syö hitaasti... Muistan kun esikoinen kerran huusi: "aina tuo apina vaan tississä roikkuu" :eek:

Ristiäisissä hän muuten sai kuivata pikkusiskon pään kasteen jälkeen. Oli kovin mielissään kaikista vastuutehtävistä ;)
 
Että osaa ärsyttää tyhmät neuvot!! Mulla ei oo ajokorttia ja nyt sain sitte neuvon ajaa kortin ku lapset aina sairastaa ja lääkäriin joutuu aina lähteä yöllä ja lähin päivystys on 35 kilsan päässä ja ja ja!!! Me asutaan siis 2,5 kilsan päässä keskustasta ja 4 kilsan päässä terveyskeskuksesta ni en mä rupea autokouluun menemään sen takia että jotain Voi sattua. Oli pakko todeta tälle neuvojalle että se lapsi voi kuollaki enkä mä silti osta arkkua valmiiks.

Niin, vaikka se lapsen sairastuminen ilmenisi ekaa kertaa yöllä, niin eihän sitä mitenkään voi odottaa aamuun ja mennä sitten terveyskeskukseen. Tai jos jotain vakavaa ja akuuttia sattuu, niin eihän toki ambulanssia pidä kutsua, vaan lähteä sitten sillä omalla pikku kotterolla kuskaamaan huutavaa pikkupotilasta.
 
Ikinä en ole sairaan lapsen kanssa lähtenyt yöllä päivystykseen ja jos sellainen tilanne tulisi olisi tilanne varmasti jo melko vakava, jolloin kyllä soittaisin joko taksin tai ambulanssin. Tuskinpa pystyisin itse keskittymään ajamiseen!!
 
Happy kiitos kun kerroit sun kokemuksista tilanteesta, mikä meille on tulossa :) esikoinen on tosi huomionkipee ja tuntuu et se jotenkin korostuu just nyt ennen vauvan tuloa, kai sitä jännittää? Onneks vauva (ehkä) toivon mukaa nukkuu paljon alkuu ni vois esikoinen totutella siihen paremmin..?
 
No sitähän minäki kelasin, että jos nyt oikeesti jotain yöllä sattuu niin sitte soitetaan kyytiä jokatapauksessa. Ja kaikki alkoi siis nyt siitä kun oli puhetta mun synnytykseen lähdöstä kun sanoin että reppu o pakattu ja taksiraha lompakossa jos niikseen sattuu että olen yksin kotona kun synnytys alkaa.... Siitä se versoi sitten siihen että tulee maksamaan ainaski tsiljoonan rahaa jos mä Aina yöllä matkustelen sairaan lapsenki kanssa sinne sairaalaan. Onneks ajokortin ja auton hankkiminen varmuuden vuoks ei maksa mitään. Tai no, kuten mua neuvottiin niin sellaset voi maksaa osissakin jos ei oo rahaa (ihanko totta!!) Siis jotkut ihmiset... On mun oma valinta olla ilman korttia. Mun mutsi ajoi kortin kun se oli 40-vuotias ja kykeni ajamaan pari vuotta. Nykysin sen kädet ei kestä sitä käsien ylhäällä ratissa kiinni pitämistä kun lähtee tunto käsistä vaikka sillä on kädet leikattu jo kerran. Ja sama hiton hermopinne on mullaki käsissä niin aivan turha ruveta mitään autoleikkejä leikkimään. Se tuntuu muutamalle lähipiirin ihmiselle olevan hirmu vaikee ymmärtää....
 
Mä oon laskenut, että autoon menee vuodessa herkästi 2000-3000 €.
1. Osta auto. Käytetty, koska kenellä nyt on varaa ostaa upouusi auto?
2. Maksa vuosittain huolto + mahdolliset korjaukset 200-700 €
3. Maksa Trafin maksu, pari sataa?
4. Tarvittaessa hanki uudet talvi-/kesärenkaat (useampi satanen)
5. Maksa vakuutus (vakuutuksen kattavuudesta ja bonuksilla riippuen 1000-3000 €)
6. Hoida katsastus, 50-70 €
7. Muista tankata! Säännöllisessä, runsaassa työmatka-ajossa olen joutunut maksamaan 70€ ylöspäin viikossa, mutta vähemmillä ajoilla voisi mennä ehkä 30 € viikossa.
8. Kaupungissa asuessa parkkipaikkamaksu, vuosittain joku(nen) satanen, ehkä?

Et joo, kyllä tolla summalla ajelee jo taksilla. Tuohon kun läväyttää lisäksi pari tonnia ajokortista, ja laskee paljonko se kohtuukuntoinen ja -luotettava, talvipakkasillakin öisin käynnistyvä auto maksaa, niin taksilla ajaminenhan on halpaa lystiä! Vaikkei edes sais sitä Kela-korvausta joka kerta. Ja ne isommat remontit autoon ei ole halpoja, vaikkei olis mikään huippumerkki.
 
Mä haluisin muuttaa toho kylille että saisin heivata auton. Se on niin kallista lystiä!!! Sillain että kävellen pääsisin kauppaan, neuvolaan,apteekkiin ja puistoon. Täältäkin lähimpään päivystykseen olis se 60 km. Ja ihan olsin valmis sen maksaa vaikka taksille.
 
Mäkin voisin heivata auton,mutta perkele ostin sen osamaksulla :( kai se pitäis myydä se niin,että ostaja maksaisi sinne osamaksu tilille sen puuttuvan summan ja loput mun tilille,mut mä kyl tarvin ehkä autoo..en tiiä..
 
Mulla ei ole autoa eikä korttia. Pyöräilen, kävelen tai käytän julkisia. Jos on hätä, käytän taksia. Ja ihmiset sanoo "toisilla on varaa" tms... No joopa joo :rolleyes: Siis mulla on varaa ajaa taksilla silloin tällöin, mutta ei varaa pitää autoo. Lapset on joskus kysyny, että miksei meilloo autoo tai suoraan käskeneet hankkia semmosen. Minä oon kysynyt, että mistä te ootte sitten valmiita luopumaan? Ne saa harrastaa, niillä on vaatteita mistä valita, jokaisella on omat mielimurot aina kaapissa, on xBoxit, läppärit, tabletit, älypuhelimet, Spotifyt, Netflixit, kaunis uusi koti... Mä oon sanonut, että jostain se ois pois. Eivät oo olleet valmiita tinkimään omistaan ;)
 
Mä en vaan selviäis ilman autoo. Mut ei meillä oo kun mulla kortti ja auto, ettei tarvi tapella kumpi menee sillä :) Täältä kun vaan on niin pitkä matka joka paikkaan ja kävellen en suostu 5-8 kassia ruokaa raahaan kaupasta pari kertaa viikossa. Anoppi onneks kyytii kanssa jos on hätä.
 
En muista nyt mihin ketjuun kirjoitin siitä mun hullusta kaverista,joka teeskenteli myös olevansa raskaana ja osteli sille vauvalle tavaroita vaikka ei edes ollut raskaana,mutta kumminkin hän on nykyään mun entinen kaveri! Suuttu mulle,kun ei päässyt lapsen kummiksi ja sanoi,että toivoo mulle ja lapselle helvetin vaikeeta elämää ja toivoi,että mun lapsi olis jääny syntymättömäks.. Ei tarvinu miettii noitten ja muitten sanojen jälkeen kattelenko tota touhua.. Plus toivoi että mä tuun kärsimään ku oon yksin lapsen kans..
 
Takaisin
Top