Mulla ei mee hermo tyttöön ollenkaan, mutta ukkoon sitäkin enemmän. Se nukkuu iltapäivään ja sitten ylös kömmittyään on varsinainen päivänsäde; mököttää, murisee ja näyttää siltä, että häntä ois jotenkin kaltoin kohdeltu, mutta ei tietenkään voi kertoa, mikä on pielessä.
Taitaa kenkä puristaa tuosta muutaman muunkin mainitsemasta tottumuskysymyksestä. Mies on ollut pidemmän aikaa työttömänä, joten on tottunut olemaan täällä itsekseen päivät pitkät. Sitä taitaa ärsyttää, kun me ollaan täällä kauken aikaa jaloissa pyörimässä.
Onneksi herra palaa opiskelemaan tammikuussa. Muuten oltais varmasti ilmiriidoissa ennen pitkää. Mä oon monesti naureskellut, että meidän pitkän ja onnellisen parisuhteen salaisuus on se, ettei ehditä tappelemaan, kun ei olla juuri koskaan yhtä aikaa kotona. Lieneekö tuossa enemmän totuutta mukana, kuin oon itsellenikään tahtonut myöntää...?
Taitaa kenkä puristaa tuosta muutaman muunkin mainitsemasta tottumuskysymyksestä. Mies on ollut pidemmän aikaa työttömänä, joten on tottunut olemaan täällä itsekseen päivät pitkät. Sitä taitaa ärsyttää, kun me ollaan täällä kauken aikaa jaloissa pyörimässä.
Onneksi herra palaa opiskelemaan tammikuussa. Muuten oltais varmasti ilmiriidoissa ennen pitkää. Mä oon monesti naureskellut, että meidän pitkän ja onnellisen parisuhteen salaisuus on se, ettei ehditä tappelemaan, kun ei olla juuri koskaan yhtä aikaa kotona. Lieneekö tuossa enemmän totuutta mukana, kuin oon itsellenikään tahtonut myöntää...?