Ärsyttää, potuttaa, menee hermot!!!

Ajattelin ottaa asian puheeks ku ens viikolla on kela neuvola ja tietty pidän itestä ja ronsusta hyvää huolta,olenkin tässä raskauden aikana karsinu aika hurjalla kädellä noita ns. kavereita :)
 
huhu, tuo tiadan "kaveri" on kummallinen... o.O

Täällä on tunteet pinnassa todella herkästi. Jos joku ärsyttää niin siitä puhuminenkin on vaikeaa kun tulee vaan itku ja ärsyttää kun ei hallitse tunteitaan ollenkaan.. :/ Mieskin kysyi yksi päivä et mitä on tapahtunut kun en enää pysty hänelle puhumaan niinkuin ennen.. Joku ihme lukko aivoissa kaiketi :(

Kaiken kaikkiaan helppoo ei oo ollu henkisesti tää oottaminen.. Toki elämänmuutoksia on ollut roppakaupalla viimeisen vuoden aikana, liekkö sitten johtuu osittain niistäkin.
 
Meillä taas kerran mies alko mököttään mulle, kun huomautin et olis kiva et ne tavarat menis sinne minne kuuluis. Siis mä tyyliin raadan et saan tehtyä suursiivouksen ja toinen alkaa nariseen et mä vaan valitan kaikesta :mad: Ihmekkös tuo jos valita, kun tavaroilla on oma paikka ja sitten niitä ei laiteta sinne. Sitten se valistaa kuinka hän osaa siivota valittamatta, nii varmaan.... Kokoajanhan se täällä kulkee ja narisee kuinka muksut sotkee heti.
No mä oon taas ilmeisesti itkupotkuraivarini kanssa tän päivän paha ihminen :sad001
Miehille pitäis olla jotain hormooni pillereitä, nii EHKÄ ne tajuais ettei tää oo herkku olo.
Kiitos ja kumarrus taas avautumisesta!
 
Mäki alan niin herkäsit itkee.. Oli se sit hyvä tai huono asia kuten nyt eilen.. Meillä oli mahtava viikonloppu miehen kanssa kun oltiin sellasissa 10 vuotis juhlissa.. Hän inffos mulle koko ajan jos hän jonnekki meni (röökille, vessaan) ei tarttenu olla huolisaan ja ihmeisään missään vaihessa (vieraita oli parhaimillaan se melkeen 100 henkee) Ja hän piti musta hyvää huolta koko illan.. ja yhdessä myös lähdettiin kotiin kun sanoin hänelle että alkaa väsyttää ja koira kin pitäis lenkittää ja hoitaa.. Tälläsiä v-loppuja on niin harvassa että itkin onnellisuudesta sit eilen kun olin vaan niin häkeltyny tilanteesta että kerrankin lähdetään yhdessä kotiin ja kumallakin on ollu mukava ilta ja että se ilta ei päättyny mihinkään riitään niinku aika usein päätyy..
 
Suht pieni, mut ärsytys kuitenkin.. Mä kun oon siivoojana sellanen että kaikki tehtävät putkeen eikä turhii huileja. Nyt oon 4 tuntia siivonnu yhtä pientä vaatehuonetta, viel jatkuu kun vähintään tunnin välein pidettävä paussi (ja yks paussi oli tuossa jo 45min) kun vetää vaan masu stopin. Ei uskalla riehua ilman taukoa kun koko alavatsa pinkeenä ja melkein alko jo koskee ennen tuota pidempää taukoa.
 
Avauduin päivällä jo tonne toiseen topicciin

Anteeksi nyt tulee ruma avautuminen voi helvetin perse ja kaikki muut kirosanat tähän heti alkuun. Olen konsulttina asiakkaalla jossa on tilanpuutteen vuoksi vakihlökunnalla istumapaikat, mulla ei.
Leikin joka aamu vitun tuolileikkiä mihin paksun hanurini lykkään.
Tänään sain paikan joka on säädetty 190 cm kaverille joten voitte kuvitella kuinka ergonomia sopii 155 cm naiselle kuin kirahvi ihmisnaisen synnytyskanavaan. Jalat heiluu ilmassa..
Joku vitun idiootti on laittanut sähköjohdot ja verkkokaapelit nippusiteillä niin että siivous on helppoa mutta läppärin voi laittaa vain yhteen kohtaan työpöytää kun piuha ei riitä pidemmälle joka mun kohdalla tarkoittaa yliojennettuja käsiä ja lysyssä olevaa rintaa, helvetin helvetti.
Istupa tässä 8 h , tulee huomenna puheeksi lääkärin kanssa nämä ergonomia asiat.
Kiitos ja anteeksi

En sitten istunutkaan kun lähdin himaan ku alko olla tukalaa..


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Kissa tiputti kukkaruukun kukkalaudalta pöydän kautta lattialle ja multaa jopa kahvinkeittimessä, toinen kissa oksensi kahdelle matolle, koira kusi lattialle. Siihen päälle sitten muut imuroinnit, pyykinpesua, tiskit ja kylppärin pesua kun jäi vkonloppuna kaikki hoitamatta vaikka mies olis ollu apuna. Lauantaina olin töissä niin eihän täällä mitään ollu tapahtunu ja sunnuntain hän vietti mielummin krapulassa. Tää aamu on alkanu suorastaan fantastisesti tänään yksin täällä siivotessa kaikkia jälkiä. Taitaa olla se päivä ku tarvii vähän itkeä tirauttaa.
 
Että mua ottaa päähän. Tiedän et kehitysvammasia pitäis ymmärtää, mutta nyt ei enää jaksa.
Töissä yks on saanu jostain tietää et ootan ja samalla se sai myös päähänsä et synnytän tän kuun lopussa. Voi sitä kyselyn määrää tästä asiasta, viellä kun kyselee muilta useemmin mun asioita kun multa! Ja sama ihminen hokee päivässä moi, moi moi ainakin sen sata kertaa. Iholle se ei enää mun kilahtamisen takia oo onneks käyny. Kyllä jo suoraan lasken päiviä siihen et mun sopimus loppuu, vaikka muuten ihana työpaikka oliskin.
 
Pännii? Tää valvominen kesken uniajan ku tietää, että aamulla työt kutsuu. Joku ihme nestetankkaus viikko menossa ku koko ajan janottaa ku pientä apinaa! Ja sitte pissattaa kooooookooooo ajan eikä löydy enää kunnon asentoa ku tulee takas vessareissulta. Toista tuntia taas ähränny sängyssä ympyrää :sad001:mad:
 
Minua pännii kun ei fysiikka kestä! Joutuu koko ajan nöyrtymään ja luopumaan. En oo käynyt salilla ja/tai juoksemassa, kohta en varmaan voi pyöräilläkään. Ja nyt pitää hakee saikkua selkäkipeen vuoksi. Olin ajatellut pärjätä ilman s-lomia sinne talvilomaan ja varh.äippälomaan. Kuten olin myös ajatellut treenaavani koko raskausajan, mutta siitä piti luopua jo kesällä tiputteluvuodon takia.
 
Mua rupee kans vasta nyt (6:45) taas väsyttään tunnin valvottuani vessareissun jälkeen. Tietysti, kun kello alkaa olla viittä vaille herätys.
 
Kylläpä taas kyrpii ton ukon naama, vois vaikka polkee suohon koko ukon vähäks aikaa!!! Enkä kyllä ees oikee tiiä et miks :o ärsyttää vaa eikä jaksa katella :(
No, onhan tässä kyllä oltuki pitkä väli hyvällä tuulella et johan se oli jo aikaki alkaa jonku asia kyrpii... :o prkl
 
Mua ärsyttää nyt mun sairastelu oikein urakalla. Olin jo syyskuun lopussa flunssassa enkä siitä oikein kunnolla missään vaiheessa toipunut. Nyt sitten sain taas jonkun uuden ärhäkän räkätaudin kera kammottavan päänsäryn. Rasittavaa, kun viikot menee töissä ja viikonloppuisin sitten toipuessa ja levätessä eikä koskaan ehdi tehdä mitään kivaa tai nähdä ihmisiä.Enkä tosiaan haluis olla töistä pois kun tiedän ettei sijaista kuitenkaan saa. Maanantaiksi oon nyt varannut lääkärin, joten varmaan se mut taas saikulle pistää. Nukkumaankaan en pysty kun yskittää niin pirusti. Menis jo ohi tää tyhmä tauti!

Ja mitenköhän tää vaikuttaa vauvaankin kun oon koko ajan kipee? Toivottavasti se sais edes vastustuskykyä niin ei ihan hukkaan menis.
 
Voi tiedän niin hyvin tuon tunteen Pihlajanmarja! :sad001 On niin ärsyttävää kun yrität käydä nukkumaan ja sitte alkaakin yskittää ja sitä jatkuu läpi yön. Hyvä että meet maanantaina lääkäriin, toivottavasti saat sieltä hyvät tropit! Mulla parhaiten yskään auttoi Buventol-astmalääke, sillä sai jo öitä nukuttua. Mua murehdutti se, kuinka yskiminen vaikuttaa vauvaan, koska se oli ihan kamalaa ja tuntui että tukehdun siihen yskään. Mutta lääkäri lohdutti, että vauvasta on vaan mukavaa kun se saa keinua yskän tahdissa! :rolleyes::) Uskoin siihen sitten :p
 
Mäkin oon miettiny, että onko tää nyt jotain astmaoireilua lopulta. Mulla on lapsena ollut astma, mutta se ei oo oireillut moneen vuoteen mitenkään. Mut ilmeisesti raskausaikana astma saattaa taas aktivoitua, näin olen ymmärtänyt. Oon myös vähän huolissani mun vatsalihaksista, kun ne alkaa olla jo ihan kipeät yskimisestä. Toivottavasti ei ala mitkään supistukset tän takia :/
 
Mulla ahistaa/hengästyttää se matala Hb. Näin terkkari selitti. Välillä tuntuu kirjaimellisesti, että happi loppuu. Pyrin ulkoilemaan 2-3xpäivässä, jos siitä ei ole apua niin tulee siitä ainakin hyvä olo.

Nyt tosin ärsyttää tämä selkä. Oon nyt ollut 3 pv saikulla tämän takia ja oon huomannu, että aamulla se on Ok mutta iltaa kohden ärtyy :mad: Levosta huolimatta! + Olen kävellyt, venytellyt ja lämpöhoitanut sitä. Saahan nähdä miten työnteon käy loppuvuoden ajan! Ja kun nyt jo tuntuu, että riittäis tämä kotona olo. Onhan mulla ne sosionomiopinnot tässä saateltava loppuun, että ei se tekemisen puute vaivaa. On vaan semmonen kirjoittajan blokki tuon opparin kans. Ehkäpä saan jotain aikaan kun lapset on viikolla koulussa. Toivottavasti!
 
Täällä painitaan tämän tukkoisen nenän kanssa :sad001 Päivinsin vähän helpottaa mut yöllä menee tukkoon ja aamulla valuu vuolaasti vetenä nenä... Tätä on myös kestänyt jo kaksi kuukautta! Todella ärsyttävää :sad001 Pahinta on että maalailen kauhu kuvia siitä, että se johtuu tästä uudesta kämpästä...Miehellä ei kuitenkaan ole mitään oireita.
 
Nyt tiedän millä pääsen tästä ärrrsyttävästä tunteesta eroon! Menen salille :) Vanha konsti: fyysinen rasitus auttaa fyysisiin vaivoihin vai miten se oli? Ja kerta selkä on ärtynyt niin annetaanhan sille kunnon syy ärtyä! Tosin toivon kevyen treenin toimivan lääkkeenä paremminkin. Nyt vaan muokkaamaan tuota saliohjelmaa sopivaksi ja se tärkein... pitää etsiä sopivat vaatteet :D Onks kaupat auki...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top