Ärsyttää, potuttaa, menee hermot!!!
- Ketjun aloittaja Ninanu85
- Aloituspäivämäärä
Mä olen ollu äärettömän rauhallinen melkein koko raskauden ajan. Niin seesteinen että mies toivoo mun olevan raskaana ikuisesti. Ainoa hirmukiukkuraivari tapahtui alkuraskaudesta kun hain pizzeriasta pizzan ja kotona huomasin, että olivat laittaneet herkkusienten sijasta mun vihaamaa ananasta... Laitoin oikein tulikiven katkuista palautettaki ko. pizzapaikkaan niin että jälkeenpäin ihan hävetti.. 
Kyllähän moni asia ärsyttää, mutta isommat raivarit mä niistä asioista olisin vetässy jos en olis raskaana....
Kyllähän moni asia ärsyttää, mutta isommat raivarit mä niistä asioista olisin vetässy jos en olis raskaana....
Taa on tosi hassua, makin olen rauhallisempi kuin yleensa, normaalisti saatan saada suht pienesta asiasta megapurkauksen joka tosin on sekunneissa ohi kun lepyn ja pyydan anteeksi. Mutta raskaana ollessa asiat jotka oikeasti hermostuttavat vaativat "enemman" on usein jotenkin kytkoksissa omaan hyvinvointiin (kenkien varastaminen vaara ruoka) tai vauvan hyvinvointiin (ihmiset jotka tonii) mutta silla raivon maaralla ei ole mitaan rajaa :D se on mahtava ja taysin aliarvioitu luonnonvoima, saataisikohan siita sahkoa?
Oi vitsi, ihanaa kuulla, etten oo yksin!
Tänään juputin ääneen töihin kävellessä, kun joku auto tööttäs tilapäistä suojatietä ylittäneelle pyöriäilijälle - teknisesti pyöräilijä oli väärässä, koska ajoi suojatien yli, mut EI TARTTE TULLA TÖÖTTÄILEEN KUN TOINEN ON SUOJATIELLÄ! (Vaikkei ehkä oliskaan kunnolla kattonut...)
Ja kun olin siitä leppynyt ja päässyt itse ko. suojatien yli, niin eikös sieltä tule jotain koiranulkoiluttajia vastaan koko jalkkiksen leveydeltä, että pitää väistää melkein ajotielle: MENKÄÄ PUISTOON SIITÄ! (Minne ehkä olivatkin juuri matkalla, sen suojatien toiselle puolelle...)
Ja kun korjaan itteni takas keskemmälle jalkakäytävää niin eikös tuu vielä pyöräilijäkin mun takaa melkein päälle: EI SE OO MIKÄÄN PYÖRÄTIE! (Vaikka se toisen puolen oikee pyörätie onkin siinä samassa remontissa kuin oikee suojatie...)
Toisaalta toi on ihan kivaakin, mut vähän alkaa pelottaan, että vielä sanon ääneen jollekulle jotain :D
Tänään juputin ääneen töihin kävellessä, kun joku auto tööttäs tilapäistä suojatietä ylittäneelle pyöriäilijälle - teknisesti pyöräilijä oli väärässä, koska ajoi suojatien yli, mut EI TARTTE TULLA TÖÖTTÄILEEN KUN TOINEN ON SUOJATIELLÄ! (Vaikkei ehkä oliskaan kunnolla kattonut...)
Ja kun olin siitä leppynyt ja päässyt itse ko. suojatien yli, niin eikös sieltä tule jotain koiranulkoiluttajia vastaan koko jalkkiksen leveydeltä, että pitää väistää melkein ajotielle: MENKÄÄ PUISTOON SIITÄ! (Minne ehkä olivatkin juuri matkalla, sen suojatien toiselle puolelle...)
Ja kun korjaan itteni takas keskemmälle jalkakäytävää niin eikös tuu vielä pyöräilijäkin mun takaa melkein päälle: EI SE OO MIKÄÄN PYÖRÄTIE! (Vaikka se toisen puolen oikee pyörätie onkin siinä samassa remontissa kuin oikee suojatie...)
Toisaalta toi on ihan kivaakin, mut vähän alkaa pelottaan, että vielä sanon ääneen jollekulle jotain :D
Mäkin huusin (en kuitenkaan onneks kauhean kovaa) jollekkin kävelijälle joka tuli mua vastaan pyörätiellä, että väärä puoli! 
Vaikken enää ees oo ite varma millä puolella pyörätiellä pitäis kävellä, mutta kun musta itestä tuntuu että viisainta ja parasta olis kävellä ja pyöräillä aina oikealla, niin säilyis joku järjestys tässä maailmassa..... 
Ärsyttää väistellä kaikkia kun ajaa pyörällä 
Vaikken enää ees oo ite varma millä puolella pyörätiellä pitäis kävellä, mutta kun musta itestä tuntuu että viisainta ja parasta olis kävellä ja pyöräillä aina oikealla, niin säilyis joku järjestys tässä maailmassa..... Ärsyttää väistellä kaikkia kun ajaa pyörällä 
tiada92
Sanavalmis juttuseppä
Mä en tiiä onko tää enään normaalia..
Mun kaveri on saman ikänen kun minä ainoo ero meissä on se että mä odotan ja se ei.
Hänellä on todettu reuma ja muutenkin ylipainoa ihan kiitettävästi ja he ovat tulevan aviomiehensä kanssa yrittäneet lasta tuloksetta,mutta se ei ollut pointti tässä vaan se,että hän kuvittelee olevansa myös raskaana.. Ostelee heidän vauvalle sänkyä,bodyä ja sisustus tavaraa vauvan tulevaan huoneeseen,kun he muuttavat nyt kaksiosta kolmioon(en tiedä onko tämänkin takana tuo olematon vauva) ja eilen kävin taas kahvilla ja huomasin heidän eteisessän semmoisen kyltin minkä saa oveen roikkumaan siinä luki baby sleeping.. En tiedä meneekö tuo jo vähän yli,mutta äitini sanoi että olisi ihan hyvä jos ottais enemmän etäisyyttä kyseiseen ihmiseen,ku mun mieles toi ei oo enään normaalia..
Mun kaveri on saman ikänen kun minä ainoo ero meissä on se että mä odotan ja se ei.
Hänellä on todettu reuma ja muutenkin ylipainoa ihan kiitettävästi ja he ovat tulevan aviomiehensä kanssa yrittäneet lasta tuloksetta,mutta se ei ollut pointti tässä vaan se,että hän kuvittelee olevansa myös raskaana.. Ostelee heidän vauvalle sänkyä,bodyä ja sisustus tavaraa vauvan tulevaan huoneeseen,kun he muuttavat nyt kaksiosta kolmioon(en tiedä onko tämänkin takana tuo olematon vauva) ja eilen kävin taas kahvilla ja huomasin heidän eteisessän semmoisen kyltin minkä saa oveen roikkumaan siinä luki baby sleeping.. En tiedä meneekö tuo jo vähän yli,mutta äitini sanoi että olisi ihan hyvä jos ottais enemmän etäisyyttä kyseiseen ihmiseen,ku mun mieles toi ei oo enään normaalia..
Tiada, jos kerran ei oo raskaana niin ei oo miusta normaalia. Etenkin kun on jo tiedossa tuo lapsettomuus/vaikeus tulla raskaaksi.
Voisko olla jotenkin että tuo sun raskaus on pistäny hänen pään vähän sekasin että nyt jotenkin mieltää että itekin on (en oo psykiatri tai muuten mielenterveyspuolelle suuntautunu). Kyllä mäkin varmaan ottasin vähän rakoa, sitä kun ei valitettavasti tiiä mitä voi mieleen juolahtaa hänelle.
Mitä tuo hänen puoliso asiasta tuumaa?
Voisko olla jotenkin että tuo sun raskaus on pistäny hänen pään vähän sekasin että nyt jotenkin mieltää että itekin on (en oo psykiatri tai muuten mielenterveyspuolelle suuntautunu). Kyllä mäkin varmaan ottasin vähän rakoa, sitä kun ei valitettavasti tiiä mitä voi mieleen juolahtaa hänelle.
Mitä tuo hänen puoliso asiasta tuumaa?
Itseasiassa mä en oo yhelle kaverille kertonu ollenkaan tästä raskaudesta, kiva mennä tuos reilun kk päästä kummitytön synttäreille masu pystys "yllätyys". Mua ehkä vähän kans pelottaa se että miten suhtautuu kun on psyyken puolen juttua ollu ainakin.
tiada92
Sanavalmis juttuseppä
Hänen miehensä on ihan jutussa mukana.. Tosiaan tää kaikki alkoi vasta mun ensimmäisen ultran jälkeen.. Enkä todellakaan halua mun lasta tommosen lähelle,toisaalta olihan tuo arvattavissa kun viime vuonna olin raskaana(se oli tuulimuna) niin hänkin oli,mutta toi menee jo yli kun varsinkin vauvaa ei ole tulossa..
Huh, no ei sit oo hänelläkään varmaan kaikki muumit laaksossa (tai sitten tietää tilanteen ihan tarkkaan mut on naiselleen mieliksi). o.O
En viitti tässä tarkemmin kirjottaa tuosta mun keissistä, mutta sanotaanko että lapsiasia on ainut mitä hänellä on ollu "paremmin" kuin mulla tähän mennessä (koska me ei olla ennen viime kevättä ees annettu tilaisuutta lapselle saada alkunsa).
En viitti tässä tarkemmin kirjottaa tuosta mun keissistä, mutta sanotaanko että lapsiasia on ainut mitä hänellä on ollu "paremmin" kuin mulla tähän mennessä (koska me ei olla ennen viime kevättä ees annettu tilaisuutta lapselle saada alkunsa).
No tietämättä tarkkaan ja tosiaan olematta ammattilainen.. Veikkaisin että se oma lapsenkaipuu ja turha yrittäminen on voinu laukasta jonkuu harhaisuustilan. Se miksi tuo mies sitä ruokkii on vaikee käsittää, eikö vaan tajua, hyötyykö jotain vai onko vaan sanalla sanoen niin pöljä (vrt. Eerikan tapaus jossa äitipuoli ootti vuosia kaksosia ja mies luuli että oikeesti odottaa).
Apuahan hää tarviis, tavallaan käy sääliksi. Tunnetko kaverin vanhempia/sisaruksia, voisit vihjasta että sua huolestuttaa?
Mutta missään tapauksessa en jäis mihinkään kahestaan tän kaverin (tai kolmestaan hänen ja hänen miehen) kanssa.
Apuahan hää tarviis, tavallaan käy sääliksi. Tunnetko kaverin vanhempia/sisaruksia, voisit vihjasta että sua huolestuttaa?
Mutta missään tapauksessa en jäis mihinkään kahestaan tän kaverin (tai kolmestaan hänen ja hänen miehen) kanssa.
Hmm.. vaikee tietty sanoa miten käy. Voithan toki seurailla vähä aikaa viel (tai vaikka helmikuun yli), mutta mun kokemuksella noista harvoin selvii silittämällä vaan päätä. Eikä varmaan oo pohjimmiltaan hänelläkään hyvä olla.
Tsemppiä tilanteeseen ja pidä ittes ja pikku-ronsu turvassa :)
Tsemppiä tilanteeseen ja pidä ittes ja pikku-ronsu turvassa :)
Pelottavalta tuo tilanne mun mielestä kuulostaa! Ihan jo kaveris takia. Itse ajattelisin että apua olis hyvä saada ajoissa ettei kovin pitkään ehdi elää harhoissaan. Silloin tulee pudotus korkealta ja kovaa. Voisitkohan neuvolasta saada apua kaverille? En tiedä auttavatko he kuvitteellisesti raskaIta mutta osaisivat ehkä kertoa mikä taho voisi auttaa!