Ärsyttää, potuttaa, menee hermot!!!

Nyt on pakko avautua jo tosta omasta ukosta tänne.
Siis meillä kotona asuu 3 tyttöö tällä hetkellä ja mun kalenterissa on viikoittain jotain palaveria, hammaslääkäriä tai muuta vastaavaa. Pahimmillaa monenakin päivänä useita muksujen aikoja.
Plus omat työt ja nyt tää odotus joka ei todellakaan oo ruusuilla tanssimista.

Ja jos mä satun pyytämää, et voitko käyttää likan hammaslääkärissä tai tulla johonki palaveriin mukaan, nii hirvee valitus alkaa et luulenko mä et se jaksaa pyöräillä joka paikkaan.
Kun mun elämähän on helppoo kun on kortti ja auto
Eilen sit ilmotin et tää alkaa tuntuu siltä kun olisin yh, kun ei siltä apua saa.
Nyt se sit mököttää sitten taas kerran, kun mä oon paska ihminen joka uskaltaa valittaa omaa jaksamista, enkä ajattele sitä kuulemma ollenkaan.

No ehkä tää avautuminen taas auttaa hetkeks ja jaksan olla super äiti joka valita mistään.
 
Voimia arjen pyöritykseen, niinushka! Saattaisin kyllä ite saada hyvän tappelun aikaan tuosta...
 
Voimia täältäkin Niinushka. Juu vois tulla iteltäkin tuossa kohtaa kohtuullisen painavasti räjähdettyä asiasta.
 
Meillä.mies ainakin olettaa että muistan ja hoidan kaikki lapseen ja raskauteen liittyvät asiat. Muistan varata kaikki lääkärit, puheterapeutit sun.muut, muistan viedä tarhaan tarvittavat tarvikkeet tai pakkaan ne valmiiks jos mies vie, ilmoitan tarhaan hoitoajat...tätä voisi jatkaa vaikka kuinka. Olen tainnut opettaa miehen vähän liian hyvälle ;-)
 
Niinhän siinä kävi mitä mä etukäteen arvelinki... Koitin netissä täyttää Kelan hakemusta äitiysrahaa yms varten, mutta käpyhän mulla sen kapulakielen takia paloi ja jäi hakemukset tekemättä. Ärfh!!!
 
Mashnu, kävin eilen tammikuisten ryhmässä vaklaamassa niitten kelaketjua. Et vaikuta olevan ainoo, kellä on jäänyt hakemukset tekemättä ;)
 
Femi: Eipä oikeen mitään uutta tai mitään muutoksia.. Eilen saatiin vähän tekstailutuu ja se on sitä mieltä että sen ei tarvii mitään anteeks pyydellä ja että mä oon niin tyhmä kun mun aina pitää vaan kuikutella.. Kyseen alastin siltä monta kertaa että mitä mä oon kiukutellu/käyttäytyny huonosti tässä viimesen 2kk aikana kun oon katellu sun juomista? mut en saanu mitään vastausta siihen.. se aina vaan hyppäs suoraan tähän nyt tilantteeseen että nä kiukustun ja raivoon ihan turhasta.. yritin sille selittää että mun mielestä se nyt ei vaan oo turhaa koska oon ollu ihan hiljaa sen juomisesta vaikka onki vituttanu mut siinä vaiheessa kun huomaan että toinen ei tuu vastaan millään tavalla tai edes piitaa koti töistä nii siinä vaihessa mä kään en jaksa olla ilonen ja hyväksyä aivan kaikkee.. joten sama meininki jatkuu niinku tähänki asti.. jännä nähä että lähteeks se ryypää nyt taas v-loppuna kun sitä vituttaa mun kiukutelu vai onko se kotona.. ens viikon tiistaina olis rakenne ultra enkä tiiä että haluunko sitä ylipäätänsä sinne eses mukaan jos tää jatkuu näin.. sanoin sille myös että se antaa ittestään sellasen kuvan että sitä ei vois vähenpääkään kiinostaa tää tuleva lapsi kun ei se haluu olla läsnä tai sitä ei kiinosta kysellä tai puhuu aiheesta.. ja totta kai se vastas että se on sille kaikista tärkein asia koko maan päällä.. sanoin sille sit että fakta han on se että jos mä voin huonosti nii nii voi tää lapsi kun että miks ei keskittyä siihen mun hyvin vointiin jotta lapsella kin olis hyvä olla? en oikeen saanu siihen kään mitään vastausta..
 
Toi on kyllä Nanna88 totta et miehen kannattais pitää lapsen äidistä hyvää huolta jos haluaa että lapsellakin on hyvä olla. Ja oon kuullu niinkin et "happy wife, happy life". Eli mieskin on onnellinen kun naisensa on onnellinen. Kun miehet ymmärtäiskin tän! Tsemppiä meille kaikille miestemme kanssa! :)
 
Eilen saatiin sit taas vähän tekstailtuu ja selvitettyy asioita.. Nyt oli taas ihan eri ääni kelossa kun toissa päivänä.. Pyyteli anteeks omaa käytöstään moneen otteseen ja kysyin sitä samalla että muistaaks se etde että mitä se sillon sununtaina oli sanonu mulle.. aika hyvin muisti mut ei kumiskaan ihan kaikkea ja varsinkaan sitä pahinta asiaa mistä loukaanuin kaikista eniten.. Kysyin siltä sitten että miten se edes voi väitää että mä kuikuttelen turhasta jos se ei edes tiedä mitä se on sanonu jos se kerran on loukanu mua? ja huomautin taas jälleen kerran siitä että eikö se oikeesti huomaa kuinka paljon ongelmia tosta alkoholista on.. Pyyteli kovasti anteeks taas lisää.. sanoin sille kyllä että mun on todella vaikeeta sulattaa viime aikasia tapahtumia/sanomisia ennen kun mä oikeesti ite nään sen muutoksen... kyseen alastin myös sitä asiaa että kun ollaan sovittu että jos jonneki lähetään niin aina ilmotetaan ja sen vastaus oli vaan että sitä ei kiinostanu ilmottaa koska se oli kiukkunen mulle.. me ollaan nimenomaan sovittu että oli tilanne mikä tahansa nii aina ilmotetaan että ei tarvii kylvää lisää ongelmia/riitoja sen takii.. sen kin hän sano sitten ymmärtävänsä jälkeen päin että se oli tosi turhaa.. mut niinku sanoin nii kaikki tää on taas vaan pelkää keskustelua ja isoja puheita jota mä en todeksi usko ennen kun nään muutoksen.. mutta hyvin on alkanu tää päivä ainaki.. ite nukuin pitkään tänä aamuna (oli todella kiireinen ja raskas ilta vuoro eilen) ja se oli jättäny lapun tietokoneen päälle että hän lähtee kattoo meille uutta ulko ovee (vanha ovi falskaa todella paljon) ja samalla käymään oman isoveljensä luona.. Jotain positiivistä tälle päivällä..
 
Mut kaikki tää tällänen kädenvääntö varsinkin alkoholin käytöstäniin on aika perus huttua meijän taloudessa.. saataa kaikki tää meijän riitely kuulostaa muiten kovissa aivan kamala mut kaikkeen tottuu.. ja onhan se hyvä mies monella eri tavalla sillon kun se haluu olla hyvä mies.. en kai mä sitä muuten olis katellu kohta 6 vuotta.. tällä hetkellä huolettaa äiti eniten.. soitin sille eilen ja soitti ilalla takas kun olin töissä.. vointi oli kuulemma todella huono eikä se oikeen jaksa/pysty enään liikuu yksin ilman isän apua (sairastanu syöpää todella monta vuotta) ja nyt hän sillä syöpä maksasa (useampa pesäketä), keuhkossa, rinnassa, aivoissa (ei oikeen kuule eikä nää) ja ihossa vissiin jossain.. ennustet on kai aika huonot vaikka se ei oo sanou mitään.. onneks sillä on maanantaina taas lääkäri nii selvii varmaan taas lisää.. pahoin kyllä pelkään että elinikää ei oo jäjellä enään kun jokusen kuukauden :sad010
 
Voimia Nanna :Heartred Voin vain kuvitella miten rankkaa tuo äitisi sairastaminen on :sad001 Toivottavasti sun mies tajuaisi olla sun tukena raskaudessa ja kun vielä äitisi tilanne on tuollainen kuin on.
 
Äitin kanssa soitelaan melkeen joka toinen päivä ja kyselen siltä kuulumisia.. Tosi vaikeeta vaan keskusella sen kaa puhelimitse kun sillä on nii huono kuulo ja en jaksais vauheen usein ajella sinne sen luokse kun sautaan eri paikkakunnilla ja matkaa on kumiski jonku verran.. Kyllä sitä monet illat tulee itketyy ittensä uneen kun mietii äitin tilanetta ja hän on vasta reilu 50 ja on eläny Aina niin terveelistä elämää eikä edes oo polttanu röökii ikinä.. tuntuu vaan siltä että kaikki hyvät ihmiset lähtee Aina eka.. Äiti on pariin otteeseen sanonu että hän kyllä meinaa sinnitellä helmikuuhun asti että se näkis lapsen lapsensa koska siitä on tulossa mummi nyt ekaa kertaa.. Kauheesti Aina höpöttelee kaikkia vauva juttuja ja kirjottanu listan hänen mielestä hienoista tyttö että poika nimistä.. ja varmasti on alkanu kutoo jo sukkia kin pikkuselle.. Mut ei tässä auta muu kun vaan yritää elää päivä kerralla ja ottaa lungdisti.. Mies totta kai vois olla enemmän tukena nyt näin vaikeena hetkenä mut kyllä senki pitää saada "nautii" elämästä eikä vaan olla mun kaa kotona ja pitää mua kädestä.. Tällä hetkellä se ei edes tiedä että äiti on menny huonompaan kuntoon koska sitä ei oo pariin viikkoon edes kiinostanu kysyy mun vointii tai mitään siihen suuntaan nii oon päätäny että en mä sille mitään sano kun ei sitä näyttävästi edes kiinosta.. mut kyllä se tästä..
 
tuntuu todella väärältä valittaa omista pienistä murheista täällä ku lukee Nanna88:n tekstejä... Tulee ihan paha mieli ja itkettää sun puolesta :'( voimia ja halauksia sulle ihan kamalasti!!!
 
Tälläsessä tilanteessa täytyy vaan yrittää kovettaa ittensä ja keskityy tähän pikkuseen ja omaan hyvinvointiin.. Elämä vaan menee niin että ihmisiä kuolee ja vuorostaan uusia syntyy.. eikä se äiti vielä mihinkään oo lähteny.. salaa sitä aina toivoo että tää nyky aika saataa pitää äitin vielä hengissä jopa muutaman vuoden.. Onhan se tosi kurjaa ja ikävää että äiti just nyt on niin huonossa kunossa kun on pikkunen tulossa mut ei sitä vaan ikinä oo oikeeta hetkeä..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top