Äidin jaksaminen.

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja NiBaBa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onko teillä Solfiza tuollaista vauvakeinua? :) Me ostettiin käytettynä joskus kun sellainen liian pysty koliikkikeinu sai pää punaisena huutavan tytön hieman rauhoittumaan.. Tuossa on tosi mukavan näköinen asento ja jopa meidän -ei nukahda itsekseen mihinkään- tyttö meinaa nukahdella siihen keinun soittaessa rauhoittavaa musiikkia.. Tyttö tosin huomaa, että meinaa nukahtaa ja sätkii itsensä äkkiä hereille.. Mutta edes vähän helpommin nukahtava vauva voisi nukkua mukavat päikkärit tuollaisessa ja saada vähän univajetta kiinni..
 
Heh ihan samoja ajatuksia täälläkin. Meillä poika ei ilo ikinä nukkunut hyvin, mutta pitin nyt päiväkirjaa ja ollaan löydetty hyvä päivärytmi. Päikkärit aina klo 10:00-12:00 ja 16:00-17:30. Öisin heräile edelleen 1-2 tunnin välein, mutta yritän olla stressaamatta asiaa liikaa. Ehkkä yritän taas unikoukua, kun rytmi pysyy samalaisena ja kiinteät rupee paremmin maistumaan.

Välillä tuntuu, että kaikki muut vauvat ovat helppoja ja äitiys ihanaa. Mä lähes joka päivää mietin, kuin helppo oli ilman vauvaa. Mut sitten kuin se nauraa ja hymyilee, niin kaikki negatiiviset ajatukset häviää.
 
Meillä mä heräilin koko raskausajan ja nyt neidin syntymän jälkeen pisin yhtenäinen ja katkeamaton unipätkä on ollut 5h ja niitä on ollut alle 5. En ole yli vuoteen nukkunut lähellekään kokonaista yötä... Neiti heräilee öisin ja useimmiten tarvitsee tissiä nukahtamiseen ei toki aina ja enää ei nuku päiväunia kuin liikkuvissa vaunuissa tai autossa.

Mutta siltikään en vaihtaisi hetkeäkään pois, äidin ihanan rakkaan kanssa. Ja nautin kyllä tästä äitiydestä täysillä, vaikka välillä väsyttää. Tää vauva-aika on lyhyt, joten kyllä se vielä helpottaa.
 
Meilläkin potkittiin, sählättiin , kiljuttiin yms koko viime yö. Ihan vähän väliä hereillä ja tississä roikkumista. Aina kun poika herää nukahdan itse onneksi samantien uudelleen. En tiedä onko siitä apua että urheilen päivittäin, jolloin keho on valmiiksi hyvällä tavalla väsynyt :) Meillä oli tosiaan viime viikolla meille hyvin nukuttuja öitä (herätyksiä 2-4). Ehkä tekee niitä hampaita lisää tai sitten kiukuttaa tuleva liikkeelle lähtö :) kyllä tämä tästä tsemppiä kaikille äideille <3 tulee päivä kun meidän pienet ei ole enää pieniä. Välillä kiukuttaa rajusti mutta pienet ilot antaa voimaa :)
 
Varmasti kaikki äidit kokee paskaäiti-fiilistä turhankin usein. Ei me äiditkään olla supersankareita vaikka siltä välillä jyllä tuntuukin, kun työmäätä on ihan valtava.

Me ollaan löydetty hyvä rytmi 8-10 välillä nukkuu vajaan tunnin, 11-15 välillä nukkuu 1,5-2,5h ja 16-17 nukkuu taas vajaan tunnin, 20-20.30 mennään nukkumaan :)

Meillä poika on nyt parina yönä kakannut, ja ei ole tullut mieleen kurkkia vaippaan yöllä kun poika nukkunut niin hyvin, niin kakka ollut taas ties kuinka kauan vaipassa :sad001 tänään sitten noustiin jo kuudelta vaihtamaan vaippa, mutta nyt on olokin kyllä sen mukainen, että on herätty aikaisin...
 
NiBaBa, en mäkään ole yöllä vaihtanut kakkavaippaa. Kakka on ollut aika kovaa ja pyllyn iho hyvässä kunnossa siitä huolimatta. Muutaman kerran oon havainnut että kakka on tullut, joitain kertoja sitten huomannut vasta vaippaa vaihtaessa.
Sen tiedän, että jos herätän pojan yöllä vaipanvaihdolla, niin uudelleen nukahtaminen on vaikeaa ja siihen voi mennä tunti, kaksi. Muusta syystä siis on herännyt yöuniltaan ja näin on käynyt.
 
Meilläkin on kuukauden verran yöt ollu tunnin välein jonkun moista ähräämistä..liikkuminen ja uudet kujeet sen tuntuu tekevän.

Nyt ei tunnu läheskään niin rankalta kun esikolla, kun on jo ennemmän tai vähemmän nukkunut koiran unta 3,5 vuotta niin kaikkeen tottuu:rolleyes:

esikon aikaan valvomiset tuntu rakemmalta kun kroppa eikä mieli ollut tottunut vielä, tai pitäskö sanoo alistunut siihen et tätä tää nyt on:D ja oli tuoreessa muistissa se kuinka paaaaaljon helpompaa kaikki oli ennen lapsia. Lämmöllä muistelen niitä päiviä kun miehen kanssa vietettiin koko päivä vällyjen välissä ja elokuvia katsellen:p oi niitä aikoja!
 
Mulle tänään yksi sairaanhoitaja (2 pienen lapsen äiti) sanoi, että niin kauan kuin imettää, niin hormonitoiminta jotenkin tukee noihin yöheräilyihin ja ne jaksaa paljon paremmin. Sitä vaan alkoi pelkäämään, etkun nytkin on välillä tosi väsynyt niin mitä jos maitontuotanto hiipuu?! Kykenenkö mä sit enää mihinkään?!
 
Meillä alkoi eilen unikoulu ja ensimmäinen yö ei ollutkaan ihan kamala. Tai siis miehen mielestä.. Laitoin sen kouluttajaksi ja menin itse toiseen huoneeseen nukkumaan. :-)
Toivottavasti yöunet alkavat rauhoittua pian!
 
Pakko hehkuttaa kun mulla on ollut tänään niin ihana päivä, että taas jaksaa. Täytin alkuviikosta vuosia ja mies oli tavalliseen tapaan torstaihin saakka työreissulla. Viime viikolla ehdotti että veisi mua nyt lauantaina syömään ja oikeana päivänä lähetti onnitteluviestin. Eilen illalla kun tuli kotiin, ei puhuttu aiheesta mitään.

Tänään aamulla lähti omien sanojensa mukaan käymään työmaalla, mitä en epäillyt yhtään ja tulikin pian takaisin täytekakun kanssa! Oli tilannut viikolla aiemmin konditoriasta. 12 yhteistä vuotta takana ja eka kerta kun jotain tällaista, olin tosi yllättynyt. Antoi myös hierontalahjakortin ja oli varannut ajankin täksi iltapäiväksi, jotta voi olla tytön kanssa sen aikaa. Sieltä tultuani tyttö oli syötetty ja laitettu päiväunille ja selvisi, että veisi mua myös syömään ja oli etukäteen sopinut äitini kanssa tytön hoidosta. Käytiin siis pitkästä aikaa ihan kaksin ravintolassa ja Oi että oli ihanaa. Tyttökin pärjännyt mummulassa hoitoajan tosi hyvin niin mitenpä tämä mamma olisi voinut olla tyytyväisempi!
 
Jahas. Meillekin on nyt rantautunut se, ettei äiti saa kadota silmistä. Tai isi, kumpi nyt lapsen kanssa onkin.
Kävin laittamassa tavaraa jääkaappiin, jolloin katosin 5 sekunniksi näkyvistä. Hirveä huuto. Äiti ei kiinnitä huomiota ja leiki pojan kanssa. Hirveä huuto. Ollaan liian kauan samassa paikassa. Hirveä huuto.

Nyt on ekaa kertaa olo, että vois vaikka palata töihinkin.

Pitää varmaan etsiä vauvakahviloita nyt kesän jälkeen. Mieskin tehnyt vielä pidempää päivää kesäloman jälkeen kuin mitä teki ennen.
 
  • Tykkään
Reaktiot: DT
Mullakin alkaa olemaan sellainen olo että voisi palata töihin.. Vaikka toisaalta haluaisin vielä jonkin aikaa olla Abun kanssa kotona. Päivät on tosi vaihtelevia, välillä kivaa, välillä kamalaa. Tän uniongelmat varjostaa arkea aika lailla.. Koko ajan on joko poika tai minä tosi väsynyt.
 
Meillä kobe täysin samanlaista! Ihanaa lukea teksti joka on ihan kun itsensä kirjoittama :) meillä ei viihdytä missään 2min pidempää!!! Ja lattialle yksin jääminen on kamalaa, lelut ei kiinnosta kuin hetken.
 
Meillä onneksi on alkanut juuri viihtyä yksikseen välillä pitkiäkin aikoja vaikkakin se on sitten sitä, että saa käydä vähän väliä nostemassa keskemmälle lattiaa kun pyörii milloin minnekin.. Tosin vaikkei aina haluaisi jäädä niin se on vähän jo jäätävä, jollei sitten lattialle niin sitten vauvakeinuun tai sitteriin.. Alkaa oma selkä olla siinä mallissa alun 24/7 kantamisen jäljiltä kun sai hytkytellä ja heijata, ei leikattu selkä kestänyt.. :sad001 Toivottavasti menee paremmaksi kun tyttö kasvaa ja alkaa liikkua itsekseenkin vaikka toki nosteltava paino kasvaa koko ajan entisestään, mutta jollei sitten aivan koko ajan olisi selkä rasituksessa..

Yöt meillä meni hetken aikaa niin, että tyttö vain pari kertaa ähisi ja puhisi ja nukahti itsekseen hetken päästä.. Nyt ne ovat sitä, että tyttö kyllä menee nukkumaan hyvin jo 20.30-21 ja kun itse pääsee sänkyyn, oli se sitten klo 21 tai 22 niin samantien alkaa se, että nukutaan ihan max tunnin putkeen ja välillä menee monta tuntia niin, että tyttö nukkuu 15 minuutin pätkissä ja sitten herää huutamaan tai muuten vaan äheltämään.. Ilmavaivojen säestämänä.. Eikä niihin tunnu auttavan kuin toivottavasti edes se leikkaus sitten lokakuussa.. Äidillä on kyllä öisin hermo aivan loppu kun joka paikkaa selän vuoksi särkee ja tuntuu ettei jalatkaan kanna ja joutuu hyppimään sen 15 min-tunnin välein sängystä kun mielellään lepuuttaisi omiakin paikkojaan yön kun päivällä ei ehdi.. Ja vielä päänsärky päälle joka tulee joka ikinen yö kun unet ovat niin pätkittäsiä :banghead: Nyt ollaan tytön kanssa mökillä ja kyllä riepoo, että mies saa kotona nukkua nyt kunnon yöunet :grin
 
Miehellä alkoi iltavuorot. Eka ilta takana ja nyt jo voin sanoa että tähän astisen vanhemmuuden rankin vaihe menossa.

Kuopusta ei voi jättää silmistään hetkeksikään kun nousee kun rasvattu salama ylös ja päästää irti, yrittää kävellä. Jos yhtään antas mennä niin sattus ja pahasti. Nukkuu illan aikana korkeintaan 30min. Tekee lisäksi hampaita lisää ja nukkuu tosi levottomasti. Eli valvon yöt ja päivät.

Esikon kanssa yhteinen jakamaton aika aikalailla nollassa, mitä sitten protestoi tekemällä kaiken pahan minkä keksiä voi. Leikkikään ei onnistu kun en voi keskittyä leikkiin esikon kanssa tai yhdessä kun kuopus ei paikallaan viihdy vaan huutaa kurkku suorana julki oikeuksiaan..huoh. Sit jos päästän irti niin nousee seisomaan ja joudun taas keskittymään roikkumaan kintereillä ettei satu.

Siihen vielä kotikin lisäksi.

Nyt kun vaan muistas että kyllä se ohi menee...
 
MarinaMelina, tsemppiä! Kuulostaa tutulta! Meillä mies tekee viikottain 2-3 iltavuoroa ja ne on rankkoja.
 
Meilläkin mies on nyt kolmatta (ja onneks viimeistä) viikkoa reissu hommissa. En oo päässy jummppiin ja kokoajan poika vastii huomioo. Aina kun yrittää alottaa jonkun kotityön pojan nukkuessa niin kohta kuuluu huutelu. Ei nykyään nuku kuin 30min päikkärit 2 kertaa nii eipä hirveesti jää omaa aikaa. Nyt on se vaihe että äiti ei saa kadota näköpiiristä hetkeksikään. Sitten illalla pojan mennessä nukkumaan pitää tehdä kaikki rästiin jääneet kotityöt. Koiratkin pitää jossain välissä hoitaa. Plaah, onneks tää ei kestä enää ku muutaman päivän.
 
I feel you, Torakka! Meillä tuo on arkea joka viikko ma-to. Siihen tottuu onneksi! Ja olin asennoitunut että näin on, koska mies samoja hommia tehnyt jo 10vuotta. Tiesin, ettei se miksikään muutu vaikka perhettä tulee. Mietin vaan miten tämä sitte sujuu jos/kun pieniä onkin kaksi?! :hungover::hilarious: Onneksi tukiverkosto on hyvä. Että kertokaahan lisää MarinaMelina ja kumppanit, voi olla että vauvakuume laskee nopeaa! :grin
 
Jos poika on täällä äidinkipeä eikä saa kadota näkyvistä, istutaan pojan syöttötuoliin ja nostan tuolin lähelle. Esim. kun ripustan pyykkiä, nostan pyykit ensin pois koneesta, laitan luukun kiinni ja nostan tuolin pyykkikoneen viereen josta poika sitten räplää nappuloita.

Jos tyhjennän tiskikonetta, poika istuu keittiösaarekkeen takana tai vieressä ja usein availee laatikkoja. Paikassa, jossa on servettejä tm.

Sen sijaan kun istutan pojan syöttikseen ruokapöydän ääreen, ensireaktio on aina melkoinen huuto. En ymmärrä.
 
Takaisin
Top